SIDOKSEN POOLISUUS Tarkoittaa sidoselektronien epätasaista jakautumista Sidos on pooliton, jos sitoutuneet atomit vetävät yhteisiä elektroneja yhtä voimakkaasti.

Esitys aiheesta: "SIDOKSEN POOLISUUS Tarkoittaa sidoselektronien epätasaista jakautumista Sidos on pooliton, jos sitoutuneet atomit vetävät yhteisiä elektroneja yhtä voimakkaasti."— Esityksen transkriptio:

1 SIDOKSEN POOLISUUS Tarkoittaa sidoselektronien epätasaista jakautumista Sidos on pooliton, jos sitoutuneet atomit vetävät yhteisiä elektroneja yhtä voimakkaasti puoleensa Sidos on poolinen, jos sitoutuneet atomit vetävät yhteisiä elektroneja eri voimakkuudella puoleensa

2 Kovalenttisen sidoksen poolisuus
Tutkittaessa sidoksen poolisuutta käytetään apuna elektronegatiivisuutta Elektronegatiivisuus kuvaa atomin kykyä vetää puoleensa yhteisiä sidoselektroneja elektronegatiivisuusluku kasvaa kyky vetää yhteisiä elektroneja kasvaa

3

4 Elektroninegatiivisuuslukujen erotus (EN) ja sidoksen poolisuus
Sidos on pooliton kovalenttinen sidos, jos EN-lukujen erotus on < 0,4

5 - Sidos on poolinen kovalenttinen sidos,
jos EN-lukujen erotus on välillä 0,5 – 1,7 Sidos on heikosti poolinen kovalenttinen sidos, jos EN- lukujen erotus on noin 0,5 Sidos on vahvasti poolinen kovalenttinen sidos, jos EN-lukujen erotus on >1 Sidoksia, joissa atomien EN-erotus on yli 1,7 ovatkin sitten ionisidoksia

6 Kovalenttinen sidos voi olla
Poolinen Cl H-Cl H 2,1 3,0 Kloorin elektronegatiivisuusarvo on suurempi, joten, se vetää yhteistä elektroniparia voimak- kaammin puoleensa

7 Kovalenttinen sidos voi olla
Pooliton H H H-H 2,1 2,1 Elektronegatiivisuusarvojen ollessa samat sidoselektronit jakautuvat tasan

8 Poolisia sidoksia ovat: C – O O – H N – O N – H C – N

9 Molekyyli voi olla 2 σ- poolinen O σ+ H σ- Cl H H σ+ σ+
3,5 O σ+ H σ- Cl H H 2,1 2,1 2,1 σ σ+ 3,0 Tällöin kovalenttiset sidokset ovat poolisia ja molekyylien muodosta johtuen syntyy pienet positiiviset (σ+) ja negatiiviset (σ-) sähköiset osittaisvaraukset molekyylien eri päihin Poolisia molekyylejä kutsutaan dipoleiksi

10 Molekyyli voi olla pooliton O O C H H σ- σ- 2 σ+ H – H O = C = O
2,5 O O C H H 3,5 3,5 σ- σ- 2,1 2,1 2 σ+ H – H O = C = O eli CO2 Tällöin joko kovalenttinen sidos on pooliton tai molekyylin symmetrinen muoto kumoaa kova- lenttisten sidosten poolisuuden

11 Molekyylin poolisuuteen vaikuttavat siis
kovalenttisen sidoksen poolisuus molekyylin koko molekyylin muoto avaruusrakenne Poolisten sidosten lukumäärä

12 Jäikö mieleen? Sivu 28 1.Poolinen kovalenttinen sidos on
kovalenttinen sidos, jossa sidoselektronit jakautuvat epätasaisesti atomien välille 2. Poolinen kovalenttinen sidos syntyy, kun kaksi alkuainetta, joilla on eri suuret EN- luvut ja EN-lukujen erotus on ≥0,5 muodostavat sidoksen

13 elektroniparien epätasaisesta jakautumisesta johtuva
3. Osittaisvaraus on kovalenttisen sidoksen elektroniparien epätasaisesta jakautumisesta johtuva molekyylien eri osiin muodostuva positiivinen – ja negatiivinen sähköinen varaus

14 4. Mitkä seuraavista ovat
a) poolittomia ts. EN-lukujen erotus on alle 0,5 b) heikosti poolisia ts. kun EN-lukujen erotus on noin 0.5 c) poolisia ts. EN-lukujen erotus on välillä 0,5 – 1,7 -C-C- -C-H H-H H-Cl H-O C-O- a) poolittomia C-C- -C-H H-H b) Heikosti poolisia Ei mikään c) poolisia H-Cl H-O C-O-

15 5. Poolinen molekyyli on dipoli
Dipoli on siis sähköisesti epäsymmetrinen molekyyli: di = kaksi ja pooli = napa

16 6. Molekyylin poolisuuteen vaikuttaa:
Sidosten poolisuus, molekyylin koko, avaruusrakenne, poolisten sidosten lukumäärä ja paikka

17 7. Molekyyli on pooliton, vaikka siinä on
poolisia sidoksia, kun kyseessä on symmetrinen molekyyli 8. Poolinen aine koostuu poolisista molekyyleistä

18 9. EN- arvo ilmaisee alkuaineen kykyä
ottaa vastaan sidoselektroneja. Mitä suurempi luku, sitä paremmin alkuaine ottaa vastaan yhteisiä elektroneja. 10. a) sidos on pooliton, jos EN-luvut ovat samat b) sidos on poolinen, jos EN-luvut ovat eri ja EN-lukujen erotus on ≥0,5

19 Typpi siis vetää yhteisiä elektronipareja enemmän puoleensa.
11. Typpi on elektronegatiivisempi. Typpi siis vetää yhteisiä elektronipareja enemmän puoleensa. Sidoksen muodostuessa typpi saa negatiivisen osittaisvarauksen ja vety positiivisen osittaisvarauksen