KEHITYSVAMMAISUUS JA SEKSUAALISUUS

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Hoitotyön keskeiset käsitteet
Advertisements

Kymmenen keinoa pitää parisuhteen liekki palamassa.
Lasten oikeudet. Lapsen oikeuksien sopimus Maailman laajin ihmisoikeussopimus Hyväksyttiin 1989, Suomessa voimaan maata hyväksynyt, vain Yhdysvallat.
TIPTOP – Lessons learnt Sisältö Tiptop-projektissa opittua, osallistujien terveiset seuraaville projekteille. Mitä tässä projektissa onnistui.
Työhönvalmennusta sosiaalihuollon palveluna Kenelle, miksi ja millaista? Työ kuuluu kaikille!-koulutus
Mielenterveys on > mahdollisimman suurta fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ( >kokemus, suhteellisuus, kulttuurisidonnaisuus, kriteerit)
KEUDA 1 Keudan aikuisopisto Hyvinvointialat Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Työpaikalla tapahtuvan oppimisen info.
Syyllisyys ja häpeä. Askel 5 syyllisyys ja häpeä Tavoitteet: Ymmärtää syyllisyys ja häpeä ja niiden välinen ero Tutkia kuinka vastaamme näihin tunteisiin.
Kehitysvammaisten ihmisten osallisuus työelämään – oikeus työhön, oikeus palkkaan Tornio
Epäily herää – miten toimia? K-Sshp, Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus-hanke: koulutuspäivät Noora-Maria Ahl psykologi Marja.
8-luokan terveystiedon sisältö, suoritustavat, tavoitteet ja arviointi KILPELÄNAHO
Häirintäyhdyshenkilö- toiminta Eero Räsänen |
MAAILMANKUVA, MAAILMANKATSOMUS, ELÄMÄNKATSOMUS. MITÄ TARKOITTAVAT KÄSITTEET: Maailmankuva Maailmankatsomus Elämänkatsomus.
Arviointi osana oppimisprosessia
LIIKUNTAVAMMAISUUS.
KEHITYSKESKUSTELU - Ennalta sovittu ja suunniteltu keskustelu esimiehen ja työntekijän( voi olla myös tiimin) välillä Tuija Takkula,
Johdanto Kuvailuteksti harmaaseen palkkiin:
Puhumista, kuuntelemista, lukemista, kirjoittamista?
Yhdessä mukana – projekti Setlementtiliitto Satu Lintunen
Lapsen näkemyksen huomioiminen iän ja kehitystason mukaan
Näin oppiminen muuttuu Helsingissä
Humanismi.
Mitä Yhteispeli tarjoaa koululle? Miten ilmoittaudutte Yhteispeliin?
Ihmisen elinkaari Psykologia jpe.
LSSAVI Valvontaprosessin vaiheet varhaiskasvatuksessa
MINI-INTERVENTIO TAVOITTEENA ON LÖYTÄÄ JA HOITAA VARHAISESSA VAIHEESSA ALKOHOLIN SUURKULUTTAJAT JA ONGELMAKÄYTTÄJÄT.
ELÄMÄNHALLINTA.
PARITANSSIN OPETTAMISEN PORTAAT
Ydinviestit Ihmiset pärjäävät paremmin arjessa, kun heillä on riittävät voimavarat toimia ja ottaa vastuuta elämästään. Ammattihenkilöt tarvitsevat mahdollisuuden.

Vastuullisuus Askel 7.
Miten oppilaiden vertaisarviointitaitoja tullaan kehittämään Mäntsälässä luokilla 1-9?
Psykologian 2. kurssi ”Miten minusta tuli minä?”
KPL 8 Tiedonkäsittely edistyy muiden opastamana
Aloita täältä, täydennä säännöllisesti!
Johtaa parempaan (Kohti hyvää elämää) Suojelee
EPortfolio Väline oman osaamisen kehittymisen seurantaan ja dokumentointiin. HOPS-koulutus Ilona Laakkonen, Student Life.
MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT
Aloitteleva opettaja – suhde opittavaan sisältöön
Psyykkinen terveys.
Nuoren kohtaaminen ja tukeminen siirtymävaiheissa
Kielitietoisuus.
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
PARITANSSIN OPETTAMISEN PORTAAT
Sosiaalinen kehitys Tarja Rauste
8. SEKSUAALISUUDEN MONET MUODOT
Mikä Kykyviisari? Maksuton työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä työikäisille Perustuu vastajaan omaan arvioon tilanteestaan Arvioi suuntaa-antavasti.
TYÖPOHJA KESKUSTELUN SUUNNITTELUUN
Lukutaito ja syrjäytyminen
Talvityhyt-seminaari turvallisuutta - terveyttä - työkykyä -
Hanna Laitinen Hyvinvointisuunnittelija Psykologian laitos / JY
Orientaatio -projektin satoa
Terveiset Yö-ryhmästä
PORKKANAPIRTTI PERHEKOTI
Päätösten lapsivaikutusten arviointi
Klo – Polut hankkeen työkokous Yhteisen toimintamallin työstö pienryhmissä ja yhteinen purku.
LÄMPIMÄSTI TERVETULOA MUKAAN RYHMÄÄN – VERTAISUUDESSA ON VOIMAA!
A2-kieli-info.
MINÄ JA VASTUULLISET RUOKAVALINNAT
Ajanhallinta opiskelussa
Mitä jokaisen ammattilaisen tulee osata ja tietää nepsystä?
Arviointi, vaikutukset ja vaikuttavuus HYTE -työssä
Hyvinvointi- ja terveyserot -sivusto
Espoon Rakennusmestariyhdistys
Ikäihminen ja perhe muutoksessa Viides tapaaminen
TYÖPOHJA KESKUSTELUN SUUNNITTELUUN
Miten tavoitamme vähävaraiset perheet?
TYÖHYVINVOINTI Työhyvinvointi  .
Alaotsikko Ryhmäyttäminen.
Koulutuskiertue Suomen Sotaveteraaniliitto, Leena Seppälä.
Esityksen transkriptio:

KEHITYSVAMMAISUUS JA SEKSUAALISUUS KYLLIKKI KÖRKKÖ 3.5. 2012

”Ihminen löytää toisen kanssa matkustajan ja rakastuu tähän ”Ihminen löytää toisen kanssa matkustajan ja rakastuu tähän. Hän näkee toisessa lupauksen, jota hän tarvitsee elämäänsä eli lupauksen omasta eheytymisestä. Myös kumppani on matkalla ja näkee saman lupauksen toisessa. Suhde vakiintuu, haavekuvien alta paljastuvat enemmin tai myöhemmin suhteen realiteetit. Ihmiset törmäävät väistämättä ja joutuvat ymmälleen. Intohimon laannuttua kumppanit joutuvat kokemaan pettymyksiä ja käymään läpi illuusioista luopumiseen liittyvää surutyötä. Jatkossa on kaksi vaihtoehtoa, joko erota tai ottaa vastaan väistämättömän törmäyksen haasteet.

VAMMAISUUTTA KOSKEVIA VÄITTEITÄ Seksi on tarkoitettu vain nuorille, kauniille ja terveille ihmisille. Vammaisuudessa on tarpeeksi kestämistä muutoinkin, ei siinä seksiä tarvita. Vammaisuus on synnin paikka Vammaisilla ei ole samanlaisia tarpeita kuin muilla ihmisillä Vammaiset eivät ole kiinnostuneita seksistä Vammaisille ei ole tarpeen puhua seksistä, heillä herää vain turhia toiveita. ”Nukkuvaa karhua ei saa herättää Vaipat hankaloittavat itsetyydytystä Seksuaalisen nautinnon saaminen on rajallista

KEHITYSVAMMAISTEN SEKSUAALISUUS Kehitysvammaisen fyysinen seksuaalinen kehitys on samanlainen kuin kenellä tahansa Seksuaalinen käyttäytyminen ei aina vastaa ikätasoa, vaan se voi jäädä varhaisempaan vaiheeseen Kehitysvammaisuuden tasosta riippuu kuinka kehitysvammainen henkilö ilmaisee seksuaalisen tarpeensa Kehitysvammainen voivat oppia ottamaan haltuun oman seksuaalisuutensa, kuvauksen tulisi olla samanlainen kuten terveillä lapsilla ja nuorilla Vaikeasti ja syvästi kehitysvammaisen seksuaalisuus on oraalisella tasolla

Asukkaan kokonaisvaltaisessa hoito- ja ohjaustyössä seksuaalisuus on osa terveyttä, hyvinvointia ja mielenterveyttä. Seksuaalisuuden kieltäminen tai vähättely ei poista seksuaalisuutta, vaan päinvastoin voi lisätä häiriökäyttäytymistä (julkinen itsetyydytys, rajattomuus). Seksuaalisuuden käsittely lisää oikeaa ja asiallista tietoa – voi vähentää/ ehkäistä häiriökäyttäytymistä. Seksuaalisuudesta (seurustelusta). Seksistä itsetyydytyksestä puhuminen asukkaan kanssa avoimesti, sallivasti.

KEHITYSVAMMAISUUDEN ERI TASOT Kehitysvammaisen yksilön todellisuus käsityksen ja ymmärryksen konkreettisuus ilmenee Gunnar Kylenin mukaan eriasteisena. Erilaisista abstraktiotasoista, joista käytetään nimitystä A-, B- ja C- taso. Erilaisilla abstraktiotasolla toimiva ihminen jäsentää maailmaa, jonka kautta vaikuttaa myös oppimiseensa.

A-tasolla henkilö oppii välittyvien aistikokemusten ja ehdollistamisen kautta Aistein he kokevat tarpeita ja tunteita Tunnistavat jokapäiväiseen elämään liittyvät esineet, niiden käytön perusteella Itsensä ilmaisu tapahtuu kehonkielellä, mutta eivät osaa käyttää sanoja kommunikatiivisesti. Tarpeet ja tunteet ovat samanlaisia kuin muillakin ihmisillä, mutta he ilmaisevat ne omalla tavallaan. Seksuaalisuus voi olla impulsiivista, hänellä ei ole kykyä ymmärtää ja ennakoida sosiaalisia sääntöjä ja soveliaisuuden vaatimuksia.

Seksuaalinen tyydyttämättömyys aiheuttaa turhautumista, joka voi ilmetä aggressiivisuutena, jopa itsensä vahingoittamisena, vahingoittuminen tapahtuu genitaalien alueella. Käyttäytymisen tulkinta jää hoitavan henkilön varaan, joskus hoitohenkilökunnan on vaikea hyväksyä seksuaalisia reaktioita. Henkilön ohjaus tapahtuu konkreettisilla toimilla. Itsetyydytystilanteissa opastetaan omaan huoneeseen tai vessaan. Käyttäytymistekniikoita voi muuttaa, kuten toivotun toiminnan palkitsemista ja ei- toivotun huomiotta jättämistä. Ohjeiden ja kieltojen tulee olla lyhyitä viestejä.

Tärkeää on lempeä ohjaus sekä rauhallinen ja luonteva suhtautuminen kehitysvammaisen seksuaalisuuteen. Puheen lisäksi tarvitaan muita ohjaukseen liittyviä välineitä, kuten kosketuksella ohjaamista, kuvia ja viittomia. Nimeäminen ja tulkitseminen on tärkeää, vaikka se tapahtuisi käytännössä ohjaavan henkilön avustuksella. Tarvittaessa tarkastetaan päiväohjelmaa, jos seksuaalinen tyydyttämättömyys aiheuttaa isoja ongelmia. A-tason kehitysvammaisten ohjauksessa on tärkeää ohjata julkisesta tilasta yksityiseen tilaan.

B-tasolla suurin osa keskiasteisesti kehitysvammaisista toimii aikuisikään tullessaan Oppivat ymmärtämään puhuttua kieltä ja myös tuottamaan puhetta, kuvallisia symboleja voi käyttää oppimisen tukena ja täydentämään puhetta. Oppiminen tapahtuu pääasiassa jäljittelemällä, opettamisessa voidaan käyttää kuvia ja sanoja esineiden symboleina. Uusien taitojen opettelu onnistuu parhaiten luonnollisessa tilassa, esimerkiksi osallistumalla kotiaskareisiin.

B-tason kehitysvammaiset pystyvät tuottamaan mielihyvää itselleen, ohjaus itsetyydytykseen on tärkeä Tyydytyksen tekniikat voivat olla puutteellisia, joten he saattavat aiheuttaa vahinkoa itselle tai muille. Seksuaalisuus voi ilmetä ylensyömisenä tai aggressiivisuutena. Näin on erityisesti silloin, kuin henkilö on turhautunut tai ahdistunut, ja seksuaalinen toiminta on jäänyt kesken. B-tason kehitysvammaiset osaavat erottaa julkisen ja yksityisen paikan eron, jos heille opetetaan. Tärkeä on myös opetelle tunnistamaan oma rajavyöhyke, jonka yli ei saa tulla.

Hygieniaan liittyvät asiat ovat tärkeitä, joihin henkilöt tarvitsevat ohjausta. Vieraiden ihmisten halaaminen on yleinen tapa B-tason kehitysvammaisten keskuudessa, halaamisen sijasta opetellaan kättelemään. Seksuaalisuus säädellään lailla, ja on tärkeä kertoa että aikuinen mies tai nainen ei voi mennä leikkimään leikkipuistossa lasten leikkeihin Henkilöä voi ohjata monin eri keinoin, ohjaustapahtumalla tulee olla yhteinen ohjauskeino. Yhteinen kommunikointi ei riitä ohjauksen välineeksi, vaan tarvitaan lisäksi konkreettista apua.

C-tasolla toimivat ihmiset oppivat jäsentämään todellisuutta myös ajattelun varassa, he oppivat yksinkertaisia symboleja ja voivat oppia lukemaan ja kirjoittamaan. He kykenevät hallitsemaan uusia tilanteita ajattelun avulla, mutta heidän on vaikea selviytyä sellaisista ongelmasta, joissa on vaikuttamassa monta tekijää samanaikaisesti. C-tasolla olevat kehitysvammaiset ymmärtävät vammaisuutensa, heillä on haasteena löytää oma paikkansa yhteiskunnassa. Seksuaalinen kehitys on yleensä iän mukaista.

Huono itsetunto ja ihmissuhteiden vähyys aiheuttaa sosiaalista kömpelyyttä he voivat olla tietämättömiä sanattomasta seksuaalisuuteen liittyvästä säännöistä. C-tason nainen saattaa suostua useiden miesten toteutuneiden fantasiamaailmojen kohteeksi luullen sitä rakkaudeksi. C- tason mies saattaa suostua ”fiksumpien ”yllyttämänä lähtemään tuntemattoman miesporukan kanssa viettämään viikonloppua. Soveliaan seksuaalisen käyttäytymisen harjoittelu on tärkeää , samoin kuin se että henkilö on vastuussa käyttäytymisestään.

C-tason kehitysvammainen tarvitsee itsenäisten kykyjensä vuoksi erityistä ohjausta omaan kehoon ja toisten erilaiseen kehoon sekä kehon reaktioihin. Myös on tärkeää oppia fantasian ja todellisuuden ero. Kaikkea saa ajatella, mutta kaikkea ei voi saavuttaa ja toteuttaa. Jotkut kehitysvammaiset osoittavat omaavansa seksuaalisia tarpeita, seksuaalisten tarpeiden tyydyttäminen ei onnistu sopivana pidetyllä tavalla. Monesti tämä voi johtaa käytösongelmiin, mm. masturbointiin julkisella paikalla.

Itsetyydytyksessä tarvittavat apuvälineet ovat kehitysvammaiselle turvallinen vaihtoehto, apuvälineet tulee olla tarkoituksenmukaisia ja henkilölle sopivia. Apuvälineet saavat olla henkilölle itselle mieluisat, mutta hoitohenkilökuntana tulee taata apuvälineiden turvallisuus ja puhtaus. Emme tuomitse asukkaan perustarvetta joka on seksuaalisuus. Ihmisoikeus on joka miehen ja naisen oikeus.

Käytännön keinoja ovat ongelman konreettinen määrittely Mikä ongelma? Kenelle ongelma? Miksi on ongelma? Toistuvuus? Ketä/ ketkä liittyy tilanteeseen?

TYÖYHTEISÖSSÄ VALLITSEVA ILMAPIIRI Suhtaudutaanko seksuaalisuuteen asiallisesti, vaieten tai vitsaillen. Työntekijänä tulisi olla ”arvoneutraali” käsiteltäessä seksuaalisuutta. Seksuaalineuvoja työyhteisön konsulttiapuna. Työyhteisössä terve tiedonkulku seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa on paikallaan ja tarvittaessa osata pyytää apua seksuaalisuuteen perehtyneeltä asiantuntijalta/ työtoverilta. Kaikkea seksuaalisuuteen liittyvää ongelmaa tai tapahtumaa ei voi tietää jos asioista ei puhuta ääneen, vaikka asiantuntija olisi saapuvilla.

Seksuaalisuus on ominaisuus, joka on monille se ainoa asia koko elämässä. Jokaisen on itse tehtävä matka omaan seksuaalisuuteen, löydettävä omat rajansa ja tunnistettava omat halunsa ja toiveensa. Seksuaalisuus on ihmisen elämän perusvireen antava ja kantava voima, osa ihmisen persoonaa ja siten erottamattomissa muusta elämästä. Seksuaalisuus on sitä , mitä me olemme ja seksi, mitä teemme. Seksuaalisuus on enemmänkuin seksi. Seksi on aikuisten ihmisten leikkiä yhdessä ja itsekseen. Seksiä voi toteuttaa sen raamien puitteissa, jotka näkemys omasta ja toisen seksuaalisuudesta mahdollistaa.