Tutustumista elämänkatsomustiedon didaktiikkaan Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos

Tuokion luonne Tavoitteena on tutustua hieman elämänkatsomustietoon (ET) koulun oppiaineena ja osana luokanopettajan monialaisia opintoja.

Elämänkatsomustieto (ET) ET on oman uskonnon opetuksen vaihtoehto. Oppilas voi osallistua vain ET:oon tai yhteen uskontoon (lukion syventäviä ja soveltavia kursseja lukuunottamatta). Opettaja voi opettaa useita eri katsomusaineita. ET:tä opetetaan uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomille, jotka eivät osallistu enemmistön uskonnon opetukseen. ET:hen voi peruskoululaisen huoltajan tai lukiolaisen omasta pyynnöstä osallistua myös opiskelija, jolle ei järjestetä hänen oman uskontonsa mukaista opetusta.

Elämänkatsomustieto (ET) ”Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää.” (OPS perusteet 2014) ET on kuitenkin lähtökohdiltaan seuraavassa mielessä uskonnoton: ET:n opetuksessa: ”Katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina.” Tässä mielessä ET on samanlainen oppiaine kuin esimerkiksi historia, kemia tai kotitalous.

Elämänkatsomustieto (ET) ET opetuksessa lasten kanssa pohditaan ja keskustellaan heidän identiteettinsä, ihmisyytensä ja katsomuksellisen kehityksensä kanssa tärkeistä asioista. Siksi: Vaikka vain pieni osa oppilaista osallistuu ET-opetukseen, se on ehkäpä koulun kasvatustehtävän kannalta lähinnä keskiötä oleva oppiaine. ET:n arvoperustan olennainen lähtökohta on koulun eli opetussuunnitelman arvoperusta.

ET HY LO-opinnoissa Katsomusaineiden, erityisesti elämänkatsomustiedon didaktiikka, 5op Luokanopettajien peruskoulussa opetettavien aineiden monialaisten opintojen (POM 60 op) osana opetetaan Katsomusaineiden, erityisesti elämänkatsomustiedon didaktiikkaa (5op). Kurssi on uusi, tutkintovaatimuksissa 1.8.2016 alkaen. Kurssi koostuu kahdesta osasta uskonnon kanssa yhteinen osa (1 periodi, 2 op) ja elämänkatsomustiedon (sivuaine-) arvosanakokonaisuuden kanssa yhteinen osa (2 periodi, 3 op)

Katsomusaineiden, erityisesti elämänkatsomustiedon didaktiikka, jatkuu Vanhoissa tutkintovaatimuksissa opiskelijoita suositeltiin suorittamaan sekä uskonto että et, uusissa tilanne ei ole selvä. ET-osuudessa esitellään poikkeuksellisen paljon oppiainetta, esimerkiksi sen historiaa ja säädöspohjaa, koska vain alle 1/10 opiskelijasta on opiskellut ainetta koulussa.

Esimerkki Erään harjoittelijan 3.–4. luokan tunnilla käsiteltiin ihmisen ominaisuuksia siten, että oppilaille jaettiin kortteja, joissa oli sanoja, jotka oppilaiden piti selittää. Esimerkiksi ”jalo”, ”kateellinen” , ”oikeamielinen” Erään oppilaan piti selittää sanaa ”ahne”. Hän ei keksinyt mitään, mutta opetusharjoittelijan kannustettua jonkin verran hän sai sanottua: ”Roope Ankka ainakin on ahne.” Tähän tuli monia kommentteja. Keskustelussa vallitsi yksimielisyys siitä, että Roope on saita. Mutta mikä on saituuden ja ahneuden välinen suhde? Mitä itse asiassa on saituus?

Saituus Pohtikaa parin kanssa: Mitä on saituus? Mikä on saituuden vastakohta? Onko saituus samaa kuin ahneus? Onko ahneus pahe? Onko saituus pahe?

Saituus ja vastakohdat Anteliaisuus Saituus Tuhlaavaisuus Aristoteles (300-luvulla eaa.): Hyve = ei liikaa eikä liian vähän (keskiväli). Hyve Pahe