Luku- ja tenttivihjeet 2015_3

Esitys aiheesta: "Luku- ja tenttivihjeet 2015_3"— Esityksen transkriptio:

1 Luku- ja tenttivihjeet 2015_3
Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos

2 Luento 3, artikkelit Ihan suoraan tähän aihepiiriin liittyviä artikkeleita ei ole Eero Salmenkiven artikkelissa pohditaan (muun ohessa) jonkin verran ET:n uskonnottomuuden hallinnollisen ja aatteellisen puolen suhdetta. Jussi Kotkavirran artikkeli voi avata hyvin diojen loppupäässä olevia kysymyksiä. Kannattaa lukea myös tummennetut diat.

3 Luento 3, tenttikysymyksiä (1/2)
Kysymyksiä tästä aihepiiristä: Arvioi ET:n uskonnottomuutta eri näkökulmista. Arvioi väitettä, että elämänkatsomustieto soveltuu hyvin kaikille oppilaille. Esitä perusteluja sekä puolesta että vastaan. Voiko sekulaaria humanismia pitää ET:n tausta-aatteena?/ Mikä on sekulaarin humanismin rooli elämänkatsomustiedossa?

4 Luento 3, tenttikysymyksiä (2/2)
Mitä on katsomuksellinen kyvykkyys? Kurssilla on puhuttu katsomuksellisesta kyvykkyydestä. Mitä se tarkoittaa? Millainen on sen suhde perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa esitettyihin elämänkatsomustiedon tavoitteisiin? Mitä ovat katsomuksellinen yleissivistys ja arvostelukyky? Mitä yhteisiä ja mitä erottavia tekijöitä on uskonnottomalla ja uskonnollisella kompetenssilla voi niissä olla?

5 Luento 2, tenttikysymysten analyysia (1/4)
Arvioi ET:n uskonnottomuutta eri näkökulmista. ET on uskonnottomien oppiaine, mutta Suomessa uskonnoton = ei kuulu rekisteröityyn usk. yhdyskuntaan. Tämä ei sinänsä vastaa yksittäistä katsomusta → ET:n voi ajatella Olevan ateistien ja humanistien oma aine (vrt. oma uskonto) Olla aine, jonka pitää sopia kaikille, koska uskontokuntaan kuulumattomissa on kaikkia katsomuksia ja uskontoja. 1970- ja 80-luvuilla ET syntyi uskonnottomien oppiaineeksi, mutta onko tilanne muuttunut 2003 lain myötä!? Huom: ET:n kaksijakoisuus: koulussa ja opettajankoulutuksessa ET nähdään usein neutraalina, mutta ET-vanhemmat ja ET:n puolesta työskentelevät ovat yleensä ateisteja/humanisteja. Yksi näkökohta uskonnottomuuteen on se, että uskontoa lukuun ottamatta kaikki kouluaineet ovat naturalistisia siinä mielessä, etteivät hyväksy yliluonnollisia selityksiä.

6 Luento 4, tenttikysymysten analyysia (2/4)
Mitä ovat katsomuksellinen yleissivistys ja arvostelukyky? Mitä yhteisiä ja mitä erottavia tekijöitä on uskonnottomalla ja uskonnollisella kompetenssilla voi niissä olla? OPS-perusteissa katsomuksellinen yleissivistys ja arvostelukyky ovat keskeisiä tavoitteita. Termien merkitys ei ole ihan selvä, joten on hyvä aloittaa käsitemäärittelyllä. Kurssilla esitetty maailmankatsomuksen käsite on yksi, mutta ei ainoa mahdollinen pohja katsomuksellisuuden määrittelylle. Käsitteisiin voi sisällyttää esim: oman katsomuksensa ymmärtämisen sitoumuksineen ja jännitteineen; kyvyn rakentaa ja pohtia katsomuksellista identiteettiään; katsomuksellisen Yleissivistys merkitsee, että tuntee (ikäkauteen nähden) laajasti ja syvällisesti uskonnollisia ja uskonnottomia katsomuksia ja osaa esim. tunnistaa katsomuksellisia kysymyksiä ja symboleita. Sivistykseen kuuluu moninaisuuden hyväksyminen, yhdenvertaisuuden kunnioittaminen ja on avoimuus myös oman katsomuksen kritiikille, mutta sen myötä aletaan jo tulla arvostelukyvyn puolelle. Arvostelukyvyssä on siis kysymys kyvystä muodostaa arvostelmia eli arvioida omaa ja muiden katsomuksia. Siihen liittyviä (tai arvostelukyvyn ja yleissivistyksen yhteiseen alueeseen kuuluvia asioita ovat esimerkiksi: ns. katsomuksellinen lukutaito, kyky oman katsomuksen ilmentämiseen (kielellisesti, taiteellisesti jne.) ja katsomusten eettisen ulottuvuuden tunteminen. Edellä olevissa asioissa ei välttämättä (ainakaan teoriassa) ole suurta eroa uskonnollisen ja uskonnottoman yleissivistyksen ja arvostelukyvyn välillä. Kysymyksen jälkimmäinen osa liittyy osittain tuohon lukutaitoon, kuinka paljon siihen tulee kuulua herkkyys erilaisille uskonnollisille kokemuksille ja/tai niiden kritiikille (huom: uskonto ei ole sama asia kuin kristinusko!). (Tähän ei luentosarjalla otettu lopullista kantaa.)

7 Luento 3, tenttikysymysten analyysia (3/4)
Mitä katsomuksellinen kyvykkyys tarkoittaa? Millainen on sen suhde perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa esitettyihin elämänkatsomustiedon tavoitteisiin? (Analyysi perustuu 2004 OPSeihin) Katsomuksellinen kyvykkyys (OPSit puhuvat arvostelukyvystä) merkitsee monta asiaa, joten on hyvä aloittaa käsitemäärittelyllä (esim. kurssilla esitetty maailmankatsomuksen käsite on yksi, mutta ei ainoa mahdollinen pohja. Katsomukselliseen kyvykkyyteen voi sisällyttää esim: ymmärtää oman katsomuksensa sitoumuksineen ja jännitteineen; pystyy rakentamaan ja pohtimaan katsomuksellista identiteettiään; laaja katsomuksellinen yleissivistys (tuntee ikäkauteen nähden laajasti ja syvällisesti uskonnollisia ja uskonnottomia katsomuksia, 'katsomuksellinen lukutaito'), on suvaitsevainen (hyväksyy moninaisuuden) ja avoin myös oman katsomuksen kritiikille, herkkyys erilaisille uskonnollisille kokemuksille ja/tai niiden kritiikille; eettiset ajatteluntaidot; kyky oman katsomuksen ilmentämiseen (kielellisesti, taiteellisesti jne.). (jatkuu)

8 Luento 3, tenttikysymysten analyysia (4/4)
Mitä katsomuksellinen kyvykkyys tarkoittaa? Millainen on sen suhde perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa esitettyihin elämänkatsomustiedon tavoitteisiin? (JATKUU) OPS:n tavoitteista voisi ehkä rohkeasti sanoa, että juuri tästä niissä on kysymys. Esim 6.-9: "Etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmottamaan kokonaisuuksia sekä kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään ja elämänkatsomustaan; kehittää arvostelukykyään, ..., käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa, ..., omaksua ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, ...,laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan eri kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä sekä oppia arvioimaan tieteiden vaikutusta elämäntapaamme." Tarkoitus ei tietenkään ollut osata näitä OPS-tavoitteita ulkoa, vaan kytkeä ne tähän kokonaisuuteen. Ansiokasta (mutta ei täysiin pisteisiin vaadittavaa) oli myös huomata, että katsomuksellinen kyvykkyys painottuu erityisesti teema-alueeseen itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti, mutta ei rajaudu siihen.