Katsomusopetus Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.

Esitys aiheesta: "Katsomusopetus Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos."— Esityksen transkriptio:

1 Katsomusopetus Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos

2 Koulu ja katsomuksen välittämisen oikeutus
Osana minkä tahansa yhteiskunnan jatkuvuutta on sen perinteen välittäminen tarpeellisten tietojen ja taitojen kanssa ja ohella. Kyse on arvojen, normien, asenteiden jne. siirtämisestä tuleville polville Eri yhteiskunnissa tämä toteutuu eri tavoin, nykyaikaisessa yhteiskunnassa asian hoitaa pitkälle yleinen koululaitos.

3 Moninaisuus ja katsomuksen välittäminen
Haasteena yhteiskuntien monikulttuuristuminen, kuinka yksi koululaitos voi välittää monta eri perinnettä? kansainvälisesti yleisin ratkaisu lienee koulujen erikoistuminen (erilainen omistuspohja ym.) koulutuksellisesta tasa-arvosta tulee ongelma Suomessa eritaustaisille oppilaille eri opetusta, jossa eri ”totuus” (huom. muissa valinnaisissakin aineissa ”totuus” sama)

4 Katsomusaine eri totuuksia ilmaisevan
Katsomusaine (2) = aine, jossa oppilaan identiteetti (tai sen osa, esim. uskonto) määrittää opetuksen tavoitteita ja sisältöä, jopa sitä, mikä on totta. Historiallisesti ja käytännössä: Katsomusaine = uskontoaine(et) + (joskus) uskonnoton rinnakkaisaine → kysymys katsomusaineesta herättää kysymyksen (uskontokunnittain eroavasta) uskonnosta koulussa opetettavana aineena. Ns. objektiivinen eli kaikille yhteinen uskontotietoaine (esim. Ruotsissa) tai filosofia (esim. Ranskassa) ei tämän määritelmän mukaan ole katsomusaine. Joissain USA:n osavaltioissa taas esim. biologia on katsomusaine, jos voi valita evoluutioteorian ja Raamatun väliltä.

5 Opetus–opiskelu–oppiminen -prosessin luonne, muut kuin katsomusaineet

6 Opetus–opiskelu–oppiminen -prosessin luonne, muut kuin katsomusaineet

7 Katsomusaineen käsitteen historiasta
Elämänkatsomus -termi löytyy jo vuoden 1952 opetussuunnitelmasta. Katsomusaineista oppiaineryhmänä on puhuttu ainoastaan lukion opetussuunnitelman perusteissa 1994. Aineet: ET, filosofia, uskonto Kyse oli lähinnä valinnaisuuden lisäämiseksi tehdystä hallinnollisesta ryhmittelystä, aineryhmällä ei ollut yleistä kuvausta (kuten esim. vierailla kielillä ja ympäristö- ja luonnontieteillä). Käsite ei siis esiinny tämän vuosituhannen OPS-perusteissa (2003/2004 tai 2014/2015) Sen sijaan se esiintyy esim. OKL:n katsomusaineiden aineryhmän nimessä ja tutkintovaatimuksissa.

8 Katsomusaineen käsitteen historiasta (2)
Helsingin yliopiston filosofian laitosten johdolla Suomen filosofisen yhdistyksen piirissä keväällä 2001 selkeästi ilmaistiin, että filosofia ei ole katsomusaine. Koska katsomukseen ja identiteettiin viitataan myös useimmissa muissa oppiaineissa esim. Salmenkivi (2003 tutkintovaatimusartikkelissa) kirjoitti: ”Käsite katsomusaine ei luonnehdi mitään selkeästi erotettavissa olevaa perusopetuksen ja lukion oppiaineryhmää. Kaiken kaikkiaan voidaan pitää toivottavana, ettei tällaista aineryhmänimitystä enää käytetä tulevissa OPS–perusteissa.” Olen siis muuttanut mieltäni!

9 Kotien katsomukset Suomessa lapsen (ja nuoren) ensisijainen kasvatusvastuu on lainsäädännöllisesti kodeilla. Ongelmia aiheuttaa se, että on eittämätön tosiasia, että työelämän muutoksen, liberalistis-individualistisen aatemaailman ym. syiden takia kodit eivät halua eivätkä usein pysty kasvatusvastuuta hoitamaan Koulun kasvatusvastuu kasvaa tosiasiassa jatkuvasti. POPS:ssa (s. 8) todetaan esim.:” Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää…” Myös lapsen ja nuoren uskonnon ja omantunnon vapautta käyttävät ensisijassa huoltajat.

10 Koulun katsomus Varhaiskasvatus ja koulu yhteiskunnan instituutioina edustavat tiettyjä arvoja ja katsomuksia: demokratia, ihmisoikeudet, kestävä kehitys, rauha, suvaitsevaisuus. Koulun edustaman katsomuksen kriittinen ja reflektiivinen ymmärtäminen on erittäin tärkeää et-opettajalle (sen voisi ottaa yhdeksi tämän kurssin johtotähdeksi). Jos kotien uskonnot tai katsomukset ovat ristiriidassa näiden kanssa, voi syntyä ongelmia. Olennaista on, että lapsi ei jää myllyyn eri katsomusten väliin, vaan ristiriidat selvitetään aikuisten välillä, ja lapselle annetaan tilaa ja välineitä kehittää olmaa katsomustaan.

11 Kolme ratkaisuvaihtoehtoa katsomusopetuksen järjestämiseksi
Oman opetuksen malli: eri uskontoryhmille erillistä omaa uskonnonopetusta ja sen rinnalla sekulaaria katsomusopetusta; esim. Suomi. Huom: vain tämä malli on aitoa ”katsomusopetusta” tässä esitetyn määritelmän mukaan. Yhteisen opetuksen malli: kaikille yhteistä katsomusopetusta; esim. Ruotsi. Ei erillistä katsomusopetusta: katsomusopetuksen sisällyttäminen jollain tasolla muuhun opetukseen; esim: eräät entiset sosialistimaat ja USA:n osavaltiot.

12 Lisänäkökohtia: Erottelu on vain väljästi suuntaa antava, sillä vertailua vaikeuttavat suuret erot historiassa, politiikassa, uskonnollisissa perinteissä ja koulutusjärjestelmissä. Esim. ei ole kansallisia opetussuunnitelmia koulujärjestelmien vaihtoehtoiset linjat yksityiset (usein kirkkokuntien ylläpitämät) koulut Huom myös, tavallaan (2½) Muunnelmia 2:n ja 3:n välistä: ranskalainen malli: filosofian opetusta katsomusopetuksena (ei uskonnon opetusta kirkon ja valtion eron johdosta) japanilainen malli: ei katsomusopetusta, mutta moraalikasvatusta (ei oppiaine, mutta säännöllinen tunti) Lisätietoja: niin & näin -lehden katsomusteemanumero (1/2013,

13 Syventely ja läksy Valitse niin & näin -lehden katsomusteemanumerosta (1/2013, kaksi artikkelia, lue ne ja esitä toisesta lyhyt (max 500 merkkiä) kommentointi Moodleen. Lue myös muiden kommentteja Moodlesta ja jatka keskustelua ainakin yhden niistä kanssa. Keskustelu jatkuu kasvokkain ryhmäkerralla.