Elämänkatsomustiedosta, oppiaineen oikeutuksesta ja traditioista

Esitys aiheesta: "Elämänkatsomustiedosta, oppiaineen oikeutuksesta ja traditioista"— Esityksen transkriptio:

1 Elämänkatsomustiedosta, oppiaineen oikeutuksesta ja traditioista
Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos

2 Oppiaineen oikeutus Oppiaineita voi jakaa eri tavoin. Yksi tapa on jakaa ne Tiedollisiin aineisiin, jotka saavat oikeutuksensa tietonsa laadun perusteella. Tieteellisyys on opetuksen kriteeri ja tiedeyhteisö määrittää mitä opetetaan. Taito- ja taideaineisiin, jotka saavat oikeutensa taitojen tarpeellisuuden avulla. Asianmukainen perinne on opetuksen kriteeri ja perinteen institutionaaliset edustajat määrittävät, mitä opetetaan.

3 Katsomusaineet Katsomusaineet ovat käytännössä uskontoaineita  asianmukaiset traditiot ovat uskontoja ja niiden suuntauksia, Suomessa kirkkoja tai rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia. Oikeuttamiseen liittyvien määritelmien perusteella uskonto on oikeutuksen suhteen lähellä taito- ja taideaineita, vaikka se opetuksen sisällössä ja instituution yliopistollisuudessa muistuttaa tietoaineita (joissa tietysti opitaan myös taitoja). Katsomusaineen erityispiirre: lähteminen oppilaan tai kodin katsomuksesta (ts. monta eri totuutta)

4 ET:n oikeutus Uskonnottomia katsomuksia on monenlaisia, mutta jonkinlaisena väljänä kattona voidaan ehkä puhua (sekulaarista) humanismista.  sekulaari humanismi ET:n taustana  ongelmia, koska ET:n hallinnollinen uskonnottomuus (=uskontokuntiin kuulumattomuus) ei muodosta katsomusta. Toinen tapa: ET on tiedetaustainen  ongelmia, koska tieteiden tarkasteluperspektiivi 3. persoonassa Ongelmien takia etsitty muita ratkaisuja.

5 ET lähtökohdat Lähteminen filosofiasta  ongelmia:
Miten 1. pers./3.pers. /tradition rooli ilmenee filosofiassa Demarkaatio filosofiaan sen jälkeen kun filosofiasta tuli lukion oppiaine (huom. sama tilanne yläkoulussa, jos etiikka/FILA toteutuu) Lähtökohtana oppilas itse – lähdetään lapsen maailmasta ja otetaan ikäkausi ja kehitystaso huomioon  ongelmia: Alaluokilla ratkaisu on käytännössä toimiva, mutta miten lapsuus käsitteellisesti jäsennetään (esim. FILA vs. kehityspsykologia) ”Oman yhteiskunnan aikuisen” riittävyys hyvään elämän ohjaamiseen vähenee nuoren kehittyessä ja lähentyessä aikuista.

6 ET lähtökohdat, jatkoa Suomen valtion ”virallinen ideologia”  ongelmia: Monikultturisuus ja demokratia  Ei yhtä virallista ideologiaa Ei yksimielisyyttä ”hyvästä” Kasvatustavoitteena kriittisyys ja yksilöllisyys Suhde markkinatalouteen (kansallinen kilpailukyky varsin kyseenalainen hyvän elämän mittari) Valtion virallisena ideologian toimivat sen hyväksymät kansainväliset sitoumukset.

7 ET ja kansainvälisesti hyväksytyt ”hyvät” asiat
Ihmisoikeudet ET:n ”ykköslähtökohta” ”Elämänkatsomustiedon opetus perustaa hyvän ihmisen ihanteensa ihmisoikeusetiikkaan.” (Lukion OPS-perusteet 1994, 91) Ongelmana ihmisoikeuksien oma ei-kontingentti oikeutus ja ihmisoikeusongelmien ilmeneminen Kestävä kehitys (Huom: uudessa tuntijakoehdotuksessa yllättävän vähäisessä roolissa) Ongelmia: Miten toiset voivat sitoutua enemmän kuin toiset? Ovatko kansainväliset sitoumukset jäsennettävissä didaktisesti mielekkäiksi kokonaisuuksiksi? (Ne ovat poliittisia kompromisseja.)