Luku- ja tenttivihjeet 4A Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.

Esitys aiheesta: "Luku- ja tenttivihjeet 4A Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos."— Esityksen transkriptio:

1 Luku- ja tenttivihjeet 4A Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos

2 Luento 4, artikkelit Ihan suoraan tähän aihepiiriin liittyviä artikkeleita ei ole Eero Salmenkiven artikkelissa pohditaan (muun ohessa) jonkin verran ET:n uskonnottomuuden hallinnollisen ja aatteellisen puolen suhdetta. Jussi Kotkavirran artikkeli voi avata hyvin diojen loppupäässä olevia kysymyksiä. Kannattaa lukea myös tummennetut diat.

3 Luento 4, tenttikysymys Kysymys tästä aihepiiristä: Arvioi ET:n uskonnottomuutta eri näkökulmista. Arvioi väitettä, että elämänkatsomustieto soveltuu hyvin kaikille oppilaille. Esitä perusteluja sekä puolesta että vastaan. Voiko sekulaaria humanismia pitää ET:n tausta-aatteena?/ Mikä on sekulaarin humanismin rooli elämänkatsomustiedossa?

4 Luento 4, tenttikysymysten analyysia Arvioi ET:n uskonnottomuutta eri näkökulmista. ET on uskonnottomien oppiaine, mutta Suomessa uskonnoton = ei kuulu rekisteröityyn usk. yhdyskuntaan. Tämä ei sinänsä vastaa yksittäistä katsomusta → ET:n voi ajatella 1. Olevan ateistien ja humanistien oma aine (vrt. oma uskonto) 2. Olla aine, jonka pitää sopia kaikille, koska uskontokuntaan kuulumattomissa on kaikkia katsomuksia ja uskontoja. 1970- ja 80-luvuilla ET syntyi uskonnottomien oppiaineeksi, mutta onko tilanne muuttunut 2003 lain myötä!? Huom: ET:n kaksijakoisuus: koulussa ja opettajankoulutuksessa ET nähdään usein neutraalina, mutta ET-vanhemmat ja ET:n puolesta työskentelevät ovat yleensä ateisteja/humanisteja. Yksi näkökohta uskonnottomuuteen on se, että uskontoa lukuun ottamatta kaikki kouluaineet ovat naturalistisia siinä mielessä, etteivät hyväksy yliluonnollisia selityksiä.