Kehitettävän asian arviointi osana kehittämisprosessia 2017

Arviointi osana kehittämisprosessia Arviointi ei ole kehittämiseen liitettävää pakkopullaa, vaan olennainen osa kehittämisprosessia. Arviointi fokusoidaan kehitettävän ratkaisun arviointiin → Kehittämisprosessin aikainen arviointi → Kehitetyn ratkaisun avulla saavutettu muutos (vaikutukset, seuraamukset, vaikuttavuus)? Arviointi voi sisältää useampia näkökulmia (esim. asiakkaan, ammattilaisen, organisaation) ja osallistaa arvioinnin tekemiseen sen mukaisesti ko. toimijoita. 2017

Arviointi on avointa yhteiskehittämistä Kehitä tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet Kehitä yhdessä ottamalla kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen Hyödynnä jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja Jaa kehittämis- ja arviointitietoa avoimesti Yleistä kehittämistuloksesi helposti hyödynnettävään muotoon 2017

Kuusi keskeistä kehittämistehtävää Innokylämäinen avoin kehittämisprosessi koostuu kuudesta kehittämistehtävästä, jotka tulisi suorittaa pysyvän muutoksen aikaansaamiseksi ja kehittämistulosten leviämiseksi Jokainen kehittämisprosessi on omanlaisensa. Kehittämiselle ei ole yhtä oikea kaavaa tai järjestystä. Tee kehittämistehtäviä siinä järjestyksessä ja sillä tarkkuudella ja tempolla kuin on kehittämistyösi kannalta tarkoituksenmukaista. Hyödynnä kehittämistehtävissä monipuolisesti kehittämisen ja arvioinnin osallistavia menetelmiä. 2017

2017

1. Tunnista tarpeet Tunnista tarpeet kehittämistoiminnalle. Ensimmäinen impulssi kehittämistarpeesta voi tulla moninaisista lähteistä, esimerkiksi kansalaisaloitteena, havaittuna puutteena työkäytännöissä, strategian valmistelussa, lakimuutoksena tai tutkimustuloksena. Tiettyyn asiaan, haasteeseen tms. liittyvät tarpeet voivat olla moninaisia ja keskenään ristiriitaisia. Identifioi haasteen kannalta merkitykselliset toimijaryhmät ja tunnista erilaiset tarpeet. Neuvottele, sovita ja tarkenna erilaiset tarpeet kehittämistoiminnan yhteisiksi lähtökohdiksi. 2017

2. Muunna tarpeet tavoitteiksi Muunna kehittämistoiminnan lähtökohtana olevat yhteiset tarpeet selkeiksi kehittämisen tavoitteiksi. Muuntaminen ei ole mekaaninen toimenpide, vaan tehtävä joka edellyttää neuvotteluja ja yhteisistä tavoitteista sopimista. Tavoitteet voivat koskea esimerkiksi kehitettävän ratkaisun toteutustapaa, ominaisuuksia, toiminnallisuuksia ja suorituskykyä sekä niitä tuloksia, joita kehitettävällä ratkaisulla halutaan saada aikaiseksi. 2017

3. Kehitä ratkaisuja Hyödynnä jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja sovittamalla ja räätälöimällä ne omaan toimintaympäristöösi sopivaksi. Mikäli et löydä sopivaa ratkaisua, ideoi ja kehitä täysin uusia ratkaisuja. Jäsennä kehitettävää ratkaisua käytäntönä, joka koostuu toimijoista, näiden tehtävistä ja työnjaosta, tarvittavista tiedoista, taidoista ja välineistä jne. Hyödynnä kehittämiskohteiden jäsentämisen matriisia. Älä pyri suunnittelemaan ratkaisua täysin valmiiksi ennen kokeilua, vaan kokeile mahdollisimman pian alustavaakin ideaa. Kokeilu on kätevä tapa suunnitella ja jalostaa ratkaisua. Kuvaa ratkaisu vaiheineen sopivalla tarkkuudella (sanalliset kuvaukset, prosessikaaviot, tms.) 2017

Kehittämiskohteiden jäsentämisen matriisi Asiakas- näkökulma Ammattilais-näkökulma Organisatorinen näkökulma Poliittis-hallinnollinen näkökulma Toimijat Tehtävät ja työnjako Tiedot, taidot ja välineet Periaatteet ja säännöt Lait ja asetukset Taloudelliset resurssit 2017

4. Kokeile ja arvioi Kehitelmien nopeat kokeilut ja ketterät arvioinnit ovat tehokas tapa kehittää, mutta aina tämä ei ole mahdollista. Suunnittele arviointi aina olennaiseksi osaksi kokeilua. Arviointi voi olla kevyempää tai systemaattisempaa arviointitarpeesta riippuen. Voit arvioida ratkaisun toteutusta ja/tai niitä tuloksia, joita ratkaisulla on tarkoitus saada aikaiseksi. Huomioi tarvittavissa määrin seuraavat arvioinnin osa- alueet arviointia tehdessäsi: Täsmennä tavoitteet, joita arvioidaan. Johda tavoitteista arviointikysymykset. Määrittele teemat, kriteerit, indikaattorit tms., joiden avulla seurantaa ja arviointia tehdään. Valitse osallistavat menetelmät, joilla tietoa kerätään ja arviointia tehdään ennen-aikana-jälkeen –toteutuksen. Tee kerätyn aineiston perusteella päätelmiä ja arviointia siitä, missä onnistuttiin ja missä epäonnistuttiin ja mistä nämä johtuivat; arvioi saavutettua muutosta. Korjaa ratkaisua tarvittaessa arvioinnin perusteella ja kokeile uudestaan. 2017

5. Vakiinnuta käytännöksi Mikäli kokeilussa saavutettiin haluttuja tuloksia, vakiinnuta ratkaisu toimintaympäristöösi pysyväksi käytännöksi. Suunnittele aikataulu ja organisoi tarvittavat resurssit, perehdytykset ja koulutukset. Vakiinnuttaminen on sitä helpompaa, mitä vahvemmin kehitetyn ratkaisun kannalta keskeiset toimijat (kansalaiset, ammattilaiset, johto, päätöksenteko tms.) ovat alun alkaen sitoutuneet ja osallistuneet yhteiseen kehittämistoimintaan. Jatka tarvittaessa muutoksen arviointia (toimivuus, vaikutukset, vaikuttavuus). 2017

6. Yleistä malliksi Yleistä kehittämäsi ratkaisu toimintamalliksi siten, että se ei sisällä paikallista informaatiota. Määritä käyttötarkoitus ja nosta esiin sellaiset keskeiset osatekijät, vaiheet tms., joiden tulisi toteutua kaikissa niissä ympäristöissä, joissa mallia sovelletaan. Toimintamalli toimii käyntikorttina, jonka avulla voit esitellä ja markkinoida kehittämääsi ratkaisua eri yhteyksissä. Muut voivat hyödyntää toimintamallia omassa kehittämistoiminnassaan ja räätälöidä sen avulla omia ratkaisujaan. Korjaa mallia sitä mukaan kun kokemukset sen soveltamisesta karttuvat. 2017

Yleistetty toimintamalli Ympäristössä A kehitetty Ratkaisu 1 Malli sovellettu ympäristössä B Ratkaisuksi 2 2017

Millaisia kokemuksia sinulla on arvioinnin tekemisestä? Keskustelu ryhmissä Millaisia kokemuksia sinulla on arvioinnin tekemisestä? Mikä arvioinnissa on mielestäsi haastavinta? 2017