2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä

2.1 Sosiaaliset rakenteet - Sosiaalisten rakenteiden voidaan katsoa raamittavan kaikkea ihmisten yksilöllistä ja yhteisöllistä toimintaa -Rakenteellinen taso (makrososiologia) -Yksilöiden toiminnan ja merkityksenannon taso (mikrososiologia)

2.2 Yhteisö - Émile Durkheim: Yhteisöt ja yhteisöllinen elämä ovat ihmisen olemassaolon ja toiminnan edellytyksiä, sillä yhteisö ja siihen kuuluminen on yksilön elämän tärkein voimanlähde -> koska yhteiskunnat eivät kuitenkaan pysy koossa ilman jonkinlaisia yhteisiäkin moraalisia periaatteita kasvatuksen erityiseksi tehtäväksi on asettunut tuottaa, pitää yllä ja perustella sellaista moraalia, jonka avulla yksilöt tuntevat kuuluvansa yhteisöön - Yhteisöllisyys ei ole luonteeltaan vain hyvää, vaan se sisältää aina myös ulossulkemisen mekanismeja (koulukiusaaminen) - Jälkimodernissa yhteiskunnassa yhteisöt syntyvät samassa elämäntilanteessa olevien tai samoista asioista kiinnostuneiden kesken ( elämänkerrallisuus)

2.3 Yhteiskunta - Koostuu sosiaalisista rakenteista ja erityisestä ihmisten välisten suhteiden järjestelmästä - Käsittää ne ihmiset, jotka asuvat samalla alueella, elävät samassa poliittisessa järjestelmässä ja ovat tietoisia omasta erityisestä identiteetistään - Peter Berger & Thomas Luckmann: Teoria todellisuuden sosiaalisesta rakentumisesta -> Jokainen ihmisyhteisö on pyrkimys rakentaa koko maailma

2.4 Ryhmä 1. Primaariryhmä: perhe, johon lapsi syntyy tai johon hän kasvaa 2. Sekundaariryhmä: ihmisiä, jotka tapaavat toisiaan säännöllisesti, mutta joiden suhteet eivät välttämättä ole syvästi henkilökohtaisia tai intiimejä tunnesiteitä

2.5 Organisaatio = Ryhmää laajempi ja yhteiskunnan järjestymiseen liittyvä sosiaalinen muodostuma (modernit yhteiskunnat) (vertaa perheet-> syntymä kotoa sairaalaan) -> perustuu byrokraattiseen hallintomuotoon (byrokratia: organisaatiotyyppi, jossa vallitsee selkeä valtasuhteiden hierarkia) - Max Weber: Byrokratia on välttämätöntä modernien yhteiskuntien toiminnalle, sillä byrokratian kehittyminen on ollut ainoa tapa hoitaa monimutkaistuvien sosiaalisten järjestelmien vaatimuksia

2.6 Arvot ja moraali - Pitirim Sorokin: Tuonpuoleiset, idealistiset ja aistiset arvojärjestelmät - Beck & Beck-Gernsheim: moraalin murroksissa uusi merkitysperusta on aina korvannut edellisen huolimatta siitä että, moraali ei kaikilta osin vaihdukaan yhtäkkisesti ja samanaikaisesti

2.7 Normit - Perustuvat aina arvoille -> niiden kautta arvot käytäntöön - Voivat olla virallisia tai epävirallisia sääntöjä

2.8 Valta ja sosiaalinen kerrostuneisuus -Max Weber: todennäköisyys, että yksilö sosiaalisessa suhteessa saa tahtonsa läpi huolimatta muiden yksilöiden mahdollisesta vastustuksesta ja riippumatta siitä, mitkä ovat tämän syyt -Karl Marx: Luokkateoria -Bourdieu: Kenttä: Rakenteiden ja toimijoiden välisiä suhteita ja tiloja -> kentälle voi päästä vain osoittamalla hallitsevansa kulloinkin vallitsevat säännöt, joita pyritään myös jatkuvasti muuttamaan niin, että oma asema kentällä paranee (habitus)

2.9 Sosiaalisaatio Kasvatuksen keskeisin ydin - Sosialisaatio yksilön kasvuun ja kehittymiseen kiinnittyvänä prosessina tarkoittaa sekä yksilön soputumista vallitsevaan kulttuuriin, että tämän kulttuurin muokkaamista ja kehittämistä

2.10 Yksilö - Tärkeimpiä yksilöllisyyden ulottuvuuksia ovat yksilön persoonallisen ja ainutlaatuisen sisäisyyden korostuminen ja yksilön kytkeytyminen valtioon poliittisesti ja taloudellisesti autonomisena toimijana, kansalaisena -Yksilön korostaminen on länsimaissa keskiajalta lähteneen muutoksen tulosta