Tieteellinen kirjoittaminen

Tieteellinen kirjoittaminen
”Kielellisen ilmaisukyvyn tärkeyttä ei voi liioitella. Tieto on jokseenkin hyödytöntä, jos sitä ei osaa välittää muillekin. Voisi jopa kysyä, onko sellainen tieto, jota ei pystytä muotoilemaan, tietoa ensinkään.” – Matti Ripatti, teknologia-ala Tieteellinen kirjoittaminen Kandidaattiseminaari Sähkötekniikan korkeakoulu Lauri Haapanen Tulkaa ihmeessä melko eteen istumaan, jotta näette lukea diat. Tällä luennolla ei eturivissä istujiakaan pakko-osallisteta!

Kuka? Lauri Haapanen FM, suomen kieli, tohtorikoulutettava
Quoting Practices in Written Journalism Automatisoitu uutistuotanto Toimittaja Akateemisen kirjoittamisen opettaja Sähköposti:

Tehtävä: Mikä tekee tekstistä tieteellisen?
Pohtikaa pienissä ryhmissä tai vierustoverin kanssa, mikä on ominaista juuri tieteelliselle tekstille ja tieteelliselle kirjoittamiselle ja mikä erottaa sen muista teksteistä.

Mikä tekee tekstistä tieteellisen?
Tieteellinen teksti raportoi tieteellisin menetelmin hankittua tietoa. Tieteellinen teksti etenee johdonmukaisesti ja selkeästi Kokonaisrakenne ja metateksti; tyyli ja (oman alan) terminologia Tieteellinen teksti on kriittistä ja perustelee väitteensä tieteenalan hyväksymin tavoin Argumentointi (3 tapaa) ja läpinäkyvyys Tieteellinen teksti on osa suurempaa tiedollista kokonaisuutta ja vie sitä eteenpäin Referointi ja viittaaminen muuhun kirjallisuuteen

Tavoitteet Esittää asiat kirjallisena tutkimusraporttina selkeästi ja täsmällisesti Jäsentää asiat kokonaisuudeksi ja sitä palveleviksi osakokonaisuuksiksi Käyttää metatekstiä rakenteen selventämiseen, osien sitomiseen, referointiin ja argumentointiin Kirjoittaa asiatyylistä tekstiä, joka on oman alan konventioiden ja opinahjon vaatimusten mukaista Tarkastella tekstiä kriittisesti ja muokata sitä palautteen perusteella

Ohjelma 19.9. Tieteellisen tekstin prosessi ja rakenne
1.11. Tieteellisen tekstin ominaispiirteet Ne, jotka tekevät kandin suomeksi, osallistuvat Tekstipaja 1:een (lokakuun alkupuolella) ja 2:een (marraskuun puolivälissä). Kummatkin á 90 min. Ne, jotka tekevät kandin englanniksi, osallistuvat English Workshoppeihin 1 ja 2 sekä suomenkieliseen tiivistelmätyöpajaan (45 min)

19.9. Tieteellisen tekstin prosessi ja rakenne
Miksi kirjoittamista opetellaan Kirjoittamisprosessi Tutkielman rakenne Johdanto ja tiivistelmä Tekstipaja 1 Kielenhuoltoharjoitus Pienryhmätyöskentelyä varten mukaan 3 tulosteena: Mukaan johdanto-luku 3 tulosteena 1.11. Tieteellisen tekstin ominaispiirteet Työkaluja kirjoittamiseen Lähdeviittausjärjestelmä Tekstipaja 2 Opepalaute ja tekstin työstö sen pohjalta Koko työ palautetaan viikko ennen pajaa MyCoursesiin. Saatte siitä palautetta, ja pajassa tutkielmaa työstetään palautteen perusteella

Kypsyysnäyte (ne, jotka tekevät tutkielman suomeksi)
Arvioidaan valmiista työstä opinnäytteen alaan ja koulusivistyskielen erinomainen / erittäin hyvä hallinta (=kypsyys) Arvioidaan kokonaisuutena. Kieliasun palveltava sisältöä. Osoitus (eli näyte) siitä, että oma tietotaito tuottaa alan ammattikielistä kirjallista viestintää on kehittynyt asianmukaiseksi

Kypsyysnäyte (ne, jotka tekevät tutkielman englanniksi)
Arvioidaan sanaa pitkästä suomenkielisestä tiivistelmästä/abstraktista Osoitus (eli näyte) siitä, että oma tietotaito tuottaa alan ammattikielistä kirjallista viestintää on kehittynyt asianmukaiseksi

Arviointiperusteet Tyyli asiatyyliä, ei esimerkiksi pakinointia. Arki- ja puhekielisiä ilmauksia sekä kapulakieltä tulee välttää. Lauseiden ja virkkeiden väliset suhteet ilmaistaan selvästi. Pahoja viittaussuhdevirheitä ei saa esiintyä. Lauseet ja virkkeet ovat yksiselitteisiä, ehjiä ja vaihtelevia. Teksti noudattaa kirjakielen normeja (mm. yhdyssanat, kongruenssi, lauseenvastikkeiden käyttö, sanajärjestys). Teksti ei saa sisältää häiritsevää määrää kielivirheitä. Oikeinkirjoituksen ja välimerkkien käytön perusasiat on hallittava. Päätteiden liittämiseen numeroihin ja lyhenteisiin kiinnitetään huomiota.

Lukihäiriö Mikäli opiskelija haluaa, että hänen kypsyysnäytteeseensä sovelletaan luki- vaikeuksisten erityismenettelyä, hänen tulee toimittaa kielentarkastajalla lausunto luki- vaikeudesta (= todistus, jossa diagnoosi häiriöilmentymistä).

SUOSITUS! Kauranen & Mustakallio & Palmgren 2007: Tutkimusraportin kirjoittamisen opas opinnäytetyön tekijöille. Espoo: Teknillinen korkeakoulu. pdf?sequence=4 Google löytää helposti. -> Materiaali, mallipohjat ja muut lomakkeet Elisa Vanhatalo 2011:Tieteellisen kirjoit-tamisen prosessi kirjoittajan näkökulmasta

Miksi kirjoittamista? Yliopistoa varten Työelämää varten Elämää varten

1) Kirjoittaminen yliopistossa
Sisältöosaamisen tärkeyttä korostetaan. Silti suuri osa opinnoista suoritetaan kirjoittamalla! Kirjoitustaidolla on suuri merkitys opintojen sujumisessa. Tekstilajeja yliopistossa: tenttivastaus, essee, raportti, opinnäyte/tutkielma; muistiinpanot, sähköposti… Lukijoita: tutkijat, opettajat, toiset opiskelijat…

2) Kirjoittaminen työelämässä
Kirjoittaminen on avainasemassa lähes kaikessa työssä. Taitava kirjoittaja erottuu joukosta. Kirjoittamisen lajeja työelämässä: työhakemus; muistio, lausunto, verkkoteksti; sähköposti… Lukijat: toiset oman alan asiantuntijat, muiden alojen asiantuntijat, eritaustaiset asiakkaat (”maallikot”)…

3) Kirjoittaminen ja muu elämä
Itseilmaisua Ajattelun väline Vaikuttamisen väline Kansalaistaito

Hankaluuksia Kirjoittaminen on tärkeää, mutta sitä opetetaan vähän.
Henkisenä työnä altis monenlaisille ongelmille: perfektionismi, epäonnistumisen pelko, itsesensuuri, lykkääminen… Kirjoittaminen sisältää usein paljon hiljaista tietoa. Kirjoittamattomia sääntöjä ja vaatimuksia Vaikea siirtää eteenpäin Montako kandidaatintutkielmaa olet lukenut? Oma-aloitteisuus on tärkeää!

Kirjoitusprosessi

Kirjoittamisprosessi
Keskeinen ajatus: sujuva kirjoittaminen rakentuu erilaisista työvaiheista Erottaa heikon ja hyvän kirjoittajan Heikon kirjoittajan prosessi on karkea, tiedostamaton ja epämääräinen Hyvän kirjoittajan prosessi on pidempi ja selkeämpi, ja siinä on useampia vaiheita. Oman prosessin pohtiminen Ajan varaaminen suunnittelulle ja luonnostelulla säästää hermoja – ja aikaa.

Tekstin tuottamisen vaiheita
Aiheen valinta ja ideointi Aikataulutus, fyysiset puitteet Taustamateriaalin kerääminen Tutkimus Muistiinpanot / tutkimuspäiväkirja Koetin luokitella tapauksia ryhmiin, mutta se tuntui tosi vaikealta. Ongelma on se, että […]. Ehkä luokituksesta voisikin tehdä kaksitasoisen. Silloin […]. Tekstin suunnittelu ja jäsennys Ensimmäisen version kirjoittaminen Palautteen hakeminen Muokkaaminen Viimeistely Julkaiseminen Vaiheet limittyvät Kirjoittaminen kannattaa aloittaa heti, eli se on mukana joka vaiheessa. Hyväksy keskeneräisyys äläkä yritä saada kerralla valmista.

Apua ideointiin Listaaminen Kysymyslistat
Kontrolloitu vapaa kirjoittaminen. Kirjoita päättämästäsi aiheesta 10–15 minuuttia keskeyttämättä ja ilman kontrollia. Silmukointi. Valitse vapaasti kirjoitetusta tekstistäsi yksi ajatus ja kirjoita siitä jälleen 10–15 minuuttia. Näin aihe rajautuu. Idea- eli miellekartta Miellekartta (Mind map) 1. Kirjoita paperin keskelle avainsana. 2. Kirjoita sen ympärille mieleesi tulevia ajatuksia, kokemuksia, tunteita jne. 3. Luo mielteistä linkkejä uusiin mielteisiin. 4. Etene nopeasti – menetelmänä vapaa assosiaatio. 5. Lisää asioita ja yhteyksiä myöhemmin.

Esimerkki mielle- eli ideakartasta Lähde Kirjoittajan ABC)

Kandidaatintyön rakenne

Kandidaatintyön rakenne
Jos kandi suomeksi, tiivistelmä suomeksi (100–120 sanaa) Jos kandi englanniksi, tiivistelmä englanniksi (100–120 sanaa) ja suomeksi (300–400 sanaa) Nimiölehti Tiivistelmä (Alkusanat/esipuhe) Sisällysluettelo (Muut luettelot: merkit, symbolit, yksiköt, lyhenteet, termit, kuvat ja taulukot) Tekstiosa eli käsittelyosa (numeroidut luvut) Lähteet (Liitteet: esimerkiksi algoritmin toteutus ohjelmointikielellä, käyttöohje, kyselylomake, kyselyn tilastolliset ajotulokset, kartat, monimutkaiset kaaviot…) 3-sivuinen suomenkielinen YHTEENVETO niille, jotka tekevät työnsä englanniksi ON POISTUNUT

Pari muotoseikkaa Fonttikoko ja riviväli?
Fonttikokoa ei ole määrätty. Riittää, kun tyyli on läpi työn yhtenäinen ja fonttikoko on sellainen, että työ on helposti luettava ja siistin näköinen. Sama pätee riviväliin. Vinkki: kokeilkaa Wordissa riviväliä 1,2. Jos tavutus ei onnistu? On suotavaa olla tavuttamatta ja tasata molemmat reunat riippumatta siitä, aiheuttaako se joissakin tapauksissa hieman suuria sanavälejä. Luetteloissa, esimerkiksi lähdeluettelossa, voi käyttää luovaa harkintaa.

Tekstiosan rakenne Yleinen rakennemalli
Johdanto Teoria, aineisto ja menetelmät Tulokset Yhteenveto ja pohdintaa Sisältää useimpien alojen tutkielmien peruselementit Ei heijasta välttämättä suoraan lukujakoa

Johdanto 1) Johdatus aiheeseen: yleisestä yksityiseen Taustaa: tutkittavan ilmiön esittelyä EI: Yritysten tietojärjestelmien historia juontuu vuosikymmenten taakse, lähes tietotekniikan alkuhetkille asti. Aikaisempien tutkimusten esittelyä (ei liian pitkästi) Ei perusasioita, ei työhön liittymättömiä asioita. Mieti, mitä lukijan täytyy tietää 2) Tutkimuskysymykset ja niiden motivointi osana laajempaa kokonaisuutta: ns. aukon osoittaminen EI: Olen aina ollut kiinnostunut ohjelmoinnista. EIKÄ: Sain aiheen ohjaajaltani ja aloin heti perehtyä siihen. VAAN: ”Tieteellinen tarina” eli mitä jo tiedetään, mitä vielä ei. 3) Metatekstiä työn rakenteesta

Otsonikerroksen paksuuden määrittäminen
[Otsikko] Otsonikerroksen paksuuden määrittäminen [Johdannon aloituskappale] Otsonikerroksesta 90 prosenttia sijaitsee stratosfäärissä, joka on 20–50 km maanpinnan yläpuolella. Stratosfäärin alapuolella oleva kerros on troposfääri (0–20 km) ja yläpuolella mesosfääri (yli 50 km). Otsonikerros absorboi UV-säteilyä, ja sen olemassaolo on välttämätön elinehto maapallon kaikille eliöille ja ekosysteemille, koska ne ovat evoluution saatossa tottuneet tiettyyn määrään UV-säteilyä.

[Otsikko] Otsonikerroksen paksuuden määrittäminen [Johdannon aloituskappale] Otsonikerros absorboi eli imee itseensä auringosta tulevaa UV-säteilyä. Tämän ominaisuutensa vuoksi se on välttämätön elinehto elämälle maapallolla: evoluution saatossa maapallon eliöt ja ekosysteemit ovat tottuneet tiettyyn UV-säteilyn tasoon. Otsonikerroksesta 90 prosenttia sijaitsee stratosfäärissä, joka on 20–50 km maanpinnan yläpuolella. Stratosfäärin alapuolella oleva kerros on troposfääri (0–20 km) ja yläpuolella mesosfääri (yli 50 km).

[Otsikko] Otsonikerroksen paksuuden määrittäminen [Johdannon aloituskappale] Maapallon eliöt ja ekosysteemit ovat tottuneet evoluution saatossa tiettyyn määrään UV-säteilyä. Otsonikerros absorboi eli imee itseensä auringosta tulevaa UV-säteilyä, ja tämän vuoksi se on elinehto elämälle maapallolla. Otsonikerroksesta 90 prosenttia sijaitsee stratosfäärissä, joka on 20–50 km maanpinnan yläpuolella. Stratosfäärin alapuolella oleva kerros on troposfääri (0–20 km) ja yläpuolella mesosfääri (yli 50 km).

Teoria, menetelmä ja aineisto
Menetelmän esittely Teoriatausta: alkuoletukset, keskeiset käsitteet… Aineisto: laajuus, rajoitukset, edustavuus… Ei aina omaa lukua, voi olla esimerkiksi johdantoluvun osa Käytetty aineisto, menetelmä ja mahdolliset koeasetelmat selostettava mahdollisimman läpinäkyvästi.

Tulokset Jakso osoittaa, mitä vastauksia käytettyjen menetelmien avulla on tutkimuskysymyksiin saatu Tutkielman tärkein anti, koska koko työn keskeisenä tavoitteena on tuottaa uutta tietoa Puhutaan joskus myös analyysiluvusta, koska tulokset perustellaan monesti raportoimalla aineiston analyysia Täsmällisyys ja havainnollisuus Kuvat ja taulukot Uskottava argumentointi erityisen tärkeää

Yhteenveto ja pohdinta
Tulosten yhteenveto: yksityisestä yleiseen Päätelmien tekeminen Selitystä ja tulkintaa Yleistettävyys ja varaukset Sovellettavuus Suositukset konkreettisiksi toimenpiteiksi Työn onnistumisen arviointi Keskustelua aiemman tutkimuksen kanssa: täydennystä ja kritiikkiä Tulevien tutkimuskysymysten hahmottelua

Käytännössä: 2 Teoreettinen tausta 3 Tutkimusaineisto ja -menetelmät
1 Johdanto 2 Teoreettinen tausta 2.1 OIWA 2.2 Käytettävyyden määritelmä 2.3 Käyttäjäkeskeinen suunnitteluprosessi 3 Tutkimusaineisto ja -menetelmät 4 Tulokset 4.1 Esitietokysely 4.2 Testitilanne 4.2.1 Käyttöliittymän kehitysehdotukset 4.2.2 OIWAn koulutuksen suunnittelussa huomioitavaa 4.2.3 Löydetyt virheet käyttäjätesteissä 4.3 Testauksen jälkiarvio 5 Yhteenveto

Kuitenkin: kirjallisuustutkimus
Johdanto Taustoitus 2 Käsittely näkökulmasta 1 3 Käsittely näkökulmasta 2 4 Käsittely näkökulmasta 3… 5 Yhteenveto/pohdinta

Käytännössä: [otsikko] Langattomat kallonsisäistä painetta mittaavat anturit Sisällysluettelo Käsitteitä ii 1. Johdanto Aivojen rakenne ja kallonsisäisen paineen mittaamisen tärkeys Kallonsisäisen paineen nykyiset mittaustavat Oman virtalähteen omaavat kallonsisäistä painetta mittaavat implantit Analoginen implantti Digitaalinen implantti Kehon liikkeen huomioiva anturi Passiiviset anturit Optinen menetelmä Virityspiirin avulla painetta aistivat anturit Induktiivisesti virran saava anturi Yhteenveto ja vertailua Lähteet

Käytännössä: Johdanto Taustoitus Käsittely 1 Käsittely 2
[otsikko] Langattomat kallonsisäistä painetta mittaavat anturit Sisällysluettelo Käsitteitä ii 1. Johdanto Aivojen rakenne ja kallonsisäisen paineen mittaamisen tärkeys Kallonsisäisen paineen nykyiset mittaustavat Oman virtalähteen omaavat kallonsisäistä painetta mittaavat implantit Analoginen implantti Digitaalinen implantti Kehon liikkeen huomioiva anturi Passiiviset anturit Optinen menetelmä Virityspiirin avulla painetta aistivat anturit Induktiivisesti virran saava anturi Yhteenveto ja vertailua Lähteet Johdanto Taustoitus Käsittely 1 Käsittely 2 Yht.veto & pohd.

Miettikää pareittain, löytyvätkö nämä elementit johdannosta.
1) Johdatus aiheeseen: yleisestä yksityiseen Taustaa: tutkittavan ilmiön esittelyä Aikaisempien tutkimusten esittelyä (ei liian pitkästi) Ei perusasioita, ei työhön liittymättömiä asioita. Mieti, mitä lukijan täytyy tietää 2) Tutkimuskysymykset ja niiden motivointi osana laajempaa kokonaisuutta: ns. aukon osoittaminen EI: Olen aina ollut kiinnostunut ohjelmoinnista. EIKÄ: Sain aiheen ohjaajaltani ja aloin heti perehtyä siihen. VAAN: ”Tieteellinen tarina” eli mitä jo tiedetään, mitä vielä ei. 3) Metatekstiä työn rakenteesta

Johdatus aiheeseen Johdanto
Aivokirurgisten toimenpiteiden jälkeen potilaan elintoimintoja seurataan tarkasti. Yksi merkittävimmistä tekijöistä toimenpiteen onnistumiselle sekä siitä toipumiselle on kallonsisäinen paine, sillä korkea paine ennakoi komplikaatioita. Toistaiseksi kallonsisäistä painetta on mitattu enimmäkseen johdollisilla laitteilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että potilas on kiinni johdoissa, mikä puolestaan rajoittaa liikkumista ja luo riskin sille, että laite menee pois paikaltaan. Tässä työssä tutkitaan aivokirurgisen toimenpiteen jälkihoidossa käytettäviä kallonsisäistä painetta mittaavia langattomia antureita ja niiden kehitystä viime vuosien aikana. Langattomat anturit mahdollistavat potilaan pidempiaikaisen tarkkailun. Tähän asti potilaan arvoja on seurattu vain muutamia päiviä, mutta usein olisi hyödyllistä tarkkailla potilasta kauemmin. Langattomat anturit ovat myös käytännöllisempiä sairaalaympäristössä, sillä potilaat voivat liikkua vapaammin ja hoitohenkilökunnan on helpompi liikkua potilaan ympärillä. Erityisesti ihon alla oleva anturi vähentää myös tulehdusten riskiä, sillä iho on mahdollista sulkea kokonaan toisin kuin nykyisiä johdollisia antureita käytettäessä (1). Luvussa 2 esitellään aivojen rakennetta kallonsisäisen paineen mittaamisen näkökulmasta. Luku 3 käsittelee nykyisiä kallonsisäisen paineen mittausmenetelmiä, minkä jälkeen luvuissa 4 ja 5 siirrytään tarkastelemaan langattomia mittausantureita. Koska langattomat aivopainetta mittaavat anturit eivät ole vielä yleisesti käytössä, katsaus tehdään aihetta käsittelevien tutkimusten ja prototyyppien avulla. Anturit jaetaan tässä työssä karkeasti kahteen ryhmään: oman virtapiirin omaaviin antureihin (luku 4) ja passiivisiin antureihin (luku 5). Luvussa 6 esitetään yhteenveto tutkielman havainnoista sekä vertaillaan olemassa olevien prototyyppien ominaisuuksia toisiinsa. Johdatus aiheeseen

yleinen Johdatus aiheeseen Johdatus aiheeseen yksityinen Johdanto
Aivokirurgisten toimenpiteiden jälkeen potilaan elintoimintoja seurataan tarkasti. Yksi merkittävimmistä tekijöistä toimenpiteen onnistumiselle sekä siitä toipumiselle on kallonsisäinen paine, sillä korkea paine ennakoi komplikaatioita. Toistaiseksi kallonsisäistä painetta on mitattu enimmäkseen johdollisilla laitteilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että potilas on kiinni johdoissa, mikä puolestaan rajoittaa liikkumista ja luo riskin sille, että laite menee pois paikaltaan. Tässä työssä tutkitaan aivokirurgisen toimenpiteen jälkihoidossa käytettäviä kallonsisäistä painetta mittaavia langattomia antureita ja niiden kehitystä viime vuosien aikana. Langattomat anturit mahdollistavat potilaan pidempiaikaisen tarkkailun. Tähän asti potilaan arvoja on seurattu vain muutamia päiviä, mutta usein olisi hyödyllistä tarkkailla potilasta kauemmin. Langattomat anturit ovat myös käytännöllisempiä sairaalaympäristössä, sillä potilaat voivat liikkua vapaammin ja hoitohenkilökunnan on helpompi liikkua potilaan ympärillä. Erityisesti ihon alla oleva anturi vähentää myös tulehdusten riskiä, sillä iho on mahdollista sulkea kokonaan toisin kuin nykyisiä johdollisia antureita käytettäessä (1). Luvussa 2 esitellään aivojen rakennetta kallonsisäisen paineen mittaamisen näkökulmasta. Luku 3 käsittelee nykyisiä kallonsisäisen paineen mittausmenetelmiä, minkä jälkeen luvuissa 4 ja 5 siirrytään tarkastelemaan langattomia mittausantureita. Koska langattomat aivopainetta mittaavat anturit eivät ole vielä yleisesti käytössä, katsaus tehdään aihetta käsittelevien tutkimusten ja prototyyppien avulla. Anturit jaetaan tässä työssä karkeasti kahteen ryhmään: oman virtapiirin omaaviin antureihin (luku 4) ja passiivisiin antureihin (luku 5). Luvussa 6 esitetään yhteenveto tutkielman havainnoista sekä vertaillaan olemassa olevien prototyyppien ominaisuuksia toisiinsa. Johdatus aiheeseen Johdatus aiheeseen yksityinen

Johdatus aiheeseen Tutkimuskysymys motivointi Johdanto
Aivokirurgisten toimenpiteiden jälkeen potilaan elintoimintoja seurataan tarkasti. Yksi merkittävimmistä tekijöistä toimenpiteen onnistumiselle sekä siitä toipumiselle on kallonsisäinen paine, sillä korkea paine ennakoi komplikaatioita. Toistaiseksi kallonsisäistä painetta on mitattu enimmäkseen johdollisilla laitteilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että potilas on kiinni johdoissa, mikä puolestaan rajoittaa liikkumista ja luo riskin sille, että laite menee pois paikaltaan. Tässä työssä tutkitaan aivokirurgisen toimenpiteen jälkihoidossa käytettäviä kallonsisäistä painetta mittaavia langattomia antureita ja niiden kehitystä viime vuosien aikana. Langattomat anturit mahdollistavat potilaan pidempiaikaisen tarkkailun. Tähän asti potilaan arvoja on seurattu vain muutamia päiviä, mutta usein olisi hyödyllistä tarkkailla potilasta kauemmin. Langattomat anturit ovat myös käytännöllisempiä sairaalaympäristössä, sillä potilaat voivat liikkua vapaammin ja hoitohenkilökunnan on helpompi liikkua potilaan ympärillä. Erityisesti ihon alla oleva anturi vähentää myös tulehdusten riskiä, sillä iho on mahdollista sulkea kokonaan toisin kuin nykyisiä johdollisia antureita käytettäessä (1). Luvussa 2 esitellään aivojen rakennetta kallonsisäisen paineen mittaamisen näkökulmasta. Luku 3 käsittelee nykyisiä kallonsisäisen paineen mittausmenetelmiä, minkä jälkeen luvuissa 4 ja 5 siirrytään tarkastelemaan langattomia mittausantureita. Koska langattomat aivopainetta mittaavat anturit eivät ole vielä yleisesti käytössä, katsaus tehdään aihetta käsittelevien tutkimusten ja prototyyppien avulla. Anturit jaetaan tässä työssä karkeasti kahteen ryhmään: oman virtapiirin omaaviin antureihin (luku 4) ja passiivisiin antureihin (luku 5). Luvussa 6 esitetään yhteenveto tutkielman havainnoista sekä vertaillaan olemassa olevien prototyyppien ominaisuuksia toisiinsa. Johdatus aiheeseen Tutkimuskysymys motivointi

Johdatus aiheeseen Tutkimuskysymys motivointi Metatekstiä Johdanto
Aivokirurgisten toimenpiteiden jälkeen potilaan elintoimintoja seurataan tarkasti. Yksi merkittävimmistä tekijöistä toimenpiteen onnistumiselle sekä siitä toipumiselle on kallonsisäinen paine, sillä korkea paine ennakoi komplikaatioita. Toistaiseksi kallonsisäistä painetta on mitattu enimmäkseen johdollisilla laitteilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että potilas on kiinni johdoissa, mikä puolestaan rajoittaa liikkumista ja luo riskin sille, että laite menee pois paikaltaan. Tässä työssä tutkitaan aivokirurgisen toimenpiteen jälkihoidossa käytettäviä kallonsisäistä painetta mittaavia langattomia antureita ja niiden kehitystä viime vuosien aikana. Langattomat anturit mahdollistavat potilaan pidempiaikaisen tarkkailun. Tähän asti potilaan arvoja on seurattu vain muutamia päiviä, mutta usein olisi hyödyllistä tarkkailla potilasta kauemmin. Langattomat anturit ovat myös käytännöllisempiä sairaalaympäristössä, sillä potilaat voivat liikkua vapaammin ja hoitohenkilökunnan on helpompi liikkua potilaan ympärillä. Erityisesti ihon alla oleva anturi vähentää myös tulehdusten riskiä, sillä iho on mahdollista sulkea kokonaan toisin kuin nykyisiä johdollisia antureita käytettäessä (1). Luvussa 2 esitellään aivojen rakennetta kallonsisäisen paineen mittaamisen näkökulmasta. Luku 3 käsittelee nykyisiä kallonsisäisen paineen mittausmenetelmiä, minkä jälkeen luvuissa 4 ja 5 siirrytään tarkastelemaan langattomia mittausantureita. Koska langattomat aivopainetta mittaavat anturit eivät ole vielä yleisesti käytössä, katsaus tehdään aihetta käsittelevien tutkimusten ja prototyyppien avulla. Anturit jaetaan tässä työssä karkeasti kahteen ryhmään: oman virtapiirin omaaviin antureihin (luku 4) ja passiivisiin antureihin (luku 5). Luvussa 6 esitetään yhteenveto tutkielman havainnoista sekä vertaillaan olemassa olevien prototyyppien ominaisuuksia toisiinsa. Johdatus aiheeseen Tutkimuskysymys motivointi Metatekstiä

Tiivistelmä/abstrakti
Jos kandi suomeksi, tiivistelmä suomeksi (100–120 sanaa) Jos kandi englanniksi, tiivistelmä englanniksi (100–120 sanaa) ja suomeksi (300–400 sanaa)  Sovita tiivistelmäteksti sille lomakkeessa varattuun tilaan. Käytä riviväliä 1. Jaa teksti 2–4 ytimekkääksi kappaleeksi. (Voit joutua pienentämään fonttikokoa, jotta 300–400 sanaa mahtuu!)  Kirjoita työn keskeiset avain- eli asiasanat niille varattuun kohtaan. Niillä on yhteys koulutusalaasi, koulutusohjelmaasi ja pääaineeseesi.  Sisällytä tiivistelmään työsi olennainen anti niin, että se antaa lukijalle kokonaiskuvan työstäsi.  Kirjoita tiivistelmä itsenäiseksi tekstiksi, joka tulee toimeen omillaan eli on ymmärrettävä, vaikka ei lukisi kandidaatintyötä.  Sovella tiivistelmään tieteellisen tekstin konventioita: osoita argumentointitaitoa, määrittele keskeisiä käsitteitä, käytä persoona- ja aikamuotoja tarkoituksenmukaisesti ja käytä asiatyyliä.

Tiivistelmän sisältöelementit
Tutkimuksen aihe ja tavoite Aineisto ja menetelmät Tutkimuksen päätulokset ja päätelmät

Mukaan EI enää oteta seuraava:
Johdattelut, perustelut, todistelut Tutkimuksessa raportoimatonta uutta tietoa Aiheen yleisluonteista kuvailua Lähteitä Kirjoittajan näkemyksiä tai kommentteja

Työhön ja tekijään viittaaminen
Passiivi tai yksikön kolmas persoona EI: Kandidaatintyössäni käsittelin – – VAAN: Tämä kandidaatintyö käsitteli – – Aikamuoto yleensä imperfekti, paitsi selostettaessa yleispäteviä tuloksia ja päätelmiä, jolloin aikamuotona preesens

Esimerkkejä... Tutkimuksen tarkoituksena oli – –
Tutkimus osoitti, että – – Tässä työssä kehitettiin malli, jonka avulla – – Menetelmä osoittautui toimivaksi. Työn perusteella voidaan päätellä, että – –

Tiivistelmä Tutkimuksen aihe ja tavoite Aineisto ja menetelmät
Lue tiivistelmä ja mieti, löytyvätkö nämä elementit siitä: Tutkimuksen aihe ja tavoite Aineisto ja menetelmät Tutkimuksen päätulokset ja päätelmät Loppuun omaan osioonsa työn keskeiset avainsanat

Latenssi yhteissoittamisessa internetin välityksellä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin latenssin vaikutusta internetin välityksellä tapahtuvaan yhteissoittoon. Aluksi selvitettiin yleisiä yhteissoittamiseen liittyviä viiveitä, jotka ovat lähtökohtaisesti samat sekä soitettaessa samassa fyysisessä ympäristössä että virtuaalisesti internetin välityksellä. Tämän jälkeen kartoitettiin olemassa olevaa tutkimustietoa viiveen vaikutuksista yhteissoiton toimivuuteen, erityisesti tilanteessa, jossa soittajien välillä on pelkkä kuuloyhteys ilman välitöntä näköyhteyttä. Lisäksi tehtiin katsaus Internetin latenssin yleisiin syihin, jotta työn varsinaisen aiheen – latenssin vaikutus yhteissoittamiseen – käsittelyyn olisi riittävä tekninen ymmärrys. Tämän jälkeen paneuduttiin yksityiskohtaisemmin internetin välityksellä tapahtuvaan yhteissoittoon ja siihen liittyvään tutkimustietoon ja sovelluksiin, niin teknisestä kuin ihmiskeskeisestä näkökulmasta. Kirjallisuuskatsauksen perusteella yhteissoitto internetin välityksellä on mahdollista erityisesti lyhyillä, 1000–2000 kilometrin etäisyyksillä. Aiheesta on jo jonkin verran tietoa, ja markkinoilla on useita lupaavia alan sovelluksia. Internetin välityksellä tapahtuvaan yhteissoittoon liittyy kuitenkin paljon avoimia kysymyksiä, joihin yksikään käytännön sovellus ei ole vielä pystynyt kattavasti vastaamaan. Avainsanat: latenssi, yhteissoittaminen Tutkimuksen aihe ja tarkoitus

Tässä opinnäytetyössä selvitettiin latenssin vaikutusta internetin välityksellä tapahtuvaan yhteissoittoon. Aluksi selvitettiin yleisiä yhteissoittamiseen liittyviä viiveitä, jotka ovat lähtökohtaisesti samat sekä soitettaessa samassa fyysisessä ympäristössä että virtuaalisesti internetin välityksellä. Tämän jälkeen kartoitettiin olemassa olevaa tutkimustietoa viiveen vaikutuksista yhteissoiton toimivuuteen, erityisesti tilanteessa, jossa soittajien välillä on pelkkä kuuloyhteys ilman välitöntä näköyhteyttä. Lisäksi tehtiin katsaus Internetin latenssin yleisiin syihin, jotta työn varsinaisen aiheen – latenssin vaikutus yhteissoittamiseen – käsittelyyn olisi riittävä tekninen ymmärrys. Tämän jälkeen paneuduttiin yksityiskohtaisemmin internetin välityksellä tapahtuvaan yhteissoittoon ja siihen liittyvään tutkimustietoon ja sovelluksiin, niin teknisestä kuin ihmiskeskeisestä näkökulmasta. Kirjallisuuskatsauksen perusteella yhteissoitto internetin välityksellä on mahdollista erityisesti lyhyillä, 1000–2000 kilometrin etäisyyksillä. Aiheesta on jo jonkin verran tietoa, ja markkinoilla on useita lupaavia alan sovelluksia. Internetin välityksellä tapahtuvaan yhteissoittoon liittyy kuitenkin paljon avoimia kysymyksiä, joihin yksikään käytännön sovellus ei ole vielä pystynyt kattavasti vastaamaan. Avainsanat: latenssi, yhteissoittaminen Tutkimuksen aihe ja tarkoitus Aineisto ja menetelmät

Tässä opinnäytetyössä selvitettiin latenssin vaikutusta internetin välityksellä tapahtuvaan yhteissoittoon. Aluksi selvitettiin yleisiä yhteissoittamiseen liittyviä viiveitä, jotka ovat lähtökohtaisesti samat sekä soitettaessa samassa fyysisessä ympäristössä että virtuaalisesti internetin välityksellä. Tämän jälkeen kartoitettiin olemassa olevaa tutkimustietoa viiveen vaikutuksista yhteissoiton toimivuuteen, erityisesti tilanteessa, jossa soittajien välillä on pelkkä kuuloyhteys ilman välitöntä näköyhteyttä. Lisäksi tehtiin katsaus Internetin latenssin yleisiin syihin, jotta työn varsinaisen aiheen – latenssin vaikutus yhteissoittamiseen – käsittelyyn olisi riittävä tekninen ymmärrys. Tämän jälkeen paneuduttiin yksityiskohtaisemmin internetin välityksellä tapahtuvaan yhteissoittoon ja siihen liittyvään tutkimustietoon ja sovelluksiin, niin teknisestä kuin ihmiskeskeisestä näkökulmasta. Kirjallisuuskatsauksen perusteella yhteissoitto internetin välityksellä on mahdollista erityisesti lyhyillä, 1000–2000 kilometrin etäisyyksillä. Aiheesta on jo jonkin verran tietoa, ja markkinoilla on useita lupaavia alan sovelluksia. Internetin välityksellä tapahtuvaan yhteissoittoon liittyy kuitenkin paljon avoimia kysymyksiä, joihin yksikään käytännön sovellus ei ole vielä pystynyt kattavasti vastaamaan. Avainsanat: latenssi, yhteissoittaminen Tutkimuksen aihe ja tarkoitus Aineisto ja menetelmät Päätulokset ja päätelmät

Tässä opinnäytetyössä selvitettiin latenssin vaikutusta internetin välityksellä tapahtuvaan yhteissoittoon. Aluksi selvitettiin yleisiä yhteissoittamiseen liittyviä viiveitä, jotka ovat lähtökohtaisesti samat sekä soitettaessa samassa fyysisessä ympäristössä että virtuaalisesti internetin välityksellä. Tämän jälkeen kartoitettiin olemassa olevaa tutkimustietoa viiveen vaikutuksista yhteissoiton toimivuuteen, erityisesti tilanteessa, jossa soittajien välillä on pelkkä kuuloyhteys ilman välitöntä näköyhteyttä. Lisäksi tehtiin katsaus Internetin latenssin yleisiin syihin, jotta työn varsinaisen aiheen – latenssin vaikutus yhteissoittamiseen – käsittelyyn olisi riittävä tekninen ymmärrys. Tämän jälkeen paneuduttiin yksityiskohtaisemmin internetin välityksellä tapahtuvaan yhteissoittoon ja siihen liittyvään tutkimustietoon ja sovelluksiin, niin teknisestä kuin ihmiskeskeisestä näkökulmasta. Kirjallisuuskatsauksen perusteella yhteissoitto internetin välityksellä on mahdollista erityisesti lyhyillä, 1000–2000 kilometrin etäisyyksillä. Aiheesta on jo jonkin verran tietoa, ja markkinoilla on useita lupaavia alan sovelluksia. Internetin välityksellä tapahtuvaan yhteissoittoon liittyy kuitenkin paljon avoimia kysymyksiä, joihin yksikään käytännön sovellus ei ole vielä pystynyt kattavasti vastaamaan. Avainsanat: latenssi, yhteissoittaminen Tutkimuksen aihe ja tarkoitus Aineisto ja menetelmät Päätulokset ja päätelmät Loppuun työn avainsanat

Tekstipaja 1 Te, jotka kirjoitatte tutkielman suomeksi: ottakaa 3 tulosteena mukaan johdanto-luku Te, jotka kirjoitatte kandidaatintutkielmanne englanniksi, osallistutte English Workshoppeihin (1 ja 2) sekä Tiivistelmätyöpajaan (45 min) (joka marraskuussa) Lisätietoa MyCoursesissa (Tehtävät-osiossa)

Tekniikan alan kirjoitusoppaita
Kauranen & Mustakallio & Palmgren 2007: Tutkimusraportin kirjoittamisen opas opinnäytetyön tekijöille. Espoo: Teknillinen korkeakoulu. LÖYTYY NETISTÄ! Kauppinen & Nummi & Savola 2002: Tekniikan viestintä. Kirjoittamisen ja puhumisen käsikirja. Helsinki: Edita. Nykänen 2002: Toimivaa tekstiä. Opas tekniikasta kirjoittaville. Helsinki: Tekniikan Akateemisten Liitto TEK.

Kirjallisuutta tieteellisestä kirjoittamisesta
Kniivilä & Lindblom-Ylänne & Mäntynen : Tiede ja teksti. WSOY. Hirsjärvi & Remes & Sajavaara 2009: Tutki ja kirjoita. 16., uudistettu painos. Helsinki: Tammi. Svinhufvud 2007: Kokonaisvaltainen kirjoittaminen. Tammi. Svinhufvud 2009: Gradutakuu. Tammi.

Kirjallisuutta kielenhuollosta
Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas Uudistettu painos. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Iisa & Oittinen & Piehl 2006: Kielenhuollon käsikirja. Helsinki: Yrityskirjat. Itkonen & Maamies 2000: Uusi kieliopas. Helsinki: Tammi.

Muita lähteitä kielenhuollosta
Kielijelppi: Kirjoittajan ABC-kortti: Kotimaisten kielten keskus, suomen kielen huolto: Kielitoimiston neuvontapuhelin p (ma–pe, klo 9–12)

Tieteellinen kirjoittaminen

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "Tieteellinen kirjoittaminen"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute

Kirjaudu sisään

Kirjaudu sisään sosiaaliverkostojen kautta:

Tieteellinen kirjoittaminen

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "Tieteellinen kirjoittaminen"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute