8 MAKROTALOUSTEORIAN JATKOA JA SUHDANNEVAIHTELUT Kuva: Marko Melolinna. http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/selvitykset_ja_raportit/bof_online/Documents/BoF_Online_04_2010.pdf

8.1 𝒀=𝑪+𝑰+𝑮+(𝑿−𝑴) continued: Vienti, tuonti, menot, ja tulot Oletetaan, että Suomi on muusta maailmasta eristäytynyt. Suomen metsät ovat vihreitä, muu maailma on pelkkä epämääräinen harmaa läntti (ja nähtävästi hallinnoimme Viroa…) Kotimainen tuotanto voidaan ilmoittaa yhtälöllä 𝑌=𝐶+𝐼+𝐺+(𝑋−𝑀) =0, sillä ulkomaankauppaa ei ole

Angela Merkel on tästä tuohtunut, ja tekee lähetysmatkan Suomeen: ”Barbaarit on integroitava osaksi Eurooppaa. Eiväthän ne juo edes Rieslingiä siellä metsän keskellä”. Pitkien neuvottelujen yhteydessä suomalaiset kuulevat Euroopan unionista ja päättävät liittyä sen jäseniksi. Oletetaan, että vienti ja tuonti EU:sta kasvavat molemmat 100 yksikköön.

Nyt kokonaistuotanto on 𝑌=𝐶+𝐼+𝐺+(100−100) =0 Oliko tässä mitään järkeä? Kauppatase on edelleen nollassa, mutta nyt täytyy jatkuvasti ravata Brysselissä ”sivistyneistön” keskuudessa?

Kokonaiskysynnän (ja tasapainotuotannon) yhtälö piilottaa alleen sen, että komponentit C, I ja G eivät ole pelkkien kotimaisten menojen mittari vaan ne kuvaavat kokonaismenoja ja sisältävät näin ollen tuontihyödykkeet M Vaihtoehtoinen tapa kuvata yhtälö on vähentää tuontihyödykkeet kokonaismenoista eli 𝑌=(𝐶+𝐼+𝐺−𝑀)+𝑋 Y= 𝐶 𝑑 + 𝐼 𝑑 + 𝐺 𝑑 +𝑋 Alaindeksillä d merkityt komponentit voitaisiin nimetä elegantisti vaikkapa kotimaan kotimaisen kysynnän komponenteiksi

𝑌=(𝐶+𝐼+𝐺−𝑀)+𝑋 Kysyntä kotimaan tuotannolle voi siis tulla 1) kotimaisten kulutushyödykkeiden kotimaan kysynnästä, 2) kotimaan investointikysynnästä, 3) julkisen sektorin kotimaan kysynnästä, tai 4) ulkomaisesta vientikysynnästä Tämä puolestaan auttaa ymmärtämään, että esimerkin vaikutus suomalaiseen tuotantoon ei määräydy tyhjiössä vaan riippuu siitä, mitä kokonaismenoille 𝐶+𝐼+𝐺 tapahtuu

Yksinkertaistetaan esitystapaa hieman ja sovitaan, että tuontihyödykkeet M sisältyvät kokonaisuudessaan komponenttiin C Toisessa ääripäässä on tilanne, jossa 100 yksikön lisäys tuonnissa ja viennissä menee kokonaisuudessaan kokonaistuotantoon, joka kasvaa myös 100 yksiköllä Eli jos kotimainen kulutus pysyy ennallaan, yhtälössä 𝑌=𝐶+𝐼+𝐺+(𝑋−𝑀) viennin ja tuonnin lisäksi myös C kasvaa 100 yksiköllä. Kokonaisvaikutus on 100(∆𝐶)+100(∆𝑋)−100(∆𝑀)=100. Tämä tarkoittaa myös, että suomalaiset tekevät enemmän töitä!

Nyt muutos tuotantoon 𝑌=𝐶+𝐼+𝐺+(𝑋−𝑀) on 0 ∆𝐶 +100 ∆X −100 ∆M =0 Toinen ääripää puolestaan on se, että ulkomaiset tuontihyödykkeet korvaavat täysin kotimaiset kulutushyödykkeet. Tällöin kokonaiskulutus C pysyy vakiona Nyt muutos tuotantoon 𝑌=𝐶+𝐼+𝐺+(𝑋−𝑀) on 0 ∆𝐶 +100 ∆X −100 ∆M =0 Kansainvälinen kauppa ei siis ole lisännyt tuotantoa tai kulutusta, ainoastaan muuttanut niiden rakennetta Huom. Nyt ei ole huomioitu mahdollisia kansainvälisestä työnjaosta saatavia etuja

Yksi kansainvälisen kaupan keskeisistä tarkoituksista on mahdollistaa erikoistuminen tuotannossa ja näin ollen tehokkaampi tuotanto. Eli vaikka kotimainen tuotanto korvautuisi kokonaan tuontihyödykkeillä, voidaan olettaa, että ulkomainen tuotanto on tehokkaampaa ja niinpä kokonaistuotanto kasvaa. Samoin kotimainen tuotanto on ulkomaiden näkökulmasta tehokkaampaa. Kuluttajat myös arvostavat monimuotoisuutta, jonka kansainvälinen kauppa mahdollistaa

Palataan vielä hetkeksi yhtälöön Y= 𝐶 𝑑 + 𝐼 𝑑 + 𝐺 𝑑 +𝑋 Komponentit 𝐶 𝑑 , 𝐼 𝑑 𝑗𝑎 𝐺 𝑑 kuvaavat hyödykkeitä, jotka sekä tuotetaan että kulutetaan kotimaassa Kun näihin lisätään vienti, saadaan siis kansantalouden kokonaistuotanto, BKT Jos vienti poistettaisiin ja korvattaisiin tuonnilla M, yhtälö Y= 𝐶 𝑑 + 𝐼 𝑑 + 𝐺 𝑑 +𝑀 kuvaisi talouden kokonaiskulutusta

Kokonaistuotanto vähennettynä kokonaiskulutuksella puolestaan kertoo, kuinka suuren yli- tai alijäämän talous tuottaa: tämä erotus on nettovienti 𝑋−𝑀 Jos erotus on positiivinen, kansantaloudelle jää ylimääräisiä resursseja, joilla kartutetaan ulkomaisia omistuksia (tai maksetaan pois velkaa) Jos erotus on negatiivinen, ylimääräinen kulutus on rahoitettava jollakin tavalla eli maa nettovelkaantuu ulkomaille: voi olla hyväkin asia, jos esim. ulkomaisella pääomalla rahoitetaan tulvaisuudessa tuotantoa kasvattavia investointeja!

Yleensä ilmoitettu tasapainokysynnän ja –tuotannon yhtälö 𝑌=𝐶+𝐼+𝐺+ 𝑋−𝑀 Antaa siis samalla informaatiota kansantalouden tuotannosta, kulutuksesta, ja sen suhteesta ulkomaihin Huom. Olemme implisiittisesti olettaneet, että bruttokansantuote ja bruttokansantulo (ks. edellinen luento) ovat sama asia. Talous voi saada tuloja ulkomailta (tai menettää niitä sinne). Ks. kalvo 46: maksu- ja vaihtotase

Tarinan opetukset Yksittäisten komponenttien muutoksista ei kannata tehdä suuria johtopäätöksiä ilman tarkempaa kokonaisvaltaista analyysiä Nettovienti tavaroissa ja palveluksissa heijastuu kansainvälisiin pääomaliikkeisiin (tai päinvastoin): ylijäämällä rahoitetaan ulkomaista tuotantoa, alijäämä puolestaan rahoitetaan ulkomaisella investoinnilla Nettoviennin etumerkki ei itsessään kerro, onko tilanne hyvä vai huono: joskus alijäämä voi olla järkevä vaihtoehto, joskus taas ylijäämä Pitkällä aikavälillä kauppa- ja rahavirtojen tulisi tasapainottua!

8.2 Suhdannevaihtelut Kokonaiskysynnän ja kokonaistarjonnan muutokset saavat aikaan vaihteluja kokonaistaloudellisissa muuttujissa: BKT, työllisyys, inflaatio ja vaihtotase (ali- tai ylijäämä) Muutoksia muuttujan pitkän ajan trendin ympärillä Huom. Muutokset pitkän ja lyhyen aikavälin kokonaistarjonnassa (LAS ja SAS) eivät aina ole yksiselitteisesti erotettavissa toisistaan

Suhdannevaihtelun vaiheet: Korkeasuhdanne (peak) Nousukausi (expansion, boom) Matalasuhdanne eli lama (slump, depression) Laskukausi (recession) Tuotanto aika nousukausi korkeasuhdanne laskukausi matalasuhdanne

90-luvun lama alkaa hellittää. Finanssikriisi rantautuu Eurooppaan. Voimakas kasvun kausi Voimakas kasvun kausi Eurokriisi alkaa. 90-luvun lama alkaa hellittää. Finanssikriisi rantautuu Eurooppaan. Lähde: http://www.findikaattori.fi/fi/3

Suhdannevaihteluiden syyt Suhdannevaihteluiden syyt voidaan jakaa karkeasti kahteen eri kategoriaan: kokonaiskysynnästä ja kokonaistarjonnasta johtuviin vaihteluihin Näiden välillä voi myös olla interaktiota. Noah Smithillä hyvä kolumni aiheesta: https://www.bloomberg.com/view/articles/2016-11-09/econ-101-might-be-wrong-about-supply-and-demand P Y AS AD P* Y* LAS

Kokonaiskysyntä ja -tarjonta Tarjontapuolen vaihtelut voivat johtua siitä, että Talouden kyky tuottaa tavaroita ja palveluita muuttuu Tuottavuus: vaikka tuotantoteknologia tuskin ”unohdetaan”, voi tuottavuuden kehitys jäädä odotettua / trendiä pienemmäksi Resurssien saatavuus tai kustannus Halu tarjota työtä muuttuu (kulutuksen ja vapaa-ajan välinen trade-off) ⟹ Tuotantokyvyn ja työntarjonnan välillä voi lisäksi olla vuorovaikutusta Kysyntäpuolen vaihteluissa taas talouden hintarakenteen hidas muuttuminen aiheuttaa tilapäisesti sen, että talous tuottaa joko ”liikaa” tai liian vähän

Kokonaiskysyntä ja -tarjonta Varsin yleinen näkemys taloustieteilijöiden välillä on, että merkittävät suhdannevaihtelut ovat pääosin kysynnästä peräisin olevia (vaikka myös tarjontapuolta korostavia taloustieteilijöitä on olemassa). Tarjontapuolta ei kuitenkaan sovi unohtaa: Erityisesti potentiaalisen tuotannon taso on vaikeasti mitattava asia. Esim. 70-luvulla päätöksentekijät yliarvioivat potentiaalisen tuotannon: työttömyys pyrittiin pitämään liian alhaisena ja lopputuloksena syntyi inflaatiota Valuuttaliitossa kustannuskilpailukyky muodostuu keskeiseksi asiaksi (Saksa vs. Espanja, kiky-keskustelu Suomessa) Ero suhdanne- ja rakennetekijöiden välillä voi olla epäselvä

Esimerkki tarjontashokista: kustannusshokki (ja työn tarjonnan vuorovaikutus) Talous on aluksi pitkän aikavälin tasapainossaan. Öljyn saatavuus maailmassa heikkenee ja öljyn hinta nousee. Kokonaistarjonta heikkenee: SAS → SAS’ Hintataso nousee ja syntyy tuotantokuilu: työttömyys kasvaa Y P SAS’ Y* LAS AD SAS Y’ Jotkut taloustieteilijät voisivat vielä painottaa, että työntuottavuuden heikentyminen vähentää kannustimia tehdä työtä: työntarjonta heikkenee ja tuotanto pienenee Tuotantokuilu

Esimerkki tarjonnan merkityksestä valuuttaliitossa: kustannuskilpailukyky Kokonaiskysyntä-kokonaistarjonta-analyysi on lähes identtinen edelliseen esimerkkiin nähden: siirtyykö myös LAS… ? Nyt on kuitenkin hyvä painottaa, että valuuttaliitossa on vain yksi yhteinen rahapolitiikka (ensi luennolla enemmän rahasta ja rahapolitiikasta) ja siksi yhteinen valuuttakurssi Valuuttakurssimuutokset eivät voi muuttaa talouden kansainvälistä hintakilpailukykyä Siksi kotimaan tuotannon hintataso määrittelee suoraan (toki tuotannon laadun kanssa) kansainvälisen hintakilpailukyvyn

Esimerkki tarjonnan merkityksestä valuuttaliitossa: kustannuskilpailukyky Hallitus neuvottelee kilpailukyky- sopimuksen (kiky), jolla palkat ja teollisuuden kustannukset laskevat. Kokonaistarjonta kasvaa: kaikilla hintatasoilla yritykset ovat valmiita tarjoamaan enemmän tuotantoa Koska euron kurssi on kiinteä, halvempien hintojen vuoksi vienti vetää entistä paremmin (ja osa tuonnista korvataan kotimaisella tuotannolla). Liikutaan pitkin laskevaa AD-käyrää: tuotanto kasvaa, hintataso ja työttömyys laskevat Y P SAS Y*’ LAS AD SAS’ Y* LAS’ Disclaimer: Rakennemuutosten (LAS) ja suhdannevaihteluiden (SAS) välinen ero ei aina ole selvä

Esimerkki tarjonnan merkityksestä valuuttaliitossa: kustannuskilpailukyky Inflaatio Saksassa on ollut huomattavasti matalampaa kuin Espanjassa koko 2000-luvun Saksan kilpailukyky on näin ollen kohentunut merkittävästi Saksalle on syntynyt erittäin suuri vaihtotaseen ylijäämä kun taas Espanjalla oli alijäämä vuoteen 2013 asti. Vai miten suuri osa johtuu kolikon toisesta puolesta eli ulkomaisen pääoman virtaamisesta Espanjaan? Kuvat: Paul Krugman: http://krugman.blogs.nytimes.com/2013/11/09/non-crisis-france/

Kysyntäpuolen häiriöt Jos talouden tarjontapuolella ei tapahdu muutoksia, tuotanto, työllisyys ja inflaatio voivat vaihdella silloin, kun kokonaiskysyntä muuttuu On helppo ymmärtää, että tarjontashokit aiheuttavat suhdanneheilahteluita, mutta miksi esim. tuotanto ja työllisyys vaihtelevat silloinkin kun talouden kyky tuottaa tavaroita ja työntekijöiden halu tuottaa niitä pysyvät muuttumattomina?

Kysyntäpuolen häiriöt Kokonaiskysyntä-kokonaistarjonta-analyysistä nähdään, että voisimme muotoilla kysymyksen uudestaan: miksi kokonaistarjonta on nouseva käyrä? P SAS AD AD’ 25 Y

Nouseva kokonaistarjontakäyrä SAS? Nousevalle lyhyen aikavälin tarjontakäyrälle on esitetty monia syitä. Mikä on oleellista riippuu tilanteesta Kurssikirja lähtee mallista, jossa palkat on päätetty etukäteen. Kun kokonaiskysyntä esim. vähenee ja hyödykkeiden hinnat alenevat, työntekijöiden reaalipalkka nousee. Tämä puolestaan heikentää yritysten kannattavuutta ja niinpä ne supistavat tuotantoa. Sekä hintataso että tuotanto laskevat. Talous sopeutuu pidemmällä aikavälillä kun palkat laskevat ja SAS-käyrä siirtyy oikealle (tai talouspolitiikka nostaa AD-käyrää)

Nouseva kokonaistarjontakäyrä SAS? Tämä kurssikirjan malli siis perustuu siihen, että yhteiskunnalliset instituutiot estävät palkkojen joustavan sopimisen (esim. keskitetyt palkkaneuvottelut) Malli voitaisiin muuttaa epätäydellisen informaation malliksi siten, että oletettaisiinkin, että työntekijät eivät kykene täydellisesti erottamaan palkkansa kehittymistä yleisestä hintakehityksestä. Niinpä hintojen laskiessa palkanlaskuun ei suostuttaisi On myös havaittu, että yritykset eivät halua laskea palkkoja silloinkaan kun ne voisivat (esim. työmoraalin laskun pelko tai epäoikeudenmukaisuus)

Nouseva kokonaistarjontakäyrä SAS? Bonusmateriaalia Myös yritysten hinnoittelupäätösten hitauteen liittyvät mallit ovat yleisiä Ideana on, että yritykset eivät muuta tuotteensa hintaa joustavasti kysynnän vaihdellessa (esim. hinnoittelupäätökset ovat kallis ja raskas prosessi) Lisäksi, hinnoittelu tapahtuu lomittain: aluksi osa yrityksistä reagoi kysyntään, sitten seuraavat, kunnes lopulta kaikki ovat saaneet hinnoittelunsa päätökseen Niinpä kysynnän vähentyessä osa yrityksistä laskee hintoja ja ylläpitää tuotantoaan. Osa puolestaan vähentää tuotantoaan, jota ei saa myydyksi. Keskimäärin sekä hintataso että tuotanto vähenee

Nouseva kokonaistarjontakäyrä SAS? Bonusmateriaalia Viime aikoina koordinaatio-ongelmiin perustuvat ajatukset ovat olleet suosiossa Jos yritykset voisivat olla varmoja, että kaikki muut muuttaisivat hintojansa samanaikaisesti (näin tapahtui esim. silloin kun siirryttiin markoista euroihin), siirtyisi SAS-käyrä vastaamaan uutta hintatasoa välittömästi eikä kokonaistuotannossa tapahtuisi muutosta Ilman koordinaatiota, kukaan ei välttämättä halua olla ensimmäinen hinnanmuuttaja (esim. pelko, että hinnan nosto vie kaikki asiakkaat tai että hinnan lasku pudottaa katetta). Niinpä hinnat muuttuvat hitaasti ja tarjonnassa on joustoa.

Nouseva kokonaistarjontakäyrä SAS? Bonusmateriaalia Yhteenvetona: hintatason suhteen nousevalle kokonaistarjontakäyrälle on 3 keskeistä perustetta Palkkataso ei jousta tarpeeksi nopeasti kysynnän muutoksiin Lopputuotteiden hinnat eivät jousta tarpeeksi nopeasti kysynnän muutoksiin (ml. koordinaatio-ongelmat) Yrityksillä ja kotitalouksilla ei ole tarvittavaa informaatiota ymmärtää, miten kokonaiskysyntä on muuttunut Usein malleissa oletetaan jokin kombinaatio näistä kolmesta vaihtoehdosta Myös muita tapoja kokonaistarjontakäyrän johtamiselle on

8.4 Suhdannevaihteluihin liittyviä ongelmia Työttömyys Suhdannevaihteluihin liittyy myös työttömyyden ja työllisyyden vaihtelut: Työttömyys merkitsee olemassa olevien resurssien vajaakäyttöä Työttömiksi määritellään kaikki työtä hakevat Työttömyysaste on työttömien osuus työvoimasta. Työvoimalla tarkoitetaan kaikkia niitä 15–74-vuotiaita henkilöitä, jotka ovat aktiivisesti työmarkkinoiden käytettävissä, ei siis koululaisia, opiskelijoita ja eläkeläisiä http://gregmankiw.blogspot.fi/search?q=abbott

Työttömyys ja hysteresis Viimeaikoina paljon huomiota on saanut ns. hysteresis- ilmiö Mitä pidemmän aikaa henkilö on ollut työtön, sitä todennäköisemmin työttömyys kestää. Tiedot ja taidot vanhentuvat eikä henkilö enää ole yhtä houkutteleva työntekijä Työttömyyden stigma saa aikaiseksi sen, että työntekijässä on työnantajan silmissä jotain vikaa (”muutenhan hän olisi jo saanut työtä…”) Työntekijä menettää uskonsa ja yksinkertaisesti jättäytyy työmarkkinoiden ulkopuolelle Implikaationa on, että suhdannevaihteluilla voi olla pitkäkestoisiakin vaikutuksia!!!

Työttömyys ja hysteresis Työttömyys USA:ssa pudonnut kriisejä edeltävälle tasolle… Stephen Williamson: http://newmonetarism.blogspot.fi/2015/08/the-state-of-labor-market-in-us.html

Työttömyys ja hysteresis … mutta osallistuminen työmarkkinoille ei. Hysteresis? Stephen Williamson: http://newmonetarism.blogspot.fi/2015/08/the-state-of-labor-market-in-us.html

Työttömyys: Euro-alue, EU, Japani ja USA Lähde: Eurostat, http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Unemployment_statisticss

Työttömyysaste euroalueella ja Suomessa

2. Inflaatio/Deflaatio Hintatason yleistä nousua (laskua) kutsutaan inflaatioksi (deflaatioksi) Inflaation (deflaation) seurauksena rahan ostovoima pienenee (kasvaa) Inflaatio pyrkii yleensä nousemaan nousukausien aikana (tämä havainto antaa tukea kysynnän merkitykselle suhdanteissa)

Inflaation seurauksia (negatiivisia): Inflaatio muuttaa tulonjakoa Varallisuutta siirtyy velanantajilta velallisille (silloin kun sopimuksia ei ole inflaatiosuojattu) Verotus ei ole hintaindeksiin sidottu: vaikutus erityisen suuri pääomatulojen kohdalla Inflaatio aiheuttaa hallinnollisia kustannuksia ja lisää tehottomuutta Hinnoittelupäätökset täytyy uusia: aiheuttaa häiriöitä suhteellisissa hinnoissa Inflaatiolta suojautumiseen käytettävä resursseja 3. Inflaatio lisää riskejä ja luo epävarmuutta  heikentää talouden kehitystä pitkällä tähtäimellä

Inflaation seurauksia (positiivisia): Keskuspankit tyypillisesti tähtäävät positiiviseen inflaatioon absoluuttisen hintavakauden sijasta, sillä maltillisella inflaatiolla on positiivisia vaikutuksia Työmarkkinat toimivat joustavammin jos taloudessa on hieman inflaatiota, sillä nimellispalkat eivät jousta alaspäin Korkoliikkumavara: kuten finanssikriisin yhteydessä nähtiin, korkotason alaraja on todellinen talouspolitiikkaa vaikeuttava tekijä. Mitä korkeampi talouden tasapainoinflaatiovauhti on, sitä enemmän liikkumavaraa keskuspankilla on ennen kuin alaraja saavutetaan

Inflaatio Suomessa ja Euroalueella EKP:n tavoite alle, mutta lähelle 2% Kuva:http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/indikaattorit/Pages/tilastot_indikaattorit_kuluttajahintaindeksi_amuutos_chrt_fi.aspx

Mikä aiheuttaa inflaatiota? Yksinkertainen vastaus: keskuspankki (tai jokin muu rahapolitiikasta vastaava toimija) Koska keskuspankin tehtävänä on ylläpitää hintavakautta, on sillä viime kädessä vastuu inflaatiosta. Liian korkea inflaatio viittaa siihen, että keskuspankki ei ole ollut halukas tiukentamaan rahapolitiikkaa riittävästi

Mikä aiheuttaa inflaatiota? Yleisesti voidaan sanoa, että kaikki mikä lisää kokonaiskysyntää (AD) tai supistaa kokonaistarjontaa (AS) voi käynnistää inflaation.

a) Kysyntäinflaatio (Demand-pull inflation) kokonaiskysynnän kasvu (C, I, G tai X-M kasvaa), voi olla seurausta rahan tarjonnan kasvusta julkisen kulutuksen kasvusta viennin kasvusta p Y AS AD’ AD LAS AS’ . a) AD kasvaessa, hintataso nousee ja aktuaalinen BKT kasvaa. b) Mutta palkat alkavat nousta, koska oli jo täystyöllisyys, AS supistuu. Hintataso kohoaa entisestään ja BKT palaa potentiaaliselle tasolleen.

b) Kustannusinflaatio (Cost-push inflation) Kustannusten kasvu: välituotteiden eli panosten hinnat nousevat esim. palkat tai raaka-aineiden hinnat Välituotteen hinnan nousu pienentää AS:ää, hintataso nousee ja BKT laskee (stagflaatio). P LAS . AS' AS . Keskuspankki voi lisätä AD:tä saadakseen palautettua täystyöllisyyden, mutta hintataso nousee entisestään. AD’ AD Y' Y0 Y

Liian löysä rahapolitiikka Odotusinflaatio Kustannusinflaatiota usein seuraa oletus trendin jatkumisesta, mikä puolestaan johtaa edelleen uusiin palkankorotusvaatimuksiin... Liian löysä rahapolitiikka Vanhimpana inflaation selittäjänä on pidetty ns. rahan kvantiteettiteoriaa, jonka mukaan hintataso on rahan määrän lineaarinen (tai muuten vakaa) funktio Yleisemmin voidaan ajatella, että inflaatio on nimellisen rahan tarjonnan ja reaalisen rahan kysynnän välinen ero Niinpä merkittäväkään rahan tarjonnan kasvu ei välttämättä synnytä inflaatiota, jos rahan kysyntä kasvaa Esim. USA:n keskuspankin tase yli nelinkertaistui finanssikriisin aikana ja ongelma on pikemminkin ollut liian vähäinen inflaatio!

Liian löysä finanssipolitiikka Liian löysän rahapolitiikan takaa löytyy usein finanssipolitiikan ongelma: miksi keskuspankki ylipäätään luo liikaa rahaa? Koska valtio rahoittaa näin osan omista menoistaan… Ei ole ollut ongelma kehitysmaissa 80-luvulta lähtien kun nykyinen, hintavakauteen perustuva itsenäinen keskuspankkikulttuuri syntyi Kehitysmaissa tilanne on toinen Zimbabwe on 2000-luvun ääriesimerkki: esim. Wikipedian mukaan inflaatio oli korkeimmillaan 79.6 miljardia prosenttia

3. Maksutasevaikeudet 𝐵𝐾𝑇𝐿=𝐵𝐾𝑇+𝑚𝑎𝑘𝑠𝑢𝑡 𝑢𝑙𝑘𝑜𝑚𝑎𝑖𝑙𝑡𝑎− 𝑚𝑎𝑘𝑠𝑢𝑡 𝑢𝑙𝑘𝑜𝑚𝑎𝑖𝑙𝑙𝑒 𝐵𝐾𝑇𝐿=𝐵𝐾𝑇+𝑚𝑎𝑘𝑠𝑢𝑡 𝑢𝑙𝑘𝑜𝑚𝑎𝑖𝑙𝑡𝑎− 𝑚𝑎𝑘𝑠𝑢𝑡 𝑢𝑙𝑘𝑜𝑚𝑎𝑖𝑙𝑙𝑒 Eli nettokorkotulot ja muut nettomaksut (esim. kehitysapu) huomioidaan Vaihtotase on BKTL:lle mitä nettovienti on BKT:lle: 𝑘𝑎𝑢𝑝𝑝𝑎 𝑗𝑎 𝑝𝑎𝑙𝑣𝑒𝑙𝑢𝑡𝑎𝑠𝑒 𝑒𝑙𝑖 𝑛𝑒𝑡𝑡𝑜𝑣𝑖𝑒𝑛𝑡𝑖 + 𝑛𝑒𝑡𝑡𝑜𝑘𝑜𝑟𝑘𝑜𝑡𝑢𝑙𝑜𝑡+𝑛𝑒𝑡𝑡𝑜𝑚𝑎𝑘𝑠𝑢𝑡 Eli vaihtotase kuvastaa kokonaisuudessaan kuinka paljon nettotuloja kansantalous saa ulkomailta

3. Maksutasevaikeudet Näiden tulojen kääntöpuolena on pääomatase Ylijäämällä kerrytetään ulkomaisia omistuksia (eli pääoma lähtee maasta ja suuntautuu ulkomaille): negatiivinen tase Alijäämä täytyy rahoittaa ulkomaisella pääomalla (joka virtaa maahan): positiivinen tase ⟹𝑉𝑎𝑖ℎ𝑡𝑜𝑡𝑎𝑠𝑒+𝑝ää𝑜𝑚𝑎𝑡𝑎𝑠𝑒=0=𝑚𝑎𝑘𝑠𝑢𝑡𝑎𝑠𝑒 The balance of payments always balances Except it never does: maksutaseessa on erillinen virhetermi, jonka avulla se summautuu lopulta nollaksi :D Ongelmat: Miten rahoittaa alijäämä? Onko valuutan vahvistuminen tai heikentyminen ongelma?

Suomen kauppatase ja vaihtotase Lähde: Suomen Pankki, 14.10.2011 http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/maksutase/Pages/kuviot.aspx

4. Julkinen velka Kun suhdannekehitys on negatiivista, valtion (ja kuntien) verotulot pienenevät ja tulonsiirrot kasvavat Vähemmän työssäkäyviä veronmaksajia ja pienemmät yhteisöverotulot Enemmän työttömiä, joille maksettava työttömyyskorvausta Julkinen budjetti joutuu näin ollen koetukselle, ja syntynyt alijäämä joudutaan yleensä ainakin osin paikkaamaan lisääntyneellä velalla Velasta maksettava korkoa tulevaisuudessa! Jos suhdannekehitys on riittävän raju, kuten finanssikriisin ja eurokriisin kohdalla, velkaantuminen saattaa kasvaa niin paljon, että julkisyhteisöjen on ryhdyttävä rajuihin säästötoimenpiteisiin

Julkinen velka Suomessa Kuva: http://www.findikaattori.fi/fi/44