Oppimaan oppiminen.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Ops seminaari Askola.
Advertisements

KOKEESEEN KERTAAMINEN. ENNEN LUKEMISTA  Herätä kiinnostuksesi:  Mieti, mikä sinua kiinnostaa luettavassa  Mihin tarvitset tietoa, jota olet ryhtymässä.
Mitä tarkoittaa skeema oppimisessa? Anna-Helena Lipponen 2012.
TIPTOP – Lessons learnt Sisältö Tiptop-projektissa opittua, osallistujien terveiset seuraaville projekteille. Mitä tässä projektissa onnistui.
Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille.
Työn nimi (=eläinlaji) Työn tekijä Tallenna tämä sivu luokan omaan kansioon > Omat tiedostot > Biologia > Nisäkkäät > Nisäkkään ja tekijöiden nimet. Noudata.
Mitä on oppiminen? …ja sen mielekkyys. Oma nimi ja oppiminen Pohdi oman nimesi kautta, mitä asioita liität oppimiseen verbejä tai adjektiivejä käyttäen.
MAAILMANKUVA, MAAILMANKATSOMUS, ELÄMÄNKATSOMUS. MITÄ TARKOITTAVAT KÄSITTEET: Maailmankuva Maailmankatsomus Elämänkatsomus.
Sirpa Salo-Saari Oppimatkalla ammattilaiseksi. Sirpa Salo-Saari Ammatillinen kehittyminen TAHTO TIEDOTUSKOROHKEUSKOKEMUSITSETUNTEMUSHARJOITTELUOPISKELU.
Märta Kinnunen1 TUNNE OPPIMISTYYLISI JA KÄYTÄ SITÄ HYVÄKSESI.
YOPALAn ja Jyväskylän yliopiston opiskelijakyselyn vertailua
Arviointi osana oppimisprosessia
LAPSEN ITSEARVIOINTI Alueelliset koulutukset Itäinen, Pohjoinen ja Eteläinen alue Syksy 2016.
Kuvaruutuvideot Tommi Saksa, 2008, HAMK.
Askeleet kohti täysipainoista luovuutta
Puhumista, kuuntelemista, lukemista, kirjoittamista?
Suomen sota ja Haminan rauha 1809
Taidefilosofia ja taidekasvatus tehtävät sl 2013
Näin oppiminen muuttuu Helsingissä
Ihmisen elinkaari Psykologia jpe.
Yleistajuisemman artikkelin kirjoittaminen
Arviointi Hyökkälän koulussa lv
The 9 block vision processing model
Luvut 16 ja 17 Motivoitunut ja sitoutunut opiskelija
Terveysteknologia Tutustutaan, mitä kaikkea terveysteknologialla voidaan tarkoittaa ja miten se auttaa terveyden hoidossa ja sairauksien ehkäisyssä.
Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa Hi1
Psykologian 2. kurssi ”Miten minusta tuli minä?”
Kpl 7.
Koeviikko Jokainen jakso päättyy koeviikkoon  oma lukujärjestys verkkopenaalissa Jokaiselle kokeelle yksi ilta Koe klo 16.30–19.30 poistua saa aikaisintaan.
TURKU Monikulttuurinen opetus 2.Jakso
Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi
Terveystiedon ainereaali
Elinan kokemukset ja oppimiset Taitava Viestijä –kurssilla
EPortfolio Väline oman osaamisen kehittymisen seurantaan ja dokumentointiin. HOPS-koulutus Ilona Laakkonen, Student Life.
Vinkkivideo työnhausta
OPPIMAAN OPPIMINEN (1.vsk).
Oppiminen voidaan määritellä:
Kirjoita ja puhu asiantuntevasti Aalto-yliopisto / Tiina Airaksinen
Mielipiteen, kannanoton, vastineen kirjoittamisesta
Äidinkielen yo-koetyyppi keväästä 2007 alkaen: oma tekstilajinsa
Palautetaidot ja opponointi
Ideaa lukemiseen Taina Kylmänen/OSAO
Ylpeästi amis, tavoitteena varma työpaikka –
OHJEITA TUTKIELMAN ESITTELYYN AC-ISTUNNOSSA
YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI YLEINEN TUKI
POHDI PARIN KANSSA: Opiskeletko aina samalla tavalla, kun luet läksyjä tai kokeeseen? Mitä hyviä/huonoja puolia käyttämässäsi opiskelutavassa on? Sopivatko.
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Sosiaalinen kehitys Tarja Rauste
TERVEYSTIETO 8 4. Perheen merkitys.
Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi
PELI-IPPO INNOKAS PELI STEP 5
8. SEKSUAALISUUDEN MONET MUODOT
GRADUAHDISTUS Minna Nevala.
TEHTÄVÄT KIITETTÄVÄ = Keskityin tehtäviin koko ajan. Yritin parhaani. Sain tehtyä kaikki tehtävät. Suurin osa vastauksista oli oikein. Korjasin / täydensin.
TYÖPOHJA KESKUSTELUN SUUNNITTELUUN
PDPP-työpaja Mitä tehdään?.
Opintopsykologi Katja Hietanen
Nuorten seuravalmennus suunnistusseurassa Välitehtävät
Mitä avuksi esiintymiseen?
Taikapuhe Oy Riitta-Liisa Kanniainen
Itsemonitorointi verkkokurssilla
Ajanhallinta opiskelussa
LAPE-PÄHKINÄT vol Keino osallistua Pirkanmaan vanhemmuuden ja parisuhteen tuen palveluiden kehittämistyöhön - Tekstidia Dian voi valita.
Opettajan pedagoginen ajattelu
Hyvinvointi- ja terveyserot -sivusto
OSAAMISKANSIO Nimi.
TYÖPOHJA KESKUSTELUN SUUNNITTELUUN
Kulttuurishokki ja henkilökohtainen hyvinvointi
IPPO työkalu uuden opetussuunnitelman mukaiseen toimintaan
Esityksen transkriptio:

Oppimaan oppiminen

Mitä oppiminen on? Suhteellisen pysyviä, kokemukseen perustuvia muutoksia yksilön tiedoissa, taidoissa ja valmiuksissa sekä niiden välityksellä itse toiminnassa. Oppiminen lisää yksilön muuntautumiskykyä vaihtelevissa tilanteissa.

”Kuulen ja unohdan, näen ja muistan, teen ja ymmärrän ”Kuulen ja unohdan, näen ja muistan, teen ja ymmärrän.” (Kiinalainen sananlasku, vapaa suomennos)

OPPIMAAN OPPIMINEN ■ On uuden tiedon hakemista ja omaksumista, uusien taitojen opettelua ■ Osaamis- ja uskomustekijät ohjaavat uuden oppimista: tiedot, taidot, asenteet ja uskomukset ■ On kykyä ja halua ottaa vastaan oppimishaasteita ■ On kykyä ylittää epäonnistumiset ■ On taitoa iloita ja nauttia oppimisesta omasta osaamisesta

Oppimaan oppimiseen vaikuttaa oppijan käsitys itsestä. Tehtävä: Mieti millaiset (oppimis)kokemukset/tilanteet ovat vaikuttaneet käsitykseesi itsestäsi oppijana? Kirjaa ylös erityisesti positiiviset ja negatiiviset kokemukset. Keskustelkaa pienryhmässä kokemuksistanne. Kirjatkaa muistiin, mitkä tekijät mielestänne edesauttavat oppimista ja mitkä haittaavat.

Oppimaan oppimisella tarkoitetaan: Metakognitiivisten taitojen oppimista eli omaa tietoisuutta siitä, mitkä tiedot ja taidot ovat hyödyllisiä tai hyödyttömiä jonkin tehtävän suorittamisen tai asioiden ymmärtämisen kannalta tai tarpeellisia jonkin ongelman ratkaisemiseksi. Toisaalta, oppimaan oppiminen tarkoittaa sitä, että oppija oppii hyödyntämään oikeanlaisia oppimisstrategioita eri oppimistilanteissa ja siten pystyy saavuttamaan haluamansa tavoitteen helpommin.

Tehokas ja hyvä oppiminen omakohtaista, aktiivista merkitysten rakentamista aiemmin opittuun perustuvaa, aiempaan tietoon rakentuvaa itseohjautuvaa ja ohjattua selkeät tavoitteet yhteistoiminnallista ja vuorovaikutukseen perustuvaa

Monta syytä oppia: Ihminen on homo ludens eli leikkivä ihminen. Uteliaisuus on yksi lajimme erityispiirteitä. Uteliaisuuden avulla ovat syntyneet suurin osa nykyisin jokapäiväisessä elämässämme mukana olevista innovaatioista. Uudet innovaatiot syntyvät ajattelemalla ja oppimalla. Aivojen suorituskyky on tavattoman suuri. Käytämme päivittäin aivojen kapasiteetista vain murto-osaa. Aivot eivät käyttämällä kulu, vaan ne puolestaan vahvistuvat. Ihminen pystyy oppimaan koko elämänsä ajan. Uusia asioita tulisi ottaa vastaan ennakkoluulottomasti, pohtia ja punnita asioita, ja muuttaa käsityksiämme arvion mukaan. Koko ihminen uudistuu uusien ajatusten myötä. Vanhat tutut rutiinit ovat turvallisia, mutta köyhdyttävät yleensä muuten elämää. "Aivot tarvitsevat myös monipuolista ravintoa; ei pelkkää tyhjää tietoa vaan kokemuksia, sivistystä ja kriittistä työtä. Toimettomuus ja liian helpot tehtävät aiheuttavat turhautumista ja samanlaista stressiä kuin liian uuvuttava työ, jossa yksilön suoritustaso ylittyy toistuvasti."

Opiskelutekniikat

Lukeminen Opiskeluun liittyy usein paljon lukemista. On tärkeää, että oma lukutekniikka on hyvä. Lukea voi monella eri tavalla. Joskus täytyy ymmärtää kaikki sanat, mutta usein riittää, että ymmärtää aiheen. Tekstin muistaa paremmin, kun alleviivaa tai tekee muistiinpanoja tärkeistä kohdista.

Ohjeita hyvään lukemiseen Katso teksti ensin nopeasti läpi. Lue otsikot. Onko kuvia tai kaavioita? Mikä on tekstin aihe? Mitä jo tiedät tekstin aiheesta? Jos tekstissä on sisällysluettelo, tutustu siihen. Lue teksti kokonaan, mutta älä jää jumiin, jos et ymmärrä jotain. Alleviivaa vaikeat kohdat. Ei haittaa, jos et ymmärrä jokaista sanaa. Varmista niiden sanojen merkitys, jotka toistuvat tekstissä usein. Ne ovat varmasti tärkeitä sanoja. Varmista, että olet ymmärtänyt tekstin asian. Ulkoa opettelu ei auta oppimisessa! Ulkoa opittu tieto unohtuu helposti. Kerro tekstin asiat ääneen itsellesi tai jollekin toiselle. Näin varmistat, että olet ymmärtänyt.

Muistiinpanot ja referaatit Muistiinpanoja voi tehdä luennosta, tekstistä tai tekemisestä. Kaikkea ei tarvitse kirjoittaa ylös, vain tärkeimmät asiat. Samalla pitää pystyä myös kuuntelemaan aktiivisesti. Muistiinpanojen avulla voi myöhemmin kerrata, mitä on oppinut. Muistiinpanot kannattaa kirjoittaa omilla sanoilla, ei suoraan kopioimalla. Ei tarvitse kirjoittaa kokonaisia lauseita. Käytä värejä ja alleviivauksia, jos se auttaa sinua muistamaan. Referaatti tarkoittaa tiivistelmää: omilla sanoilla kerrotaan tai kirjoitetaan lyhyesti, mitä luennolla tai tekstissä sanotaan.

Esimerkkejä muistiinpanoista

Miellekartta Miellekartta (käsitekartta, ajatuskartta, mind map) tarkoittaa piirrosta, jossa tärkeät tiedot on yhdistetty toisiinsa viivojen ja värien avulla. Keskelle paperia kirjoitetaan aihe. Sen ympärille kirjoitetaan aiheeseen liittyviä sanoja, jotka yhdistetään toisiinsa. Voi myös piirtää kuvia. Miellekartta auttaa näkemään, miten asiat ovat yhteydessä toisiinsa.

Esimerkki miellekartasta Aihe (appelsiini) keskellä Sen ympärillä aiheeseen liittyviä asioita (millainen, mitä siitä tehdään, terveellistä…) Näistä vielä lisätietoa (kuitua, c- vitamiinia, vähän kaloreita…) Huonot asiat merkitty Eri aiheet eri väreillä

Mallioppiminen Mallioppiminen tarkoittaa, että katsoo, kun toinen ihminen tekee jotakin ja tekee itse saman perässä. Lapset oppivat suuren osan taidoista ja käyttäytymisestä mallin mukaan tekemällä. Toimii erityisesti käsillä ja koko keholla tekemisessä, esimerkiksi käsityöt ja tanssi. Toimii myös sosiaalisissa tilanteissa: jos et tiedä, miten on sopivaa käyttäytyä, tee niin kuin muut tekevät.

Keskustelu ja opettaminen Toisen ihmisen kanssa keskustelu auttaa ymmärtämään opiskeltavan asian kokonaisuuden. Voit kysyä itsellesi epäselviä asioita ja saada uusia näkökulmia aiheeseen. Asian opettaminen toiselle auttaa myös itse ymmärtämään paremmin.

Itsearviointi Mitä osaan? Missä olen hyvä? Mitä en vielä osaa? Mikä on minulle helppoa, mikä vaikeaa? Miten opiskelen ja harjoittelen erilaisia asioita? Millaisissa tilanteissa opin parhaiten? Mitkä ovat tavoitteeni opiskelussa? = Mitä haluan oppia, milloin? Mitä minun täytyy osata, että selviän tehtävästä / kurssista / työstä? Mitä haluan oppia tänään? Mitä haluan osata viikon päästä? Mitä haluan osata vuoden päästä?

Lähteet: Novak & Govin: Opi oppimaan Vakkuri, K: Opi tehokkaammin - Opi oppimaan. Jyväskylän yliopisto: Koppa