Erityinen tuki ammatillisessa oppilaitoksessa Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Joensuu, tekniikka Tuula Saari-Järvelin 2017

Periaatteita Erityisopetus (erityinen tuki) on osa yhteisöllistä ja opetussuunnitelman mukaista opiskeluhuoltoa, jonka avulla tuetaan oppimista sekä tunnistetaan, lievennetään ja ehkäistään mahdollisimman varhain oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja opiskeluun liittyviä muita ongelmia. Tarkoittaa opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja valmiuksiin perustuvaa suunnitelmallista pedagogista tukea sekä erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyjä. (L 19 a §20.3.2015/246). Tavoitteena turvata kaikille opiskelijoille yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua toisen asteen koulutukseen omien edellytystensä mukaisesti. Erityisopetuksessa korostetaan ennaltaehkäisyn merkitystä, yhteisöllisyyttä, opiskelijan omaa aktiivisuutta ja osallisuutta sekä sosiaalisen tuen merkitystä. Opiskelijoiden erilaiset elämäntilanteet ja yksilölliset tarpeet pyritään huomioimaan niin, että voimme tukea opiskelijoiden työkykyisyyttä ja ohjata opiskelijaa kehittymään aktiivisena toimijana ja oman alansa ammattilaisena.

Periaatteita Laadukkaasti toteutettu erityisopetus on aina yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja erityisopetustarpeen arvioiminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä. Erityisopetuksen toimijoita ovat: opiskelija ja (alaikäisen opiskelijan kohdalla) huoltaja erityisopettaja ryhmänohjaaja opettaja(t) opinto-ohjaaja koulutuspäällikkö koulutusjohtaja ja rehtori. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon palvelut (kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja) ja monialaisen asiantuntijaryhmän tapauskohtainen työskentely täydentävät tarvittaessa opiskelijalle annettavaa erityistä tukea.

Erityisopetuksen peruste ja HOJKS Opiskelija voidaan nimetä erityisopiskelijaksi silloin, kun huomataan, että opiskelija tarvitsee säännöllistä ja pitkäaikaista pedagogista tukea tai erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyjä saavuttaakseen tutkinnon perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Erityisopetuksen peruste on aina määriteltävä. Luokittelun perustana käytetään ensisijaista, erityisopetuksen tarpeeseen eniten vaikuttavaa, vaikeutta tai vammaa. Tilastokeskuksen luokittelun mukaiset koodit 1–3 ja 12 voidaan määritellä moniammatillisen arvioinnin pohjalta oppilaitoksessa, mutta koodit 4–11 edellyttävät diagnoosia. Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan kirjallinen henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS. HOJKS ei tarkoita automaattisesti tavoitteiden mukauttamista. HOJKSiin kirjataan kaikki opiskeluun liittyvät yksilölliset ja henkilökohtaiset järjestelyt. Opiskelun etenemistä seurataan HOJKSin avulla ja siihen kirjataan tavoitteet ja tukitoimet säännöllisesti. Erityisopettajalla on vastuu erityisopetusprosessissa, koska hän vastaa HOJKSin laadinnasta ja päivittämisestä yhteistyössä ryhmänohjaajan, opettajan ja opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa. HOJKSia ei voi tehdä ilman opiskelijan ja huoltajan suostumusta.

Erityisen tuen tarpeen kartoitukseen kuuluvat: • tiedonsiirto • HOPS-keskustelut ryhmänohjaajan kanssa • yhteistyö huoltajien kanssa • opettajien havainnot • opiskeluhuoltohenkilöstön havainnot • tarvittaessa yhteistyö oppilaitoksen psykologin kanssa • lausunnot ja muut dokumentit sekä harkinnanvaraisen haun tiedot • matematiikan ja kielten lähtötasotestaukset (oppilaitoksessa sovitulla tavalla) • NMI-lukiseulatestistö • tarvittaessa NMI-yksilötestistö ja • tarvittaessa oppimisvalmiustesti.

Erityisopetuksen työmuotoja Ammatillisessa erityisopetuksessa opiskelijan oppimista ja tutkinnon perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamista tuetaan valmentavalla työotteella, yksilöllisillä ja vaihtelevilla pedagogisilla ohjaus-, oppimis- ja opetusjärjestelyillä sekä monipuolisilla oppimisen ja osaamisen arviointimenetelmillä. Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opetus toteutetaan ensisijaisesti integroidusti samoissa ryhmissä muiden opiskelijoiden kanssa. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden arvioinnissa lähdetään siitä, että opiskelija suorittaa perustutkinnon niiden perusteissa määriteltyjen ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden sekä arviointikriteereiden mukaisesti, joskin erityisesti tuettuna. (OPH Arvioinnin opas 2015). Mikäli opiskelija ei jossakin tutkinnon osassa kuitenkaan saavuta perustutkinnon perusteissa ilmaistuja T1-tason ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita, opetus voidaan mukauttaa siinä määrin, kuin se on opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja valmiudet huomioon ottaen välttämätöntä.

Erityisopetuksen työmuotoja Peltolassa Opetuksessa käytetyt tukimuodot: yksilöllinen ohjaus ja opetus (mm. työsalityöskentelyssä), pienryhmä- ja samanaikaisopetus (esim. yhteisissä opinnoissa mm. kielet, matikka), suulliset kokeet, ositetut kokeet, selkomateriaali, pilkottu/karsittu oppimateriaali, mukautetut tavoitteet ja oppimistehtävät, pidennetty opiskeluaika (lyhennetty työpäivä), Y-paja jne. Työssäoppiminen ja näytöt: toppipaikan hakeminen ohjatusti, ennakkotutustuminen toppipaikkaan yhdessä opiskelijan kanssa, tehostettu ohjaus ja kontakti topin aikana, näyttöä ennen annettu tuki, näytön aikana tarvittava tuki, projektityöskentely jne. Muu tuki: kuraattori, opo, terveydenhoitaja, psykologi, asuntolapalvelut ja oppilaitoksen ulkopuoliset yhteistyötahot (mm. mielenterveyspalvelut, ASPA)

Erityisopettajat Peltolassa Ammatilliset erityisopettajat: Kone- ja tuotantotekniikka Ensio Kettunen Sähköala, tieto-ja tietoliikennetekniikka sekä turvallisuusala Hannu Lindh Autoala Mikko Rytiniemi Kuljetusala Pasi Hiltunen Yhteiset tutkinnon osat (en, ru) Marja Luopa Erityisopetuksen vastuuhenkilö (erva) ja yhteisten tutkinnon osien erityisopetus Tuula Saari-Järvelin