YK:n vammaissopimus ja yhdenvertaisuuslaki #Saavuta2016 IIRIS; Helsinki 17.11.2016 Henrik Gustafsson, lakimies, Invalidiliitto ry

YK:n vammaissopimusta koskeva prosessi Yhdysvalloissa kansalaisoikeusliike: juuret 1970 –luvun independent living -liikkeessä! YK:n vammaisten vuosi 1981 – vammaisten vuosikymmen YK:n yleiskokous hyväksyi vuonna 1993 vammaisten henkilöiden yhdenvertaistamista koskevat yleisohjeet vammaispolitiikan standardeiksi – ns. Standard rules 13.12.2006 YK:n yleiskokous hyväksyi yleissopimuksen tekstin Suomi allekirjoitti 30.3.2007 yleissopimuksen ja sen yksilövalitusoikeuspöytäkirjan YK:n vammaissopimus tuli voimaan kansainvälisesti 3.5.2008 Suomi on ratifioinut yleissopimuksen 10.6.2016, joten se on sitovaa oikeutta lainsäädännössämme (tallettanut hyväksymisasiakirjan YK:lle New Yorkiin!) EU on jo ratifioinut yleissopimuksen 2010

Tarve YK:n vammaissopimukselle on osoitettavissa Vammaisten ihmisoikeudet eivät ole tosiasiassa aiempien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten myötä toteutuneet täysimääräisesti, WHO:n raportin mukaan 15 % koko maailman ihmisistä toimintarajoitteisia (860 milj. / 7,5 mrd.) Ei mikään julistus, vaan osapuolia sitova sopimus Paradigman muutos; vammainen ei ole enää (lääketieteen) objekti, vaan subjekti, jolle kuuluvat kaikki ihmisoikeudet YK:n vammaissopimus on juridinen väline, joka lisää sopimuksen hyväksyneen valtion sidonnaisuutta ja velvollisuutta vammaisten henkilöiden oikeuksien toteuttamiseksi YK:n vammaissopimus on poliittinen väline vammaisten oikeuksien edistämiseksi, esim. vammaisjärjestöjen vaikuttamistoiminnan lähtökohtana (toolkit)

Yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto YK:n vammaissopimuksessa Yhdenvertaisuus ennakollista, syrjintäkielto astuu mukaan kuvaan jälkikäteisesti Artikla 5: laaja syrjintäkielto; kaikenlainen vammaisuuteen perustuva syrjintä kielletty Kohtuullisten mukautusten epääminen eräs vammaisiin kohdistuva syrjinnän muoto Positiivinen erityiskohtelu sallittu vammaisten henkilöiden kohdalla, jos on esittää asianmukaisia perusteita Artiklan läpileikkaavuus koko YK:n vammaissopimuksen artikloja tarkasteltaessa

Uusi yhdenvertaisuuslaki astui voimaan 2015 – Osa YK:n vammaissopimuksen toimeenpanoa Lain tarkoitus on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää! Esim. työnantajalla, jonka palveluksessa yli 30 henkilöä oltava konkreettinen yhdenvertaisuussuunnitelma Lain soveltamisala laajeni syrjintäperusteiden suhteen eli syrjintäperusteesta riippumatta mm. vammaisuuden takia on käytettävissä yhdenmukaiset oikeusturvakeinot Laki koskee kaikkia elämänalueita paitsi perhe-elämää, yksityisyydensuojaa ja uskonnonharjoittamista Lain soveltamisala laajeni koskemaan koulutuksen järjestäjien, työnantajien ja viranomaisten lisäksi tavaroiden ja palveluntarjoajia; koskee myös yksityisiä yrityksiä ja yhteisöjä sekä elinkeinonharjoittajia

Yhdenvertaisuusvaltuutetulle tehtyjen kanteluiden määrä 2015 Kanteluiden määrä yhdenvertaisuusvaltuutetulle kasvoi yli 70 % vuodesta 2014 (290) vuoteen 2015 noin 500 kpl Etninen alkuperä 203 kpl Vammaisuus 90 kpl Kieli 42 kpl Ikä 34 kpl Kansalaisuus 33 kpl Terveydentila 33 kpl Uskonto ja vakaumus 22 kpl Seksuaal. suuntautuminen 17 kpl Mielipide, politiikka, AY-liike 11 kpl Perhesuhteet 11 kpl

Kaikenlainen syrjintä on kielletty I Välitön syrjintä: kohdellaan henkilöön liittyvän syyn perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta on kohdeltu, kohdellaan tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa. Välillinen syrjintä: jos näennäisesti yhdenvertainen sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun muita epäedullisempaan asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella, paitsi jos säännöllä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia. Ohje tai käsky syrjiä/ Vastatoimien kiellot

Kaikenlainen syrjintä on kielletty II Häirintä: Henkilön ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaava käyttäytyminen on häirintää, jos loukkaava käyttäytyminen liittyy esim. vammaisuuteen ja käyttäytymisellä luodaan mainitun syyn vuoksi henkilöä halventava tai nöyryyttävä taikka häntä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri. Kohtuullisten mukautusten epääminen vammaisilta erityinen syrjinnän muoto; epäämisellä tarkoitetaan sitä, että vammainen lähtökohtaisesti esittää pyynnön niistä

Positiivinen erityiskohtelu kirjattiin yhdenvertaisuuslakiin Positiivinen erityiskohtelu merkitsee poikkeusta yleisestä syrjintäkiellosta Erilainen kohtelu on sallittu, jos on olemassa asianmukaiset perusteet (9 §): ”sellainen oikeasuhtainen erilainen kohtelu, jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen, ei ole syrjintää.” vammaispalvelut?

YK:n vammaissopimuksen valvontakomitean yleiskommentti art. 9 CRPD/D/GC/2 yleiskommentti esteettömyydestä erityisen merkittävä; julkisia hankintoja koskevissa laeissa otettava huomioon vaatimus esteettömyydestä vammaisille, julkisissa hankinnoissa on huomioitava positiivisen erityiskohtelun edellyttämiä toimenpiteitä esteettömyyden edistämiseksi ja tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi Hankintalakiesitys (HE 108/2016 vp); lain perusteluissa yleisesti esteettömyys huomioitu, tekniset eritelmät (määritelmä; esteettömyys otettava huomioon), kohteen kuvauksessa

Kohtuulliset mukautukset 15 § Kohtuullisten mukautusten epääminen on osa syrjintäkieltoa Yleiset ja pysyväisluonteiset esteettömyystoimet muun lainsäädännön perusteella mm. maankäyttö- ja rakennuslaki sekä eri liikennemuotojen sääntely ja saavutettava viestintä (media/TV/radio) ”Viranomaisten, koulutuksenjärjestäjien ja työnantajien sekä tavaroiden ja palveluntarjoajien on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa asioida viranomaisissa sekä saada koulutusta, työtä ja yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä uralla.” Arviointi: vammaisen ihmisen tarpeet, toimijan koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus sekä mukautusten arvioidut kustannukset ja niitä varten saatava tuki Työnantajan annettava pyynnöstä kirjallinen selvitys vammaiselle, joka katsoo, ettei kohtuullisia mukautuksia ole tehty

Kohtuulliset mukautukset lain perusteluissa 15 § Lain perustelut: irtoluiska pyörätuolinkäyttäjälle tuskin koskaan voi olla hinnaltaan kohtuuton, näkövammaisen avustaminen ravintolassa (esim. ruokalistan lukeminen ääneen) Tehokkaat ja käyttökelpoiset keinot (ei esim. vahingonvaaraa aiheuttavia) Esim. koko tuotemallistoa ei tarvitse uusia vrt. kaikille sopiva suunnittelu; suunnitellaan valmiiksi kaikille esteetöntä ja saavutettavia palveluja ja tavaroita Etukäteen jossain määrin huomioitava vammaiset palvelun luonteen perusteella; onko erityisryhmille tarkoitettu vai muilla esim. markkinoidaan esteetöntä lomaa vammaisille kuluttajille

Yleistä esteettömyyttä vai kohtuullisia mukautuksia? YK:n vammaissopimusta valvova komitea (CRPD/C/14/D/21/2014): ”5 artiklan 2. kohdan ”syrjintäkielto velvoittaa määrittelemään kielletyksi syrjinnäksi pääsyn epäämisen vammaisilta yhdenvertaisesti fyysiseen ympäristöön, kuljetukseen, tiedottamiseen ja viestintään sekä muihin yleisölle avoimiin tai tarjottaviin järjestelyihin tai palveluihin” Esteettömyys liittyy ihmisryhmiin kun taas kohtuulliset mukautukset liittyvät yksilöihin Velvollisuus esteettömyyden järjestämiseen on olemassa jo ennen kuin yksilö pyytää saada päästä johonkin paikkaan tai saada käyttää jotakin palvelua

Valvonta Yhdenvertaisuusvaltuutettu, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta (OM) sekä työsuojeluviranomaiset (aluehallintovirastot/TEM) Valtuutettu voi yksittäistapauksessa antaa perustellun kannanoton lain vastaisen menettelyn ennaltaehkäisemiseksi tai ryhtyä toimenpiteisiin sovinnon aikaansaamiseksi Lautakunta voi vahvistaa sovinnon tai antaa lausunnon esim. tuomioistuimelle, kieltää asianomaista jatkamasta tai uusimasta syrjintää sekä antaa kiellon tehosteeksi uhkasakon Käsittely maksutonta! Työsuojeluviranomaiset vastaavat työelämässä tapahtuneesta syrjinnän käsittelystä Hyvitystä pitää vaatia erikseen siviili-asiana yleisessä tuomioistuimessa; hyvityksen määrää ei ole rajoitettu

Yhdenvertaisuuslain soveltamiskäytäntöä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta Esteetöntä sisäänpääsyä poliittiseen yleisötilaisuuteen koskeva hakemus, (Dno 26/2015) – hylättiin/välillinen syrjintä Opiskelua työttömyysetuudella koskeva hakemus (Dnro. 21/2015) – hyväksyttiin äänin 7-6/kohtuulliset mukautukset Kohtuullisia mukautuksia pankkipalveluissa (31/2015) – hyväksyttiin/kohtuulliset mukautukset Liikuntavammaisen syrjinnästä ravintolapalveluissa (Dnro. 1/2016, 31.3.2016) – hyväksyttiin/välitön syrjintä Vammaisen henkilön palvelusta valuutanvaihtopisteessä (Dnro. 47/2015, 31.3.2016) Lisäksi YVLTK kielsi VR:ää vaatimasta vakuutta vammaisuuden olemassolosta lipun varauksen yhteydessä

YK:n vammaissopimuksen artikla 4. 3: ”Ei mitään meistä ilman meitä YK:n vammaissopimuksen artikla 4.3: ”Ei mitään meistä ilman meitä!” (Kuva: Kaisa Leka)

KIITOS! Henrik Gustafsson Lakimies Invalidiliitto ry / Yhteiskuntasuhteet Mannerheimintie 107 00280 Helsinki Puh. 044 7650693 E-mail henrik.gustafsson@invalidiliitto.fi http://www.invalidiliitto.fi/files/attachments/julkaisut/yk_toolkit_2016_low.pdf