KOULUIKÄ PS2 LAJM. TEHTÄVÄ Mitä muistat ensimmäisestä koulupäivästä? Jos et itse muista paljoa, niin kysy vanhemmiltasi asiaa.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Liikunnanopetuksen suunnittelun hahmottamisen tueksi
Advertisements

Vihdin seurakunnan ilta
Oppiminen ja oppimisvaikeudet
Samran Khezri Turun Normaalikoulu 2008
ASUNTOLAKURSSI SUUNNITELMA.
Miten ihmisestä tulee yhteisön jäsen? S
TVT ja SoMe Jonna ja Johanna.
KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Rehtorin aamukaffe –tilaisuus;
Annika Hongisto/ Turun normaalikoulu Kehityskeskustelun lähtökohdat:  Kodin ja koulun yhteistyön monipuolistaminen ja uusien yhteistyömuotojen etsiminen.
Liikkuminen oppimisen ja yhteisöllisyyden tukijana peruskoulussa
Seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät "Kirkko iholla"
Yhteistyötä lapsen hyväksi
OECD:n Pisa 2006-tutkimuksen ensituloksia
LIIKUNTA.
Nuoren itsetunto ja sen vahvistaminen
LAPSEN HYVÄN KASVUN JA KEHITYKSEN ARVIOINNIN NÄKÖKULMAT OPASKIRJASSA
Anna kehitysmaiden lapsille hyvä koulutus – ja tulevaisuus! Päivätyökeräys 2014–2015.
PSYKOLOGIA 7 Koulukohtainen soveltava/ S
LATENSSIVAIHE 6-11 V. 1. Varhaislatenssi 6- 8v.
Lasten ja nuorten urheiluharrastus
Matemaattiset oppimisvaikeudet
Yhteistyössä:. Mistä on kyse? Hanke edistää esi- ja alakouluikäisten vähän liikkuvien lasten yhdenvertaisia osallistumis- ja liikkumismahdollisuuksia.
Tutustumispäivä  8.30 aamukahvi  8.35 tervetuloa kouluun, rehtori Vesa Malin  8.50 ekaluokkalaisten arkea, 1a:n opettaja Sofia Jääskeläinen.
Koulussa elämää opettelemassa
Satu Lehto Vähän liikkuville koululaisille suunnattujen liikuntakerhojen toiminta koululaisten ja opettajien kokemana Turun Koulut.
VARHAISKASVATUKSEN LIIKUNTASUOSITUKSET
Sosiaalinen kehitys lapsuudessa
Sosiaalinen kehitys lapsuudessa
Koulun aloitus oppilashuollon palveluiden näkökulmasta Koulupsykologi Maria Ruohola & kuraattori Aira Heikkilä.
Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa.
KASVA VOIMISTELIJAKSI Kokonaisliikuntamäärä. Pienet valinnat ratkaisevat Pariporina: -Mitä ajatuksia video synnytti? -Miten oma arkesi pyörii? Voiko pienillä,
Vertaisryhmät vanhemmuuden tukena Kotipuu. VÄESTÖLIITON KOTIPUU TAVOITE Maahanmuuttajataustaisten perheiden psykososiaalinen hyvinvointi KOHDERYHMÄ -Julkisen.
Tarja Rauste  Jokainen yksilö kehittyy omaan tahtiinsa  Yksilön kehityksessä voidaan erottaa seuraavat osa-alueet o Fyysinen kehitys (painon.
Persoonallisuuden kehitys Psyykkinen ja sosiaalinen kehitys.
Miten tukea lukio- opiskelijaa? Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut Oppilashuoltoyksikkö Lukion koulupsykologit ja –kuraattorit Kevät 2014.
On hyvä oppia tuntemaan itseään Hurtig
Tervetuloa Kuparivuoren kouluun TUTUSTUMISPÄIVÄ
Piaget ja ajattelun kehitys Kehityspsykologia Ruut Ruokonen 2012.
JEAN PIAGET JEAN PIAGET ( ). AJATTELUN KEHITYS Lapsen toimintaa ohjaavat sisäiset mallit eli skeemat Lapsen toimintaa ohjaavat sisäiset mallit.
AIKUISUUS PS2 LAJM. TEHTÄVÄ Milloin ihminen on aikuinen? – (1) Juridinen näkökulma – (2) Biologinen näkökulma – (3) Psykologinen näkökulma Kierrä luokassa.
LAPSEN ITSEARVIOINTI Alueelliset koulutukset Itäinen, Pohjoinen ja Eteläinen alue Syksy 2016.
7. Kouluiän kehitys (s. 96–109).
KEHITYKSEN TAUSTAVAIKUTTAJAT
MEDIAPSYKOLOGIA MEDIAPS TUTKII MIHIN IHMISET KÄYTTÄVÄT MEDIAA JA MITÄ VAIKUTUKSIA MEDIALLA ON KESKEISET KYSYMYKSET: MILLÄ TAVOIN MEDIA VAIKUTTAA IHMISEN.
Ympäristö, aikuisverkosto, välineet
LEMPIKOULU-OPPIMISKERRAN TEORIA
Taidefilosofia ja taidekasvatus tehtävät sl 2006
Leikin avulla oppimista Projekteja kiinnostavista asioista
Sosioemotionaalinen kehitys
VANHUUS PS2 LAJM.
6.4 Liikunnan merkitykset
Motorinen kehittyminen
Mitä Yhteispeli tarjoaa koululle?
Fyysisen aktiivisuuden on havaittu edistävän myös lasten tiedollisia toimintoja, kuten muistia, tarkkaavaisuutta sekä tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisutaitoja.
NEPSY-OIREYHTYMÄ JA NUORUUS
Riski- ja suojaavien tekijöiden tunnistaminen
lähtökohta: varhaisvaiheista vanhuuteen asti
Luku 15 Oppiminen, muisti ja aivot.
NUORUUS PS2 LAJM.
9. Oppimisen psykologinen perusta
Oppiminen.
Tervetuloa kouluun!.
LIIKKUUKO LAPSESI RIITTÄVÄSTI?
Sosiaalinen kehitys Tarja Rauste
Tiedot, taidot ja osaaminen – osaamisesta kertominen
1. Ilman lukevia aikuisia ei kasva lukevia lapsia
Opiskeluhuollon palvelut
Liikunnan Perusopinnot
Koulun aloitus: Uusi askel lapselle ja vanhemmalle
Esityksen transkriptio:

KOULUIKÄ PS2 LAJM

TEHTÄVÄ Mitä muistat ensimmäisestä koulupäivästä? Jos et itse muista paljoa, niin kysy vanhemmiltasi asiaa

TEHTÄVÄ Mitä asioita koulukypsältä lapselta odotetaan? Miksi näitä taitoja tarvitaan? Mitä asioita sinä osasit kuin aloitit koulun? Katso video: –

Koulukypsyyden edellytykset Fyysinen kehitys: – perusmotoriikka ja fyysinen kestävyys Kognitiivinen kehitys: – näön ja kuulon riittävä hahmotuskyky – kielelliset perusvalmiudet Sosiaalinen ja emotionaalinen kehitys: – kyky ottaa muut huomioon Opiskelumotivaatio

TEHTÄVÄ Mitä muistat alakoulun liikuntatunneilta? – miten alakoulun liikuntatunnit ovat vaikuttaneet nykyisiin harrastuksiisi? – miten suhtauduit liikuntatunteihin?

TEHTÄVÄ Psykologisten tutkimusten mukaan lasten itsetunto on keskivertoa heikompi, jos heidän liikunnan arvosanansa ovat heikkoja (1) Miten liikuntaharrastus tukee itsetuntoa? (2) Millaisia kielteisiä vaikutuksia liikunnalla voi olla lasten itsetunnolle?

Kouluikäinen ja muisti Kouluikäisen työmuistin nopeus ja tehokkuus kasvaa huomattavasti johtuen: – aivojen kypsymisestä, kehittymisestä – uusien taitojen oppimisesta koulussa Opiskelun edetessä kouluikäinen oppii: – painamaan säilömuistiin tehokkaammin tietoa ja – hakemaan tietoa tehokkaammin säilömuistista

Metakognitio Oman älyllisen toiminnan tiedostamista ja itsearvioinnin taitoja (1) Taidollinen metakognitio – ongelmanratkaisun suunnittelu ja ohjaaminen (2) Tiedollinen metakognitio – ymmärrys omasta ja muiden ajattelusta ja toimintatavoista

TEHTÄVÄ Täydennä opettajan jakama tehtävämoniste Jean Piaget’n teorian kolmannesta ja neljännestä vaiheesta kirjan sivujen 93–94 avulla

Kouluikäisen sosiaaliset suhteet Suhde vanhempiin on ambivalenttinen: – lapsi tai nuori kohdistaa vanhempiinsa samanaikaisesti sekä positiivisia että negatiivisia tunteita

Kouluikäisen sosiaaliset suhteet Kouluikäinen tasapainottelee kodin ja kavereiden välillä – vanhemmilta tarvitaan hoivaa, aikaa ja läheisyyttä – kaverisuhteet ovat yleensä toiminnallisia

Kouluikäisen sosiaaliset suhteet Kouluiässä lapsen sosiaaliset taidot kehittyvät enemmän kuin missään muussa ikävaiheessa – sosiaalisten taitojen merkitys elämällemme on suuri ja niiden perusta valetaan kouluiässä

Kuvalähteet a-harrastettava-saannollinen-liikunta-vahvistaa-luustoa-ja- estaa-murtumia-viela-vuosikymmenien-kuluttua/ 2a/kathleen-parnell---childhood-development /2013/06/ambivalence_conflicted_feelings_cause_discomf ort_and_creativity.html