Sarana - Työelämän moniammatillinen oppimis- ja kehittämisareena - sosiaalialan pilotoinnista visioita hyvinvointialalle 4/2010-3/2013 21.1.2011 Helsinki.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
OPETUSSUUNNITELMATYÖN ETENEMINEN AMMATTIKORKEAKOULUISSA Kysely 09-10/2005.
Advertisements

Hajautettu kurssien toteutus ja kehitys OSCu-hankkeessa ITK’03 Kirsti Ala-Mutka, Sanna Räisänen TTY/Ohjelmistotekniikka.
Koulukuraattorien perehdytysohjelma Helsingissä
ARVO Kehittyvä ammattikorkeakoulu ja moniammatillinen opettajuus sekä työelämäosaaminen vanhustyön alueella Projektin ajoitus 2003–2005.
Joensuun seudun Equal: Valtamuuntaja -osahanke LUODAAN KEHITTÄMISTÄ TUKEVA RAKENNE •prosessi etenee tavoitteellisena • sitoutuminen yhteisiin.
4. Opiskelijan osaamisen arviointi työpaikoilla
Lapsen, oppilaan ja opiskelijan parhaaksi – tuen turvaamisen haaste Hanketyöseminaari Kuusankoski-talo Irma Kärkkäinen, lukioiden erityisopettaja.
Päihde- ja mielenterveystyö kehittäminen Lahden perusterveydenhuollossa Tiina Saarinen Kehittäjä-päihdetyöntekijä, sairaanhoitaja AMK Välittäjä 2009 –hanke,
RHi ARVO Kehittyvä ammattikorkeakoulu ja moniammatillinen opettajuus sekä työelämäosaaminen vanhustyön alueella Projektin ajoitus 2003–2005.
Verkko-opetuksen laadunhallinta yliopistoissa – millä toimenpiteillä yhdessä eteenpäin Janne Sariola, Annikka Nurkka, Sari Tervonen
NUPPU 2 – Keski-Pohjanmaan osahanke osana PaKaste 2 -hanketta 1.
Lahden ensi- ja turvakoti ry TURVALLISTEN PERHEIDEN PÄIJÄT-HÄME -PROJEKTI Perheen ja sen lähipiirin huomioivan turvallisuustyön toimintamallien.
Uusia avauksia ja jatkotyöskentelyn tarvetta Pohjanmaan välityömarkkinoilla TRAPPAN - portaittain töihin välityömarkkinoiden kautta -hankkeen ulkoinen.
”YHDEKSÄN ON ENEMMÄN KUIN YKSI” Tiimit seurakunnan vapaaehtoistoiminnan kehittäjinä.
TutKIVA oppiminen verkossa  suunnitellaan ja toteutetaan opetusteknologiaa hyödyntäviä opintoja, joissa sovelletaan tutkivan oppimisen pedagogisia periaatteita.
Opettamisesta osaamiseen -seminaari
Raija Hirvonen ARVO Moniammatillisen opettajuuden ja oppimisen kehittäminen Toteutusmuodot.
OSMOS- OSallistava MOnikulttuurinen Sosiaaliohjaus –projekti v – 2011 Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelman ja Helsingin kaupungin.
sosiaalialan käytäntötutkimus porvoossa
Ohjaa ja kannusta OK–koulutus 2 op Arvioi ja innosta AI–koulutus 2 op
Kaakkois-Suomen välityömarkkinoiden kehittämishanke KaaSu Palvelun tuottaja kehittämässä palveluprosessin seurantaa Kaakkois-Suomen.
MONIALAINEN LIIKKUVA TUKI HAJAUTETTUUN ASUMISEEN Arviointityöskentely
Ongelmaperustainen oppiminen
Laajennetun työssäoppimisen kokeilut sähkö ja elektroniikka, kone ja metalli, auto ja logistiikka Laajennetun työssäoppimisen kokeilut, Unto Tervo
Yritysyhteistyömalli TopLaaja- TOP-Patteri: HYVÄT KÄYTÄNTEET-SEMINAARI Helsinki Congress Paasitorni Koulutusjohtaja Maarit Kuosa.
OSMOS- OSallistava MOnikulttuurinen Sosiaaliohjaus -projekti v – 2011 Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelman ja Helsingin kaupungin.
Aikuissosiaalityötä käytännössä Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä ( alkaen) Hanna Tabell
LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN toimintasuunnitelma Etelä-Savon ammattiopisto.
PALVELUT 1.koulutuspalvelut 2.kehittämispalvelut 3.tilaustuotepalvelut yhteisenä nimittäjänä ”pedagoginen sensitiivisyys”
Oppisopimuskoulutuksen laadunhallintaa oppisopimuskoulutuksen järjestäjän toimesta Tuula Hoivala, Pirkanmaan oppisopimuskeskus
Hyvinvointi- ja teknologiaseminaari Hyvinvointiteknologian jatkotutkinto ov Informaatioteknologian erikoistumisopinnot 20 ov Hyvinvointiteknologian.
Verkko-opetuksen laadunhallinta- ja laatupalveluhanke (Vopla) Helsingin yliopisto, Kuopion yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Verkko-opetuksen.
Verkko-opetuksen laatu - käytännön kokemuksia laatutyöstä PedaForum -työpaja Sari Koski-Kotiranta, Annika Evälä,
Verkko-opetuksen laatukäsikirja ja verkostotoiminnan laatu Annika Evälä, Kristiina Karjalainen SVY-yhdyshenkilöpäivä
Opetuksen laadunvarmistus Anna Parpala Tutkija, koordinaattori Korkeakoulutuksen laatua varmistamassa –seminaari Kuopiossa
TUPA –Työpaikkaohjaajien kouluttajakoulutus - kuka kouluttaa ketä?
Hoito- ja kasvatustyö lastensuojelun sijaishuollossa - erikoistumisopinnot 30 op Yleisiä tavoitteita Opiskelija jäsentää ja kehittää työtään moniammatillisessa.
Perusterveydenhuollon yksikkö Lapin shp Valtuustoseminaari / Tapio Kekki.
Sosiaalityön käytännön, koulutuksen ja tutkimuksen strategista kumppanuutta Itä-Suomen yliopistossa Katri Savolainen Projektipäällikkö Itä-Suomen yliopisto.
HEIDI, PÄIVI JA ANU Vammaisasioiden oppimis- verkoston koordinaattorit Mikä Innokylä on? Juha Koivisto.
OSKO –projekti Keski-Suomen työpajojen verkostoitumishanke itsearvioinnin näkökulmasta.
Pohjois-Suomen Lasten Kaste -hanke Oulun eteläisen alueen osakokonaisuus Sirkka Kiilakoski Toimiva arki, hyvinvoiva lapsi -seminaari.
SOS II Rakenteellinen sosiaalityö Työpaja 1 Tampere
Yhteinen näkemys IL:n opettamisessa pohjautuu:  Arvot  Strategiat  Prosessit  Toimintasuunnitelmat  Yhteistyö suunnittelussa.
1 Yhdessä voimistuen – laadukasta sosiaalityötä lappilaisille - Sodankylään perustettu sosiaalityön kehittämisyksikkö Kehittämisen painopiste.
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ
LUKION OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUS LOPS 2016
Aikuissosiaalityön Praksis
Tervetuloa Innokylään
Minno meets Innokylä - törmäyskohtia
Anni Vanhala Johtava sosiaalityöntekijä
Tervetuloa Innokylään
Ammatillisen koulutuksen hyvinvointipäivät
Unelma Lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen tapahtuva työ
Jyväskylän yliopistossa
Asiantuntijuus ammatillisessa koulutuksessa
Savonia-ammattikorkeakoulu
Opetussuunnitelmauudistuksellako uuteen lukioon?
Sataedun osuuden väliraportointi
Virtuaalikuuntelun hyödyntäminen
Arvioinnista arkipäivää
Laaja-alainen arviointi
Työelämäedustajien koulutus- ja yhteistyöpäivä Tanhuvaarassa
Kahdeksan edellytystä sujuvaan opinnollistamiseen
Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö
Yhteiset palautekäytännöt laadun arvioinnissa
PAKU –Palvelupolut kuntoon!
Tervetuloa opintojaksolle MENESTYVÄ TYÖYHTEISÖ (LEA1LH002)
Miten sosiaalityöllä tulisi vastata asiakkaiden tarpeisiin?
Uuden opetussuunnitelman ajankohtaiset teemat
Esityksen transkriptio:

Sarana - Työelämän moniammatillinen oppimis- ja kehittämisareena - sosiaalialan pilotoinnista visioita hyvinvointialalle 4/2010-3/ Helsinki Kati Närhi Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Sarana hanke – toimijat ja tavoitteet Toimijat: JAMK, JY, JKL ja Koske + asiakkaat ja opiskelijat Tavoitteena rakentaa moniammatillinen oppimisen ja kehittämisen areena ja toimintamalli sosiaalialalla: joka kokoaa yhteen sosiaalialan koulutuksen, tutkimuksen ja työelämän toimijat jossa kehitetään ja arvioidaan sosiaalialan asiakastyön menetelmiä ja käytäntöjä Keskiössä moniammatillisen asiakastyön yhteiskehittämiskokeilu: sisältönä psykososiaaliseen työhön ja moniammatilliseen verkostotyöhön kiinnittyvä moniammatillinen tilannearviointi ja dokumentointi moniammatillisuus: sosiaalityön (lapsi/aikuis), sosiaaliohjauksen, perhetyön ja psykologin asiantuntijuus/näkökulmat

Moniammatillisen asiakastyön intensiivijakson toimintamuotoja Työkokoukset/työpajat moniammatillisen asiakastyön yhteiskehittämisen suunnittelu ja organisointi – mallin ideointi Orientaatioviikko/Alkuseminaarit aiheen/ilmiön käsitteelliseen haltuunottoon – mallin käsitteellistäminen Olemassa olevan asiakastyön ja käytäntöjen tilannekatsaus ja arviointi (havainnointi ja erittely) – mallin lähtökohdat työelämässä Moniammatillinen asiakastyön tilannearviotyöskentely (moniammatillinen tilannearvio) tiimityöskentelynä ja sen videointia – mallin testaus Moniammatillinen ryhmätyöskentelyssä videoitujen asiakastilanteiden analysointi ja arviointi yhteiskehittämisryhmissä – mallin testaus, arviointi ja kehittäminen Loppuseminaari/työpaja – prosessissa opitun reflektointi ja innovatiivisten toimintatapojen luominen – mallin arviointi ja kehittäminen

Hankkeen arviointi Hanketoimijoista koostuva verkosto toteuttaa jatkuvan arvioinnin (prosessiarviointi) ideaa. Palautetta käytetään kehittämistyön, suunnittelun toteutuksen ja sisällöntuotannon pohjana. 1.Asiakaspalaute; lomake/haastattelut (2 kertaa vuodessa) 2.Opiskelijapalaute; lomake (2 krt/vuosi), oppimispäiväkirjat 3.Opettajapalaute; jatkuvan kehittämisen prosessiarviointi; fokusryhmäkeskustelut (2 kertaa vuodessa) 4.Ohjausryhmän palaute; lomake/keskustelut (muutaman kerran vuodessa) 5.Levittämiseen liittyvä ulkopuolisten toimijoiden palaute (hankkeen loppupuolella vuonna )

Alustavaa palautteesta Asiakkaat: kokonaisvaltainen palvelu, jossa olennaista kiireetön asiakkaan elämäntilanteen päivitys sekä keskustelu asiakkaan tärkeinä pitämistä elämäntilanteeseen liittyvistä asioista. Opiskelijat: mukana toiminnnassa, jossa yhdistyvät eri oppiaineiden ja toimijoiden välinen sisällöllinen keskustelu sekä sosiaali- ja perhepalvelujen asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa työskentely videoanalyyseineen ja dokumentointeineen. Tilanteet mahdollistavat teorian ja käytännön todellisen yhdistämisen. Oppilaitosten ja käytännön opettajat: malli kehittämiskelpoinen käytännön opetuksen ja oman työn kehittämisen muoto. Koulutuksen ja työelämän tiivis vuorovaikutus ja siitä syntyvä laaja moniammatillinen asiantuntijuus luovat uudenlaista ymmärrystä käsitteiden ja käytäntöjen analysointiin ja kehittämiseen. Asiakkaiden ja opiskelijoiden mukanaolo sekä todellisessa toimintaympäristössä toimiminen mahdollistavat oman työn kehittämisen.

Yhteenvetoa Yhteistyöpilotti lähtenyt hyvin käyntiin; takana monivuotinen paikallinen yhteistyö Käytännön opetuksen kehittämisen ja työelämän toimintamallien kehittämisen näkökulmasta ko. malli nähty tarpeellisena Vaatii koordinointia, jotta tavoite pysyy kirkkaana (pilotti) Haasteena käytännön opettajien työajan niukka resursointi suhteessa hankkeessa tehtävään työmäärään sekä kuntien todellinen sitoutuminen mallin toteuttamiseen organisaatiossaan Opiskelijoiden rekrytointi? – jatkossa painopiste työelämän kehittämisessä? Koulutuspäivät maakunnallisena ulottuvuutena, toiminnan laajentaminen jatkossa kuntien tarpeiden mukaisesti