Sisämaan yöjunaliikenne -selvitys Liikenne- ja viestintäministeriö

Selvityksen tausta ja tavoitteet Työn tavoitteena selvittää sisämaan yöjunaliikenteen liikenteellistä tarvetta ja mahdollisuuksia sisämaan yöjunat liikennöivät LVM:n ostamina Kerava–Lahti-oikoradan avaamiseen saakka v lakkautuksen jälkeen eri tahot ovat esittäneet niiden uudelleen perustamista Selvityksessä tarkasteltu sisämaan yöjunaliikenteen reitti- ja palveluvaihtoehtoja sekä tehty niitä koskevat liikenteelliset ja yhteiskuntataloudelliset laskelmat

Liikennepoliittinen selonteko 2008: pitkämatkaisen joukkoliikenteen peruspalvelutaso ja erityispalvelutaso ”Valtio turvaa kaukoliikenteen peruspalvelutason ostamalla joukkoliikennepalveluja silloin kun yhteydet eivät synny markkinaehtoisesti. Peruspalvelun on toteuduttava liikennejärjestelmätasolla – riittää, että tavoitteeseen päästään yhtäkin liikennemuotoa käyttäen. Laadultaan peruspalvelutason ylittävistä kaukojoukkoliikennepalveluista vastaavat pääsääntöisesti alueet.” ”Erityispalvelutaso: alueet voivat halutessaan järjestää; valtion aluekehitysmäärärahojen käyttö mahdollista tapauskohtaisen harkinnan perusteella”

Liikenteelliset tarpeet Haastateltiin eri alueiden ja käyttäjäryhmien edustajia Tarkastellut matkustustarpeet opiskeluun ja työhön liittyvät välttämättömät matkat työasiamatkat vapaa-ajan matkat Tarkastellut alueet Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Lappi  tärkeimmät yhteystarpeet alueilta Helsinkiin ja jossain määrin myös Tampereelle ja Turkuun

Nykyiset yhteydet ja palvelutasotavoitteiden toteutuminen Liikennepoliittisessa selonteossa vuonna 2008 asetetut kaukoliikenteen peruspalvelutasotavoitteet toteutuvat nykytilanteessa työssä tarkastellun alueen osalta Sisämaan yöjunaliikenteen uudelleen perustamista ei tästä näkökulmasta voida pitää peruspalvelun piiriin kuuluvana asiana

Tarkastellut vaihtoehdot ja arviointi Ohjausryhmän päätöksellä tutkittiin useita erilaisia sisämaan yöjunayhteysvaihtoehtoja Uusia yöjunalinjoja sisämaahan tai Toinen Rovaniemen kahdesta yöjunasta uusille reiteille Vaihtoehdoista arvioitiin Palvelutaso eri käyttäjäryhmien ja alueiden kannalta Vaikutukset kalustotarpeeseen ja muihin yhteyksiin Liike- ja yhteiskuntataloudelliset vaikutukset matkustajakysynnän lähtökohdat sovittu ohjausryhmässä, mm. matkailutavoitteet huomioiden kustannuslaskentojen yksikköarvoina käytetty VR:n tietoja, joita vertailtu Ruotsin Rikstrafikenin tietoihin epävarmuustekijöistä herkkyystarkasteluita

Ve 0+: nykyiset makuuvaunureitit Ve 1 ”Kajaani”

Ve 2 ”Lapin juna via Tampere” Ve 4b ”Lapin juna via Kouvola”

Ve 4 ”Palautus” Ve 3 ”Palautus via Tampere”

Ve 5 ”Uusi linja”

Vaihtoehtojen arviointi Uusista yöjunareiteistä olisi tietyille yhteysväleille ja käyttäjille huomattavaa hyötyä Kokonaan uusien yöjunareittien perustaminen on taloudellisesti kallista ja teknisesti hankalaa mm. Helsingin ratapihan kapasiteettipulan vuoksi Rovaniemen toisen yöjunan uudelleen ohjaus tarjoaa yhteyksiä Itä-Suomeen, mutta muuttaa Rovaniemen junien ja jatkoyhteyksien aikatauluja ja toimivuutta Laskelmien mukaan mikään tarkastelluista vaihtoehdoista ei ole liike- eikä yhteiskunta- taloudellisesti kannattava: tappio on vaihto- ehdosta riippuen noin 1–10 milj. € / vuosi

Johtopäätöksiä LVM:n joukkoliikenteen ostoihin tarkoitetut määrärahat ovat rajalliset; mikäli sisämaan yöjunia haluttaisiin ostaa, on vaihtoehtoina joidenkin nyt ostettujen junavuorojen lakkauttaminen tai uusien rahoitusmuotojen kehittäminen esim. alue- ja elinkeinopoliittisin perustein Sisämaan yöjunalinjojen perustamisen sijaan palvelutasoa voidaan parantaa myös muilla keinoilla rataverkon kehittäminen lyhentää matka-aikoja päiväajan yhteyksillä matkaketjujen kehittäminen eri liikennelajien välillä

Johtopäätöksiä LVM määrittelee joukkoliikennelain edellyttämän valtakunnallisen liikenteen palvelutason vuoden 2011 loppuun mennessä palvelutaso määritellään vuorovaikutuksessa muiden toimivaltaisten viranomaisten ja alueellisten tahojen kanssa LVM:n ja VR:n välinen kaukoliikenteen ostosopimus on voimassa vuoden 2011 loppuun  Mahdolliset junien ostoliikennekokonaisuuteen tehtävät merkittävät muutokset on perusteltua toteuttaa aikaisintaan vuoden 2012 alusta