II KASVU JA KEHITYS KASVATUSPSYKOLOGIAN TUTKIMUSKOHTEENA II KASVU JA KEHITYS KASVATUSPSYKOLOGIAN TUTKIMUSKOHTEENA Hannu Soini Oulun yliopisto, Kasvatuspsykologian.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Psykologian kertauskurssi Olli-Jukka Jokisaari 2010
Advertisements

Professionaalisen ohjauksen tunnuspiirteitä Hannu Soini Oulun yliopisto, Kasvatuspsykologian tutkimusklinikka, KASOPE 2008.
Hoitotyön keskeiset käsitteet
Psyykkinen itsesäätely
MONISÄRMÄINEN HUMANISMI Keksi tähän kuva? kulttuurit taiteet traditiot yhteisöt yhteiskunnat.
Mitä tarkoittaa skeema oppimisessa? Anna-Helena Lipponen 2012.
ONKO VERKKO-OPPIMINEN RIKKI ?. PERUSOPETUKSEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN SEKÄ OPPILAIDEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA.
Yleiset kompetenssit (Generic competences) Osaamisen kuvaus (description of the competence) Oppimisen taidot (Learning competence) Tradenomi  osaa arvioida.
Lapsi- keskeinen yhteisökehitys Itä-Timorilla Lapsen oikeudet; oikeusperustainen ohjelmatyö – seminaari Elina Salonen, Plan Suomi Säätiö.
Vertaisryhmät vanhemmuuden tukena Kotipuu. VÄESTÖLIITON KOTIPUU TAVOITE Maahanmuuttajataustaisten perheiden psykososiaalinen hyvinvointi KOHDERYHMÄ -Julkisen.
Työhönvalmennusta sosiaalihuollon palveluna Kenelle, miksi ja millaista? Työ kuuluu kaikille!-koulutus
Mielenterveys on > mahdollisimman suurta fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ( >kokemus, suhteellisuus, kulttuurisidonnaisuus, kriteerit)
Mitä on oppiminen? …ja sen mielekkyys. Oma nimi ja oppiminen Pohdi oman nimesi kautta, mitä asioita liität oppimiseen verbejä tai adjektiivejä käyttäen.
Aluetilastojen mahdollisuudet yliopisto-opetuksessa Satakunta – Talousseminaari Teemu Haukioja Kansantaloustiede.
Persoonallisuuden kehitys Psyykkinen ja sosiaalinen kehitys.
Persoonallisuuden kehitys
Kasvu, kehitys, oppiminen- Kasvatuspsykologian perusteet
Kehitysvammaisten ihmisten osallisuus työelämään – oikeus työhön, oikeus palkkaan Tornio
8-luokan terveystiedon sisältö, suoritustavat, tavoitteet ja arviointi KILPELÄNAHO
Sosiaalinen oppiminen ● Hyödyntää sekä behavioristisia että kognitiiviisia näkemyksiä ● Ihminen oppii tarkkailemalla toisia – tarkkailu tapahtuu sosiaalisessa.
Yhteiskuntafilosofia tutkii yksilön ja yhteisön suhdetta etsii oikeutusta yhteisölliselle elämälle pohtii millainen on hyvä yhteiskunta, esittää erilaisia.
Nuoret, terveys ja arkielämä (TE 2) Tavoitteena on, että opiskelija oppii tarkastelemaan elämäänsä aikuisuuden ja vanhemmuuden näkökulmasta pohtii ja tarkastelee.
Skeema Ihminen on sosiaalinen olento Ydinsisältö.
Psyykkisen kehityksen keskeiset tekijät ja uhkat eri ikäkausina
Laaja-alainen osaaminen
IHMISEN TOIMINTA - Tavoitteellista - Tiedostettua ja tiedostamatonta
KEHITYKSEN TAUSTAVAIKUTTAJAT
Varhaiskasvatuksen liikuntasuositukset
6. Lapsuuden psykososiaalinen kehitys (s. 82–95)
Perhe.
Näin oppiminen muuttuu Helsingissä
Arja Holm, Rinnekodin koulun rehtori
PARIKKALAN ESIOPETUSSUUNNITELMA
Ihmisen elinkaari Psykologia jpe.
YHDESSÄ KOHTI ELÄMÄÄ: Lähetys ja evankeliointi muuttuvassa maailmassa
Kokemuksellinen oppiminen
Pedagoginen kehittäminen
Tervetuloa 187 päivää kestävälle matkalle!
OP
Luvut 16 ja 17 Motivoitunut ja sitoutunut opiskelija
Nopolan koulu Opettajien veso
TE1 Terveyden perusteet
KPL 8 Tiedonkäsittely edistyy muiden opastamana
AJATTELUN KEHITYS kaksi suurta teoreetikkoa A Lev Vygotsky
Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus
TURKU Monikulttuurinen opetus 2.Jakso
Konteksti, jossa tutkimus tapahtuu
Yleisimpiä tarkasteltavia näkökulmia (1/3):
EPortfolio Väline oman osaamisen kehittymisen seurantaan ja dokumentointiin. HOPS-koulutus Ilona Laakkonen, Student Life.
PERSOONALLISUUSPSYKOLOGIA
SUUNNITTELE, TOTEUTA, ARVIOI JA KEHITÄ
Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue
Sosiaalialan tehtävärakenne
Sosiaalinen kehitys Tarja Rauste
PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA
Pro gradu -tutkimuksen ohjausseminaarit
Asiantuntijuus ajassa
Laki rakennusperinnön suojelusta 498/2010
Skeema Ihminen on sosiaalinen olento Ydinsisältö
5. Eettinen vastuullisuus
shine Strong human increases new energy
Kansainvälinen muutto Suomeen 1990-luvulta alkaen
Persoonallisuus-teoriat
Työkykyä edistävä toiminta
Kohti kaikenikäisten yhteisöä
Oppilaat ja opetussuunnitelma 2016.
NÄKÖKULMIA PERSOONALLISUUSTEORIOIHIN
NÄKÖKULMIA PERSOONALLISUUSTEORIOIHIN
IPPO työkalu uuden opetussuunnitelman mukaiseen toimintaan
Esityksen transkriptio:

II KASVU JA KEHITYS KASVATUSPSYKOLOGIAN TUTKIMUSKOHTEENA II KASVU JA KEHITYS KASVATUSPSYKOLOGIAN TUTKIMUSKOHTEENA Hannu Soini Oulun yliopisto, Kasvatuspsykologian tutkimusklinikka 2012

2.1. Kasvu, Kehitys, Oppiminen  Kehitys: organismin koossa tai rakenteissa tapahtuva muutos tiettynä ajankohtana  Psyyken kehitys/kasvu: Asteettaista muutosta psyykkisten toimintojen rakenteissa Asteettaista muutosta psyykkisten toimintojen rakenteissa Muutoksen kriteerit erilaisia eri teorioissa Muutoksen kriteerit erilaisia eri teorioissa Muutos määritellään normatiivisesti, esim. kypsä aikuisuus Muutos määritellään normatiivisesti, esim. kypsä aikuisuus

Kehityksen tarkastelun tasot  Evoluutiopsykologia tarkastelee kehitystä lajikehityksen näkökulmasta  Kehitysteoriat tarkastelevat psyykkistä kehitystä yksilönkehityksen näkökulmasta Kehitysvaiheet : Kehitysvaiheet : Kehityksen osa-alueet: Kehityksen osa-alueet:

Psyykkisen kehityksen selittäminen Perimä/ympäristö-dilemma Hebb: Kehityksen faktorit 1. Perinnölliset tekijät 2. Kemialliset tekijät ennen syntymää 3. Kemialliset tekijät syntymän jälkeen 4. Pysyvät, lajin kaikille jäsenille yhteiset ja väistämättömät kokemukset 5. Lajin jäsenien vaihtelevat, yksilölliset kokemukset 6. Traumaattiset kokemukset

Kehityksen häiriintymisen psykologinen selittäminen  Erilaisuuden ja poikkeavuuden patologisointi Thomas Szasz: 1. Elämisen ongelmat 1. Mielenterveyden ongelmat

Normaalin kasvun ja kehityksen tunnuspiirteitä 1. Perusluottamuksen vahvistuminen 2. Autonomian laajentuminen 3. Kommunikaation ja vuorovaikutustaitojen kehittyminen 4. Ajattelun rakenteiden ja oppimiskyvyn kehittyminen 5. Psyykkisen itsesäätelyjärjestelmän kehittyminen

2.2. Evoluutiopsykologia ja kasvatus  Ihmisen psyykkinen rakenne perustuu ihmislajin kykyyn adaptoitua muuttuviin olosuhteisiin  Oppimiskyky korvaa ns. vaistotoiminnot  Älykkyys, kommunikaatiotaidot ja aivojen kasvu ovat seurausta ympäristön muutoksesta ja ihmisen kyvystä sopeutua muutokseen

Hoiva ja huolenpito ihmisen psyykkisen kasvun perustana  Ihmisen psyykkisen kehityksen ”hitaus” Ns. ”evolutionäärinen keskosuus”(Rochart,2001) Ns. ”evolutionäärinen keskosuus”(Rochart,2001) Pitkä hoivan ja huolenpidon tarve Pitkä hoivan ja huolenpidon tarve  Kulttuurievoluutio Yhteisölliset toimintamuodot ja yhteiskunnalliset rakenteet mahdollistavat ”hoivan” jatkuvuuden Yhteisölliset toimintamuodot ja yhteiskunnalliset rakenteet mahdollistavat ”hoivan” jatkuvuuden Systemaattinen kasvatus ja koulutusSystemaattinen kasvatus ja koulutus Vanhemmuus ( Human parenting)Vanhemmuus ( Human parenting)

Hoivan ja huolenpidon psykologiset seuraamukset  Ihmiselle ominaisten psyykkisten rakenteiden muodostuminen Kollektiivinen älykkyys Kollektiivinen älykkyys Kielen, ajattelun, kommunikaation taidot Kielen, ajattelun, kommunikaation taidot  Psykologinen syntymä minätietoisuuden muodostuminen minätietoisuuden muodostuminen  Hoivan puuttumisen psykologiset seuraamukset Psykopatologiset kehityspolut Psykopatologiset kehityspolut

2.3. Yksilön kehityksen psykologiset kuvaustavat MODERNIT KEHITYSTEORIAT  PSYKODYNAAMINEN KEHITYSTEORIA JA KASVATUS Varhaiskehityksen merkitystä korostava Varhaiskehityksen merkitystä korostava Kehityksen vaiheittaisuus, yksilöllisyys ja epälineaarisuus Kehityksen vaiheittaisuus, yksilöllisyys ja epälineaarisuus Samaistumisen merkitys Samaistumisen merkitys Kasvatuksen tehtävä on yksilön sosiaalistaminen Kasvatuksen tehtävä on yksilön sosiaalistaminen

Kognitiivinen kehitysteoria ja kasvatus Jean Piaget ( ) - Lapsi on meille ”kognitiivinen muukalainen” - Ajattelun rakenteiden laadulliset muutokset - Kehitti uudenlaista metodologista lähestymistapaa psykologiassa

Kognitiivinen kehitysteoria ja kasvatus  Korostaa lapsen kuuntelemista ja arvostamista  Oppimisprosessien ymmärtäminen tärkeämpää kuin oppimisen tulos  Lapsi on luonnostaan tiedonhaluinen ja tietävä olento

Humanistinen kehitysteoria ja kasvatus  Carl Rogers, A; Maslow  Korostaa subjektiivisten kokemusten (minän) huomioon ottamista sekä psykologian teorian rakentamisessa että kasvatus- ja terapiatyössä  kasvatuksen vapauden, yksilöllisyyden ja avoimuuden puolustaja  Empaattisen ja terapeuttisen asenteen korostaminen olennaista kasvatuksessa

Kulttuurihistoriallinen kehitysteoria  L. Vygotskyn kehittämä lähestymistapa  Kasvatuspsykologian vaikutusvaltaisin teoreettinen suuntaus kansainvälisesti  Kytkee oppimisen kehitysprosessin tärkeimmäksi tekijäksi  Leontjiev, Luria ja Elkonin kehittivät teoriaa edelleen

KEHITYSVAIHEET (Elkonin)  Vauvaikä (0-1)

Kehitysvaiheet (Elkonin) Kehitysvaihe Vauvaikä (0-1 v) Pikkulapsi-ikä ( 1-3) Esikouluikä (4-6) Kouluikä (7-12) Nuoruusikä (13- Aikuisikä Dominoiva toiminta Dominoiva toiminta Emotionaalinen vuorovaikutus EsineleikkiRoolileikkiOppiminen Suuntautuminen yhteiskuntaan Työ

Kulttuurisen kehityksen yleinen geneettinen laki  Mikä tahansa psyykkinen toiminto ilmenee lapsen kulttuurisessa kehityksessä kahdesti, kahdella tasolla, ensin sosiaalisella, sitten psykologisella tasolla. Ensin ihmisten välisenä interpsykologisena kategoriana, sitten lapsen sisäisenä, intrapsykologisena kategoriana Vygotsky, (1931,1997)

Psyykkisten rakenteiden muodostuminen  Kaikista sosiaalisista suhteista ei tule psyykkisiä rakenteita Emotionaalisesti merkittävät, itselle merkitykselliseksi koetut vuorovaikutussuhteet, kokemukset Emotionaalisesti merkittävät, itselle merkitykselliseksi koetut vuorovaikutussuhteet, kokemukset  Sosiaalinen = sosiokulttuurinen maailma, jossa psyykkiset rakenteet muodostuvat  Yksilölliset psyykkiset rakenteet ovat olemassa sosiaalisina! (ts systeemisinä, sosiokulttuurisina suhteina)

Interpersoonallisuuden teoreettinen merkitys  Psyykkiset rakenteet muodostuvat vuorovaikutuksen, erityisesti interpersoonallisten suhteiden kautta  Psyykkinen kokemus on suhde  Psyykkinen toiminta ei ainoastaan kehity interpersoonallisesti, se on jo alun alkaen olemassa suhteena  Psyykkistä toimintaa tulee siksi myös tutkia suhteena (metodologinen haaste)

Interpersoonallisen suhteen pedagoginen merkitys  Kasvatuksen tehtävä on psyykkistä kasvua ja oppimista edistävien vuorovaikutussuhteiden rakentaminen varhaislapsuudesta aikuisuuten saakka. Äiti-lapsi suhde, kasvattaja- kasvatettava suhde Äiti-lapsi suhde, kasvattaja- kasvatettava suhde Turvallisuus, autonomia, mallin tarjoaminen, tukirakenteet(scaffolding) jne. Turvallisuus, autonomia, mallin tarjoaminen, tukirakenteet(scaffolding) jne. Kouluoppiminen, taidot, asiantuntijuus jne. muotoutuvat kulttuurisesti välittyneiden vuorovaikutussuhteiden kautta Kouluoppiminen, taidot, asiantuntijuus jne. muotoutuvat kulttuurisesti välittyneiden vuorovaikutussuhteiden kautta

Kehityksen ja oppimisen dynamiikka Psyyken rakenteiden kulttuurihistoriallinen sidonnaisuus Psyykkinen kasvu edellyttää kasvatettavan tietoista ja oikea-aikaista ohjausta (vaikuttamista) Psyykkinen kasvu edellyttää kasvatettavan tietoista ja oikea-aikaista ohjausta (vaikuttamista) Lähikehityksen vyöhyke (ZPD) kuvaa kasvun dynaamisuutta ja jännitteitä Lähikehityksen vyöhyke (ZPD) kuvaa kasvun dynaamisuutta ja jännitteitä Opetuksen merkitys ratkaiseva jännitteiden myönteisessä ratkaisemisessaOpetuksen merkitys ratkaiseva jännitteiden myönteisessä ratkaisemisessa Leikissä lapsi luo spontaanisti ZPD:nLeikissä lapsi luo spontaanisti ZPD:n

Yksilön todellinen osaaminen lähikehityksen vyöhyke, ZPD (Vygotsky, 1978) Potentiaalinen osaaminen LÄHIKEHITYKSEN VYÖHYKE, ZPD POTENTIAALISEN OSAAMISEN SAAVUTTAMINEN -Scaffolding -Mallin tarjoaminen

TYHJÄ TILA JA LÄHIKEHITYKSEN VYÖHYKE Yksilön todellinen osaaminen LÄHIKEHITYKSEN VYÖHYKE Potentiaalinen osaaminen TYHJÄ TILA

Tyhjä tila  Muistuttaa kasvatettavan aloitteellisuuden merkityksestä,  Spontaanin, ennustamattoman kasvun mahdollistaja  Yksityisyyden ja hiljaisuuden suoja  Autonomian kunnioittaminen