6. Lapsuuden psykososiaalinen kehitys (s. 82–95)

Esitys aiheesta: "6. Lapsuuden psykososiaalinen kehitys (s. 82–95)"— Esityksen transkriptio:

1 6. Lapsuuden psykososiaalinen kehitys (s. 82–95)

2 Minuus kehittyy minuus: ihmisen tietoisuus ja käsitys omasta itsestään → kehittyy vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa varhainen vuorovaikutus: syntymästä 1–2 vuoden ikään saakka tapahtuvaa hoitajan ja vauvan välistä kommunikaatiota ja tunnetilojen jakamista vauvalle alkaa kehittyä ymmärrys omasta ja toisen mielestä keskeisessä roolissa tunnetilan peilaaminen hoitajan ja lapsen välillä itsetajunta: lapselle n. 1,5 vuoden iässä kehittyvä kokemus siitä, että hän on se, joka on omassa kehossaan, tuntee ja toimii

3 Minuus kehittyy minäkäsitys: minuuteen sisältyvä kokemus ja sisäinen malli itsestä, tuntemus itsestä omana yksilöllisenä henkilönään itsetunto: käsitys omasta arvosta ja kyvyistä; muodostunut melko vakaaksi jo 5-vuotiailla, mutta muokkautuu koko elämän ajan sukupuoli-identiteetti: käsitys omasta sukupuolestaan, joka voi olla sama tai eri kuin biologinen sukupuoli; kehittyy lapsuuden aikana

4 sukupuoliroolit Pohdi, miten eri tavoin sukupuoliroolit näkyvät lasten elämässä (esim. pukeutuminen, leikit, suhtautuminen tyttöihin ja poikiin päiväkodissa ja myöhemmin koulussa). Mitä on sukupuolisensitiivinen kasvatus? Mitä mieltä itse olet siitä?

5 Eriksonin kehityskriisit lapsuudessa
Itsenäisyyden ja epäilyn kriisi: varhaislapsuus ja leikki-iän alku. Lapsi kehittää käsityksen itsestään joko itsenäisenä toimijana tai itsetuntoa heikentävien kokemusten kautta alkaa epäilemään omia kykyjään toimia avartuvassa maailmassa. Aloitteellisuuden ja syyllisyyden kriisi: leikki-iän loppupuoli. Lapsi kehittää käsityksen itsestään joko aloitteellisena ja sosiaalisesti kykenevänä toimijana tai liian negatiivisen ympäristöstä saadun palautteen vuoksi kokee syyllisyyttä omista tunteistaan ja toimistaan ja kokee niiden olevan huonoja.

6 Itsesäätelyn kehittyminen
itsesäätely tarkoittaa psyykkisiä toimintoja, joiden avulla yksilö säätelee omaa tarkkavaisuuttaan, käyttäytymistään ja tunteitaan. temperamentti määrittää varhaisen itsesäätelyn itsesäätelyn prosesseissa ovat keskeisiä erityisesti etuotsalohkot sekä niiden yhteydet limbiseen järjestelmään, joka on keskeinen tunnereaktioille (yhteys vahvistuu merkittävästi 2-6 vuoden välillä) itsesäätely on aktiivista ja harjoiteltavaa toimintaa, joka kehittyy yksilön ollessa vuorovaikutuksessa esimerkiksi vanhempien asettamien rajojen kanssa

7 Itsesäätelyn kehittyminen
käyttäytymisen säätely on osa itsesäätelyä ja tarkoittaa niitä prosesseja, joiden avulla yksilö säätelee käyttäytymistään esimerkiksi pidättäytyen jostakin mieluisasta tekemisestä tulevan palkkion vuoksi Lapsen on tärkeää kokea, että kaikki halut eivät voi aina toteutua, mutta tilanteesta selvitään silti -> harjoitellaan pettymyksen sietokykyä

8 Itsesäätelyn kehittyminen
Mischelin ja kumppaneiden vaahtokarkkikoe pyrki tarkastelemaan käyttäytymisen säätelyn kykyjä ja siihen vaikuttavia tekijöitä Oppikirjan tapausesimerkki s. 89

9 Itsesäätelyn opettelua vai ympäristön ennakointia?
Uusinta asetelma vaahtokarkkikokeesta:

10 Päätelmiä tutkimustuloksista
Kyse ei ole ainoastaan lapsen kehittyvästä itsesäätelykyvystä, vaan pienten lasten tekemästä ympäristön ennakoinnista: onko lapsi oppinut luottamaan siihen, että lupaukset pidetään ja kasvuympäristö on luotettava? Itsesäätelyn opettelussa näyttää olevan keskeistä myös se, kuinka säädeltyjä ja suunniteltuja tulevat toimet ovat. Vaikuttaisikin siltä, että mahdollisuus pohtia tulevaa ja suunnitella omaa toimintaansa helpottaa lasten itsesäätelyä.

11 Tunteiden säätely ja tunnistaminen
tunteiden säätely on osa itsesäätelyä ja tarkoittaa niitä prosesseja, joiden avulla yksilö säätelee tunnereaktioitaan tunteita opitaan sekä voimistamaan, että hillitsemään tunteiden tunnistaminen tarkoittaa kykyä tunnistaa ja huomioida niin omia kuin toistenkin tunteita valmiudet tähän jo syntymästä; erityisesti vanhemman tunnetilaa peilataan ja lapsi oppii tunnistamaan tunnetiloja myös esimerkin kautta toisen tunteiden ja toiminnan hahmottamisen biologisena taustana saattavat osittain vaikuttaa peilisolut, jotka aktivoituvat samalla tavalla teki toimintaa sitten yksilö tai yksilön tarkkailema henkilö

12 Tunnetaitoja kannattaa harjoitella
Tunteiden sanallistaminen -> vanhemmat voivat auttaa lasta Tunteiden ilmaisu rakentavasti Tunnetaidot edistävät mielenterveyttä ja sosiaalisten suhteiden solmimista ja ylläpitämistä!

13 http://yle.fi/uutiset/3-7491055 Lue artikkeli ja pohdi:
1. Miksi eristäminen vaikuttaa tutkimusten valossa huonolta kasvatuskeinolta? 2. Miksi pientä lasta ei voi jättää yksin tunteidensa kanssa? 3. Millä tavoin artikkelista käy ilmi aivojen plastisuus?

14 Lempileikkejä lapsuudesta
Muistele hetki vieressä istuvien kanssa, mitä leikkejä olette leikkineet lapsuudessa ja mitkä olivat suosikkejanne?

15 Leikki kehityksessä Yksinleikki (1-3v) Sivustakatsova leikki (2-4v)
Mildred Partenin leikin vaiheet kuvaavat lapsen kehitystä yksinleikistä kohti sosiaalisempaa leikkiä: Yksinleikki (1-3v) Sivustakatsova leikki (2-4v) Rinnakkaisleikki (2-4v) Assosiatiivinen leikki (3-4v) Yhteistoiminnallinen leikki (4-6v)

16 Leikki kehityksessä roolileikki on leikkiä, jossa lapsi kokeilee erilaisia rooleja ja tunnetiloja; tärkeää psykososiaaliselle kehitykselle, kun lapsi pääsee kokemaan erilaisia näkökulmia leikki vaikuttaa kaikkiin kehityksen osa-alueisiin ja tukee lasten sosiaalista kehitystä laajemminkin leikissä opetellaan yhteistoiminnan pelisääntöjä, toisten huomioon ottamista

17 Oppikirjan soveltava tehtävä leikkien merkityksestä
S. 95 oppikirjasta ja tehtävä 4 Hyödynnä oppimiasi psykologisia tietoja ja teorioita!

18 Täydennä käsitekartta:
Itsesäätelyn kehittyminen Käyttäytymisen säätely Tunteiden säätely Aivojen kehitys