Nuorisotyön yhteiskunnallinen merkitys Nuoret ovat kunnan tulevaisuus

2 Nuoret ovat kunnan tulevaisuuden tekijöitä, joiden hyvinvoinnista huolehtiminen on kunnan elinehto vuotiaita lapsia on noin ja vuotiaita on noin miljoona. Hyvin tehty nuorisotyö tukee nuoren kiinnittymistä kotikuntaansa. Kuntalaiset arvostavat nuorisotyötä. Nuorisotyössä on kyse kasvatuksesta ja nuoren kasvusta yhteiskunnan jäsenenä. Nuorisotyö kasvattaa tulevaisuuden tekijöitä ja päättäjiä sekä palvelee tämän hetken nuoria kuntalaisia. TULEVAISUUS

3 Nuorisolain mukaan kunnan on tehtävä nuorisopolitiikkaa. Nuorisopolitiikka on nuorten kasvu- ja elinolojen parantamista. Nuorisotyö on luonteeltaan ennaltaehkäisevää. Nuorisotyö tavoittaa myös vaikeuksissa olevat nuoret. Nuorisotyöhön sijoitetut resurssit tuottavat säästöjä korjaavan toiminnan puolella esim. sosiaalitoimen menoissa. ELINOLOT

4 nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistysten ja -ryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus, tarvittaessa nuorten työpajapalvelut, muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. NUORISOTYÖ JA -POLITIIKKA

5 Nuorisolain mukaan nuorisotyötä ja -politiikkaa toteutetaan kunnassa moniammatillisena yhteistyönä paikallisten viranomaisten sekä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. Perusnuorisotyötä tekevät kunnalliset nuorisotyöntekijät. Kuntien tekemää nuorisotyötä täydentää seurakuntien nuorisotyö sekä kuntien tukemat nuorisoalan tai nuorten järjestöt tai ryhmät. Yhteistyötä tehdään kunta- ja hallintorajat ylittäen. NUORISOTYÖ JA SEN TEKIJÄT

6 Nuorisotyön perustehtävänä sosiaalinen vahvistaminen ja aktiivisen kansalaisuuden edistäminen ovat toimintaa kahden ääripään, nuorten syrjäytyneisyyden ja nuorten aktiivisen kansalaisuuden välisessä tilassa vaikuttamalla nuorten elämässä syrjäytymistä vastaan sekä elämäntaitojen ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Lapset ja nuoret tarvitsevat turvallisen kasvuympäristön sekä aikuisten läsnäoloa ja tukea. Nuorisotilat ja ammattitaitoiset nuorisotyöntekijät luovat pysyvyyttä ja antavat mahdollisuuden kehittää nuorisotyötä. NUORISOTYÖ JA SEN TEKIJÄT

7 Kuntien nuorisotoimen palveluksessa on noin 3400 henkilöä, joista osalla on muita kuin nuorisotyöllisiä tehtäviä. Kuntien nuorisotyössä tehdään noin 1500 henkilötyövuotta, joten nuorisotyön ydintehtävissä työskentelee noin 1700 henkilöä. Nuorisotiloja on Nuorten työpajoja on 240, joista kaikki eivät ole nuorisotoimen alaisuudessa.

8 Seurakunnat tekevät runsaasti lapsi- ja nuorisotyötä. Seurakuntien lapsi- ja nuorisotyössä tehdään 1400 henkilötyövuotta ja sen vapaaehtoisverkoston piirissä arvioidaan olevan noin vapaaehtoista. Suomen kunnissa on tuhansia nuorisojärjestöjä, joissa toimii lähes miljoona suomalaista nuorta. Järjestöissä on arveltu olevan 500 palkallista, varsinaista nuorisotyötä tekevää työntekijää, ja järjestöjen vapaaehtoisverkostoon on arvioitu kuuluvan – vapaaehtoista.

9 Opetusministeriö jakaa nuorisotyöhön vuonna ,1 miljoonaa euroa. Tästä 37,5 miljoonaa euroa koostuu veikkausvoittovaroista. Kunnat päättävät itse nuorisotyöhön käytettävistä varoista. Kuntien nuorisotoimen käyttökustannukset ovat 155 miljoonaa euroa ja investointikustannukset 5 miljoonaa euroa. Valtionosuus kattaa 4,7 prosenttia kuntien nuorisotoimen käyttökustannuksista.

10 Laaditaan neljän vuoden välein Sisältää valtakunnalliset lapsi- ja nuorisopolitiikan tavoitteet sekä suuntaviivat läänien ja kuntien lapsi- ja nuorisopoliittiselle ohjelmatyölle. Strategisilla painopisteellä vahvistetaan ennaltaehkäisevää työtä korjaavaan nähden. Painopisteet ovat: 1.Ennaltaehkäisevän peruspalvelujärjestelmän toimivuus 2.Palvelujärjestelmän toimivuus elämän siirtymä-, muutos- ja kriisivaiheissa 3.Palvelujärjestelmän varhainen puuttuminen ja tuki 4.Moniammatillisuus, poikkihallinnollisuus ja monitoimijuus 5.Osaamisen turvaaminen ja asiakaslähtöisyys 6.Päätöksenteon lapsi- ja perhevaikutusten ennakointi, arviointi ja seuranta LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMA

11 AKTIIVINEN KANSALAISUUS Nuoret oppivat toimimaan yhdessä ja yhteisön jäseninä omissa kansalaisjärjestöissään, joiden toiminnan edistäminen on kunnan, sen nuorisotyön ja nuorisotyöntekijöiden tehtävä. Aktiiviseen kansalaisuuteen ja poliittiseen osallistumiseen kasvetaan. Nuoria pitää kannustaa keskustelemaan ja kyselemään sekä myös kyseenalaistamaan asioita. Itsensä yhteisön ja yhteiskunnan jäseneksi ymmärtävä nuori on vahvoilla myös vastoinkäymisten ja kriisien aikana.

12 AKTIIVINEN KANSALAISUUS Nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa ja heidät on otettava mukaan nuoria koskevien asioiden käsittelyyn. Nuorten osallisuuden tulee perustua todellisiin ja konkreettisiin mahdollisuuksiin tehdä ja toimia. Nuoret ja nuorten vaikuttajaryhmät on otettava mukaan lautakuntiin. Vuoden 2010 loppuun mennessä kaikissa kunnissa on oltava 5–17-vuotiaiden vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmä. Tällä hetkellä vaikuttajaryhmässä toimii noin joka toisessa kunnassa.

13 MONINAISUUS JA YHDENVERTAISUUS Nuorisotyö lisää erilaisen nuorten sosiaalisia kontakteja ja tutustumista toisiinsa. Yhdenvertaisuuden toteutuminen on yksi nuorisotyön keskeisimmistä tavoitteista. Pyrkimys yhdenvertaisuuteen haastaa nuorisotyön kentän huomioimaan moninaisuutta entistä laajemmin. Yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua nuorisotoimintaan tarkoittaa sitä, että jokaisella nuorella on oikeus saada nuorisopalveluja. Arkinen asenteellisuuden ja syrjinnän vastainen työote madaltaa nuorisotoimintaan osallistumisen kynnystä niin monikulttuuristen kuin muidenkin nuorten osalta.

14 SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN: KETÄÄN EI OLE VARAA MENETTÄÄ Jokainen lapsi tai nuori tarvitsee ystäviä ja tukevia aikuisia. Syrjäytymiselle on tyypillistä ongelmien kasaantuminen ja vanhempien ongelmat periytyvät herkästi lapsiin ja nuoriin. Yhteiskunnan on huolehdittava niistä nuorista, jotka eivät itse tai joiden perhe ei kykene sitä tekemään. Syrjäytymisuhan alla olevien ja jo syrjäytyneiden tueksi tarvitaan aikuisia, joilla on aikaa nuorelle ja perheelle kanssakulkijana sekä moniammatillisen yhteistyön kartoittajana. Syrjäytynyt nuori tarvitsee lähitukea riittävästi ja riittävän kauan.

15 NUORISOTYÖ LÄHIPALVELUNA SEKÄ LÄHIYHTEISÖJEN VAHVISTAJANA JA KEHITTÄJÄNÄ Perustason nuorisotyö järjestää nuorille toimintamahdollisuuksia, mielekkäitä ja hyödyllisiä vapaa-ajan viettotapoja. Perusnuorisotyö on säännöllistä, pitkäjännitteistä toimintaa ja toiminnan järjestämistä. Se on mielekkyyden vaalimista ja lisäämistä nuorten elämässä. Yleisimpiä kuntien nuorisotoimen toimintoja ovat nuorisotilojen ja -toimintojen järjestäminen, nuorisotyön koordinointi ja nuorisotyöstä tiedottaminen, nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen edistäminen kaupungissa, sekä avustusten jakaminen paikalliseen järjestöjen nuorisotoimintaan; melko yleistä on harrastusmahdollisuuksien edistäminen, ohjattu toiminta, omaehtoisuuden tukeminen ja tapahtumien järjestäminen.

16 YHTEISTYÖ KAIKEN PERUSTANA Lapsi- ja nuorisopoliittinen toiminta haastaa myös paikallistoimijoita yhteistyöhön. Useissa kunnissa on eri toimijoiden moniammatillisia ja poikkihallinnollisia ryhmiä ja verkostoja, joissa nuorisotyö on mukana. Toimivissa ryhmissä yhteistyö ja luottamuksellinen tiedonvaihto on sujuvaa.

17 NUORISOTYÖN JA -TOIMINNAN ASEMA ON TURVATTAVA RAKENNEUUDISTUKSISSA Kuntien yhdistymisen seurauksena syntyy uusia suurkuntia niin pinta-alaltaan kuin väestöltään. Suuremmat yksiköt aiheuttavat haasteita myös nuorisotyön saralla, vaikka nuorisotyöllä on runsaasti kokemuksia seudullisesta ja alueellisesta yhteistyöstä. Elinkelpoinen kunta pitää huolta myös nuorisotyön resursseista.

Kiitos!