Turun yliopisto / STRIP-tutkimus Tehostetun ravitsemusneuvonnan vaikuttavuus - Mitä Strip-tutkimus on opettanut Olli Simell Turun yliopisto

Turun yliopisto / STRIP-tutkimus Tutkimuksen ongelmia ja taustaa Tutkimusasetelma, aineisto, menetelmiä ja ravitsemusneuvonnan toteutus käytännössä Tuloksia Ravintoaineiden saannit Kokonaiskolesteroli Lasten kasvu Ylipainon jakautuminen Onko projektista jotakin opittavaa? Esityksen sisältö:

Turun yliopisto / STRIP-tutkimus Muutokset yhteiskunnassa: samanaikaisen interventio- ja kontrolliryhmän tarve (eettiset ja muut ongelmat) Neuvontaa vain harvoin, muutoin ”vapaata elämää” Taipumus intervention vaikutusten nopeaan katoamiseen (mm. laihdutus): pitkäkestoisuus välttämätöntä ”Minän” vaikutus interventioon: samat henkilöt ohjaamaan molempia ryhmiä Objektiivisten mittarien tarve Laboratoriomenetelmien muutokset Vaikuttavuustutkimusten ongelmia

Turun yliopisto / STRIP-tutkimus Diabetes Ravinto Ylipaino Verenpaine Seeruminkolesteroli Sydän- ja verisuoni- sairaudet Vähäinen fyysinen aktiivisuus Tupakointi Miessukupuoli Perimä Ikä Toistuvat infektiot

Turun yliopisto / STRIP-tutkimus STRIP-tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Sepelvaltimotauti : alkaa lapsuudessa oireet esiin vasta keski-iässä riskitekijät elämäntapakysymyksiä Tavoitteet: SELVITTÄÄ ravitsemus- ja elämäntapaneuvonnan vaikutusta valtimotaudin riskitekijöihin ja TUTKIA, voidaanko valtimotaudin kehittymiseen johtaviin riskitekijöihin puuttua turvallisesti ja tehokkaasti aloittamalla ohjaus varhaislapsuudessa, paljon aikaisempaa varhemmin, ja jatkamalla sitä läpi lapsuus- ja nuoruusvuosien

Turun yliopisto / STRIP-tutkimus Tutkimusaineisto Neuvolat N=1880 Lapsi 5 kk YLIOPISTO N=1105 Lapsi 6 kk Tutkimukseen osallistuvat (N=1062) lapset (7kk) arvottiin Interventioryhmään N=540 Lopettaneet N=268 Seuranta Lapset 14 v N=253 Kontrolliryhmään N=522 Seuranta Lapset 14 v N=280 Lopettaneet N=237 Kieltäytyneet N=43 Kieltäytyneet N=775 Rekrytointi vuosina

Turun yliopisto / STRIP-tutkimus Tutkimuskäynnit Interventioryhmä: 1-3 kk välein 2-vuotiaaksi, sen jälkeen puolen vuoden välein Kontrolliryhmä: puolen vuoden välein, 7-vuotiaasta kerran vuodessa Kestoltaan noin tunti Lääkäri/tutkimushoitaja ravitsemusterapeutti (TtM/THM, ETM) laboratoriohoitaja, UÄ-hoitaja

Turun yliopisto / STRIP-tutkimus Ravitsemusneuvonta - periaatteet Jo vauvaiästä lähtien, 7v. alkaen lapselle itselleen Lapsen aktiivinen rooli; riittävästi aikaa lapselle Perhekeskeisyys ja yksilöllisyys muutokset ruoankäyttötietojen sekä perheen omien näkemysten ja kokemusten kautta Ei tiukkaa määrättyä ruokavaliota Toistuvuus, pitkäkestoisuus Pyritään liittämään uusi tieto olemassa oleviin käsityksiin ja aiemmin opittuun Positiivinen kommentointi Vanhempien ja lasten kommunikoinnin edistäminen Tieto, asenne, motivaatio

Turun yliopisto / STRIP-tutkimus Ravitsemukselliset tavoitteet: Imetys niin pitkään kuin mahdollista (n. 12 kk ), tarvittaessa äidinmaidon korvike Rasvan kokonaissaanti 1-2- vuotiailla E%, sen jälkeen noin 30 E% tyydyttynyt rasva < 10 E% tyydyttymätön : tyydyttynyt rasva –suhde 2:1 Hiilihydraattien (sokerin) ja proteiinin saanti suositusten mukaan, kuitua riittävästi Käytännön tavoitteet: 1-vuotiaille rasvaton maito ja pehmeän rasvan lisä (2-3 tl/pv) Margariinin/öljyn käyttö ruoanlaitossa, leivonnassa ja leipärasvana Kovaa rasvaa sis. tuotteiden korvaaminen pehmeää rasvaa sisältävillä (esim. kerma  kasvirasvapohjainen vastaava valmiste) Vähärasvaiset maito- ja lihavalmisteet Runsaasti kasviksia ja täysjyväviljatuotteita Kalaa säännöllisesti Ravitsemusneuvonta

Turun yliopisto / STRIP-tutkimus Joka käynnillä oma teema (esim. suola) Neuvontakerrasta listattu tavoite, sisältö, käytettävä materiaali, menetelmä (esim. kysely, tietokone, keskustelu) Välikirjeet kotiin: tuloksista, päivähoidon /koulun aloituksen merkityksestä ruokailuun Käytännönläheisyys, perheen arjen huomioon otto Puhutaan tuotemerkeistä, tuotemallit esillä Hyödynnetään olemassa olevaa materiaalia esim. Margariinitiedotus, Sydänliitto, elintarvikeyritykset Ravitsemusneuvonta – käytännössä

Turun yliopisto / STRIP-tutkimus Neuvontamateriaali: ruokakuvat, ruokamallit, suolataulut, viljanäytteet, elintarvikepakkaukset, Internet, tietokonepelit Ruoankäyttötietojen hyödyntäminen: lapsen ruokapäiväkirja perheen ruokatottumukset: ruoanvalmistusrasva, maitolaatu, suola Jaettava materiaali: aiheeseen liittyvät esitteet (valmiit ja omat) kokkikerhon reseptit kotitehtävät lapselle

Turun yliopisto / STRIP-tutkimus Ravitsemusneuvonnan toteutus lapsi 7 kk - 7 v Koko perhe yhdessä neuvontatilanteessa Ohjaus kohdistettu lapsen vanhempiin Neuvonnassa otettu huomioon lapsen ikä Neuvonnan teemoja: perheen ruokailurytmi kovan ja pehmeän rasvan erot näkyvä ja piilorasva margariini/öljy suolan käyttö säännölliset ruokailuajat Kouluun menevän lapsen omat ruokavalinnat

Turun yliopisto / STRIP-tutkimus Alle 7v lasten perheille jaettua materiaalia

Turun yliopisto / STRIP-tutkimus Ravitsemusneuvonnan toteutus lapsi 7.5 v – 17 v kovan ja pehmeän rasvan erot näkyvä ja piilorasva rasvaton maito ja margariini/öljy tyydyttyneen rasvan vähentäminen kuitu, viljavalmisteiden käyttö suolan käyttö sokerin käyttö, hammasterveys kasvisten käyttö monipuolinen syöminen (ruokapyramidi ja lautasmalli) ateriarytmi suurentuneet annoskoot Lapsi ja vanhemmat erikseen neuvontatilanteessa Vanhempien kanssa keskustellaan, mistä nuoren kanssa on puhuttu ja miten tärkeä vanhempien merkitys on esimerkkinä nuorelle Iän myötä lisätään nuoren tietoisuutta omista valinnoistaan ja mahdollisuuksista muutoksiin Neuvonnan teemoja:

Turun yliopisto / STRIP-tutkimus Tutkimusmenetelmiä Pituus Paino Ruokapäiväkirjat Verinäytteet Verenpaine

Turun yliopisto / STRIP-tutkimus Muita tutkimusmenetelmiä UÄ: valtimon (brachialis, carotis, aorta) seinämän paksuus ja kimmoisuus ja abdominaalirasva 11 v iästä alkaen joka toinen vuosi, insuliiniresistenssi UÄ vanhemmilta ja isovanhemmilta 5v välein DXA: kehon koostumus ja luuston tila Infektiot: Chl. pneumoniae, Helicobacter pylori, mycoplasma; antibioottihoitojen vaikutus Neurologinen kehitys (5-vuotistarkastus) Passiivisen ja aktiivin tupakoinnin preventio, kotiniinimittaukset Caries ja muu suuterveys Puberteetin eteneminen ja vaikutukset riskitekijöihin Psykologiset aspektit, ruokailurytmi, ravintoaineiden saanti murrosiässä Geenit (DNA) lapsesta, sisaruksista, vanhemmista, isovanhemmista

Turun yliopisto / STRIP-tutkimus Tutkimustuloksia

Turun yliopisto / STRIP-tutkimus PojatTytöt Energiaravintoaineiden saanti

Turun yliopisto / STRIP-tutkimus Ruokavalion rasvan laatu Kova, tyydyttynyt rasva

Turun yliopisto / STRIP-tutkimus Ruokavalion rasvan laatu Pehmeä monityydyttymätön rasva

Turun yliopisto / STRIP-tutkimus Seerumin kokonaiskolesteroli Pojat Tytöt PojatTytöt

Turun yliopisto / STRIP-tutkimus Lasten kasvu Pituuspainon mukaan (%)

Turun yliopisto / STRIP-tutkimus Lasten kasvu Pituuden (SD) mukaan

Turun yliopisto / STRIP-tutkimus Ylipainoisten (pituuspaino >+20%) osuus tutkimusryhmissä

Turun yliopisto / STRIP-tutkimus Lasten ylipainoa selittäviä tekijöitä (10 v) Ikä Jokainen ikävuosi lisää ylipainon riskiä tytöillä 39% (p<0.0001, 95% CI 25%-55%) ja pojilla 41% (p=0.0005, 95% CI 24%-61%) Äidin BMI Yhden yksikön nousu äidin BMI:ssä lisää ylipainon riskiä tytöillä 16% (p=0.025, 95% CI 6%-26%) Isän BMI Yhden yksikön nousu isän BMI:ssä lisää ylipainon riskiä tytöillä 10% (p=0.018, 95% CI 5%-14%) ja pojilla 14% (p=0.04, 95% CI 1%-30%)

Turun yliopisto / STRIP-tutkimus Pohdintaa Ravitsemusneuvonnan hyödyntäminen terveydenhuollossa: ohjauksen varhainen aloitus: KYLLÄ kaikki perheet tarvitsevat ohjausta: KYLLÄ voimien keskittäminen riskiperheisiin varhain: KYLLÄ? tapaaminen pari kertaa vuodessa = EHKÄ soveltaminen rajallisempiin resursseihin? yksinkertaiset, selkeät neuvontamallit: KYLLÄ ohjaus yksilöllistä, yksityiskohtaista ja suunnitelmallisesti etenevää: KYLLÄ tärkeää puuttua jo lieväänkin ylipainoon: KYLLÄ?

Turun yliopisto / STRIP-tutkimus