Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto Erityisasiantuntija Sari Koskinen 16.4.2015

Mikä ihmeen palveluvalikoima? Suomen julkisesti rahoitetun terveydenhuollon palveluvalikoima: lääketieteellisesti ja hammaslääketieteellisesti perusteltu sairauksien ennaltaehkäisy sairauden toteamiseksi tehtävät tutkimukset ja taudinmääritys hoito kuntoutus Palveluvalikoima sisältää julkisen terveydenhuollon palvelut ja sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvaukset (Kela-korvaukset).

Potilasdirektiivi palveluvalikoiman taustalla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/24/EU, potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajat ylittävässä terveydenhuollossa (9.3.2011), 7 artikla 3 kohta: Vakuutusjäsenvaltion asiana on määrittää joko paikallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla, millaisesta terveydenhuollosta vakuutettu on oikeutettu saamaan korvauksen kustannuksista, ja näiden korvausten taso, riippumatta siitä, missä terveydenhuolto tarjotaan. Sari Koskinen

Mihin palveluvalikoimaa siis sovelletaan? Mitä julkisen terveydenhuollon palveluja tulisi tarjota? terveydenhuolto tekee konkreettiset päätökset järjestämisestä Onko yksittäisellä potilaalla oikeus saada tietty hoito julkisessa terveydenhoidossa Suomessa? terveydenhuollon ammattihenkilö soveltaa mahdollisuus poiketa eräin edellytyksin (TervHL 7a § 3 mom, mm. sairauden henkeä uhkaavuus) Onko yksittäisellä potilaalla oikeus sv-korvaukseen toisessa EU-maassa toteutetusta hoidosta? Kela soveltaa Sari Koskinen

Yksi ja sama palveluvalikoima rajojen sisä- ja ulkopuolelle Hoito toisessa EU-maassa korvattava kuten se korvattaisiin kotimaassa toteutettuna Edellyttää sen määrittelemistä minkälaiset hoidot korvataan kotimaassa Aikaisemmin Suomessa ei ole kokonaisvaltaisesti määritelty palveluvalikoimaa Vaikka direktiivi taustalla, määrittely tehdään myös kotimaista tarvetta varten Palveluvalikoiman määrittely yhdenmukaistaa palvelujen tarjontaa ja siten edistää yhdenvertaisuutta maan eri osien välillä

satunnainen priorisointi arvonta hoitoontulojärjestys Tekijöitä, jotka ovat mahdollisesti ohjanneet potilaiden hoitoonottamista silloin, kun ei ole ollut yhteisiä kriteerejä: potilaan ikä satunnainen priorisointi arvonta hoitoontulojärjestys potilaan ”hyödyllisyys” potilaan ”syyllisyys” hintapriorisointi yms. Ovat eettisesti vaikeasti hyväksyttäviä ja mahdottomia toteuttaa tasavertaisesti. potilaan ikä, esim. vanhoja ei hoideta satunnainen priorisointi, arvonta, sattumanvaraisuus hoitoon ottaessa hoitoontulojärjestys, ei jonojen kiireellisyyskriteereitä potilaan ”hyödyllisyys”, esim., että yhteiskunnan avainhenkilöt hoidettaisiin ensin potilaan ”syyllisyys”, esim. itseaiheutettujen sairauksien potilaiden hoitoonpääsyä viivytetään hintapriorisointi, esim. hoidetaan halvemmat potilaat ensin Sari Koskinen

Vertikaalinen vs. horisontaalinen priorisointi: yhden sairausryhmän sisällä vs. sairauksien välillä VERTIKAALINEN: yksi sairaus, hoidon rajaus esim. sairauden asteen perusteella HORISONTAALINEN: eri sairauksia, hoidon rajaus sairauden/terveysongelman perusteella Vertikaalinen, esim. lonkan nivelrikon kiireetön leikkaushoito. Millaisilla perusteilla toinen otetaan hoitoon ja toista ei., esim. kivun määrä, matka, jonka pystyy kävelemään, toiminnalliset rajoitukset (peseytyminen, portaat, kenkien sitominen ym.), kliinisten löydösten merkitys, ennuste Horinsontaalinen: mitä eri sairauksista hoidetaan. Sari Koskinen

Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä, mutta ratkaisuissaan itsenäinen tehtävänä on seurata ja arvioida terveydenhuollon palveluvalikoimaa antaa suosituksia terveyden- ja sairaanhoidon toimenpiteiden, tutkimusten sekä hoito- ja kuntoutusmenetelmien kuulumisesta palveluvalikoimaan tai rajaamisesta pois palveluvalikoimasta Sari Koskinen

Palveluvalikoimaneuvoston tehtävät määritellä palveluvalikoiman sisältö ja soveltamisperiaatteet sekä päivittää niitä määräajoin päättää palveluvalikoman määrittelyn periaatteista arvioida ja ilmaista mitkä hoidot eivät vaikuttamattomina ja kustannuksiltaan kohtuuttomina kuulu palveluvalikoimaan nimetä tarkempia määrittelyjä tarvitsevat hoidot ja potilasryhmät ja tehdä määrittelyt antaa Kelan tai muun viranomaisen pyynnöstä lausuntoja palveluvalikoiman periaatteista, tulkinnasta ja soveltamisesta osallistua asiantuntijana keskusteluun seurata muiden EU-maiden toimintaa laatia itselleen työjärjestys ja vuosittainen työsuunnitelma koota asiantuntijaverkosto

Neuvoston kokoonpano Puheenjohtaja STM:n kansliapäällikkö 15 jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Jäsenistössä oltava edustettuna sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Kansaneläkelaitos, Suomen Kuntaliitto ry, Fimea Lisäksi tulee olla lääketieteen, hammaslääketieteen, hoitotyön, oikeustieteen, terveystaloustieteen sekä suomalaisen terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmän asiantuntemus Sari Koskinen

TERVEYDENHUOLLON PALVELUVALIKOIMANEUVOSTO 12.6.2014−11.6.2017 Puheenjohtaja Päivi Sillanaukee Jäsen Varajäsen Varapj Kirsi Varhila (STM) Päivi Voutilainen (STM) Ilona Autti-Rämö (KELA) ? (STM) Tapani Keränen (THL) Marjukka Mäkelä (THL) Markus Henriksson (Valvira) Tarja Holi (Valvira) Päivi Koivuranta-Vaara (Kuntaliitto) Tuula Kock (Kuntaliitto) Eeva-Sofia Leinonen (Fimea) Vesa Kiviniemi (Fimea) Kari-Matti Hiltunen (lääketiede) Sari Mäkinen (lääketiede, pth) Vesa Kataja (lääketiede) Jorma Penttinen (lääketiede) Ulla Keränen (lääketiede) Aki Lindén (lääketiede) Aino-Liisa Oukka (lääketiede) Susanna Yli-Luukko (lääketiede) Samuli Saarni (lääketiede) Jussi Vahtera (lääketiede) Mirva Lohiniva-Kerkelä (oikeustiede) Kari Paaso (oikeustiede) Taina Remes-Lyly (suun th, pth) Risto-Pekka Happonen (suun th) Pekka Rissanen (terveystaloustiede) Marja Blom (terveystaloustiede) Carola Wärnå-Furu (hoitotyö) Tuula Hakala (hoitotyö, pth)

Palveluvalikoimaneuvoston tukena sihteeristö ja asiantuntijaverkosto Pysyvä sihteeristö (3,5 htv) pääsihteeri Jaana Leipälä erityisasiantuntijat Sari Koskinen ja Reima Palonen assistentti Hang Pham (0,5 htv) Asiantuntijaverkosto rakentuu vähitellen

Tällä hetkellä työn alla Mistä aihe-ehdotukset ja miten valita niistä käsiteltävät? Käsittelyn vaiheet Suositusten laatimisen periaatteet ja menetelmät Suositusten rakenne ja julkaisu Sari Koskinen

Terveydenhuoltolaki 7a § Palveluvalikoiman sisältö ja kriteerit sairauksien ennaltaehkäisy sairauden toteamiseksi tehtävät tutkimukset ja taudinmääritys hoito kuntoutus Lääketieteellisesti ja hammaslääketieteellisesti perusteltu Vaikuttavuus! JOS TOIMINNASTA EI SEURAA: kohtuuttoman suuri riski potilaalle terveyshyötyyn nähden Turvallisuus! kohtuuttomat kustannukset terveyshyötyyn nähden Hyväksyttävät kustannukset! Sari Koskinen

Nykyisin sovellettavia käytäntöjä linjaavia kansallisia suosituksia Vastuutaho Päivitys Perusta ja prosessit Käypä hoito -suositukset (n=101) Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja erikoislääkäri-yhdistykset 5 vuoden sisällä julkaisusta Systemaattinen tiedonhaku, kriittinen arviointi, suositusten laatimisen prosessi kuvattu HALO-suositukset (n=53) THL(Finohta) ja kliin. asiantuntijat kokoavat näytön, HALO-NK (shp:n jyl:t) antaa suosituksen Voimassa 3 vuotta, päivitys tarvittaessa Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet (alun perin n=193, nyk. >200) STM Joitakin osia päivitetty Tavoitteena hoitoonpääsyn tasavertainen turvaaminen, säätelee hoidon porrastusta/pth-esh-työnjakoa, terveysongelmien valinnan ja kriteerien määrittelyn periaatteita ei ole julkaistu Lisäksi taustalla sitovaa lainsäädäntöä: tartuntatautilaki, seulonta- ja neuvola-asetukset, lääkekorvausjärjestelmä määrittää ”tarpeellisia” sairaanhoidon kustannuksia, Kelalla periaatteet yksityisten tuottajien tarjoamien palvelujen korvaamisesta.

Käypä Hoito ja Kuntoutus 51 suosituksessa sivuttu kuntoutusta Esim. kuntoutus / Keliakia Ensitietokurssit kaikille vuoden kuluessa diagnoosista Sopeutumisvalmennuskurssit ainakin ongelmatilanteissa 1.10.2014 Sari Koskinen

Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet kuntoutusta ei erikseen omana suosituksenaan apuvälineisiin liittyen todetaan yleisesti käytön opastamisesta ja muuten määritellään kenelle apuvälineitä suositellaan annettavaksi. esim. ortopedian suosituksissa ei oteta kantaa kuntoutukseen, vaan suositukset keskittyvät hoitoonpääsykriteerien määrittelemiseen esim. lonkan nivelrikon kiireettömän leikkaushoidon kriteereissä on pisteytetty vaivan aiheuttamaa haittaa 1.10.2014 Sari Koskinen

Mihin kysymyksiin palveluvalikoimassa ei oteta kantaa? Järjestämisvastuu Tuottamisvastuu Terveydenhuollon johtaminen, organisointi ja eri tahojen yhteistyö Rahoitus ja asiakasmaksut Terveydenhuollon valvonta Henkilökunnan määrä ja osaamistaso Ei kehitetä lääketiedettä, vaan suomalaista julkista terveydenhuoltoa koetetaan löytää kulloinkin paras tieto käyttöön Sari Koskinen

Mikä muuttuu I Palveluvalikoiman säätämisen pontimena potilasdirektiivi, tarkoitus yhtenäistää myös kotimaisia terveydenhuollon palveluita. Suomessa ei ole aikaisemmin kattavasti määritelty julkisesti rahoitetun terveydenhuollon palveluihin kuuluvia menetelmiä. Tavoitteena on, että käytettävät terveydenhuollon palvelut ovat laadukkaita, turvallisia, vaikuttavia ja kustannustehokkaita. Palveluvalikoiman ulkopuolelle rajataan hoidot, jotka eivät täytä näitä kriteerejä. => Kotimainen potilaan valinnanvapaus: Palveluvalikoima raamittaa sitä, mitä hoitoja eri palveluntuottajat voivat julkisin varoin tulevaisuudessa tuottaa ja siten määrittely yhdenmukaistaa palvelujen tarjontaa maan eri osissa. => Potilaiden halu hakeutua muiden palveluntuottajien luokse hoitoon saadakseen jotakin tiettyä hoitoa vähentyy, kun samat hoidot suositellaan järjestämään yhdenvertaisesti kaikkien vastaavia palveluita tuottavien toimijoiden toimesta Vaikka palveluvalikoimasta säätämisen pontimena oli potilasdirektiivi, tarkoitus on yhtenäistää myös kotimaisia terveydenhuollon palveluita. Suomessa ei ole aikaisemmin kattavasti määritelty julkisesti rahoitetun terveydenhuollon palveluihin kuuluvia menetelmiä. => Kotimainen potilaan valinnanvapaus - palveluvalikoima jatkossa raamittaa sitä, mitä hoitoja eri palveluntuottajat voivat julkisin varoin tuottaa Valtakunnallisen palveluvalikoiman määrittely yhdenmukaistaa palvelujen tarjontaa maan eri osissa, mikä on sopusoinnussa perustuslain yhdenvertaisuusvaatimuksen kanssa. Tavoitteena on, että käytettävät terveydenhuollon palvelut ovat laadukkaita, turvallisia, vaikuttavia ja kustannustehokkaita. Palveluvalikoiman ulkopuolelle rajataan hoidot, jotka eivät täytä näitä kriteerejä. => Potilaiden halu hakeutua muiden palveluntuottajien luokse hoitoon saadakseen jotakin tiettyä hoitoa, vähentyy, kun samat hoidot suositellaan järjestämään yhdenvertaisesti kaikkien vastaavia palveluita tuottavien toimijoiden toimesta Sari Koskinen

Mikä muuttuu II Terveydenhuollon hoitovalinnat tulevat näkyvämmiksi => piilopriorisoinnista avoimeen valintojen tekemiseen Potilaan valinnanvapauden lisääntymisen toteuttaminen selkiytyy, kun on määritelty mihin ulkomailla (EU- ja ETA-maat) annettuihin hoitoihin voi saada korvauksia ja mitä palveluja kuuluu kotimaassa julkisin varoin kustannettaviin th-palveluihin Päättäjien rooli helpottuu terveydenhuollon resurssien kohdentamisessa, kun on olemassa suositus palvelujen valikoimaksi - Toiminnan alkuvaiheessa palveluvalikoima on luonteeltaan suositus, mutta myöhemmässä vaiheessa sen sitovuutta pyritään lisäämään. Tavoitteena palvelukorityöryhmän ehdotusten mukaisesti saada suosituksille tulevaisuudessa juridisesti sitovampi muoto. Palveluvalikoima voi tuoda sellaisia uusia menetelmiä (tutkimuksia, hoitoja ja kuntoutusta) kaikkien ulottuville, joiden on todettu olevan vaikuttavia ja kustannuksiltaan perusteltuja, mutta joita ei aiemmin ole yleisesti käytetty. Terveydenhuollon hoitovalinnat tulevat näkyvämmiksi => piilopriorisoinnista avoimeen valintojen tekemiseen Potilaan valinnanvapauden lisääntymisen toteuttaminen selkiytyy, kun on määritelty mihin ulkomailla (EU- ja ETA-maat) annettuihin hoitoihin voi saada korvauksia ja mitä palveluja kuuluu kotimaassa julkisin varoin kustannettaviin th-palveluihin Päättäjien rooli helpottuu terveydenhuollon resurssien kohdentamisessa, kun on olemassa suositus palvelujen valikoimaksi - Toiminnan alkuvaiheessa palveluvalikoima on luonteeltaan suositus, mutta myöhemmässä vaiheessa sen sitovuutta pyritään lisäämään. Tavoitteena palvelukorityöryhmän ehdotusten mukaisesti saada suosituksille tulevaisuudessa juridisesti sitovampi muoto. Palveluvalikoima voi tuoda kaikkien ulottuville sellaisia tutkimuksia, hoitoja ja kuntoutusta, joiden on todettu olevan vaikuttavia ja kustannuksiltaan perusteltuja, mutta joita ei aiemmin ole yleisesti käytetty Sari Koskinen

Entä potilaat, kuunnellaanko heitä? nykyisessä neuvostossa ei ole potilaiden edustusta neuvosto nimesi potilaat ja heidän omaisensa tärkeimmäksi sidosryhmäksi kollegojen jälkeen potilaiden kuulemista edellyttävät demokratia kansalaiset ovat terveydenhuollon maksajia ja käyttäjiä yhteiskunnallisten arvojen integroiminen päätöksentekoon potilailla on tietoa/kokemuksia joita asiantuntijoilta puuttuu

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa neuvosto keskustelee ja kuulee potilaita ym. sidosryhmiä tapaamiset, keskustelutilaisuudet, esim. tämänpäiväinen avoin seminaari vuosittain (ensimmäinen järjestettiin 19.11.2014) neuvoston suositukset julkaistaan nettisivuilla luonnoksina, joita kuka tahansa voi kommentoida suosituksista päätetään vasta kommenttien jälkeen keskeisten sidosryhmien kuuleminen jaostoissa ja neuvostossa mahdollista käsiteltävien aiheiden mukaan

Palveluvalikoimaneuvoston viestinnän periaatteet avoimuus (kuuleminen, perustelut) vuorovaikutteisuus luotettavuus riippumattomuus nopeus, ajantasaisuus ymmärrettävyys, selvyys monikanavaisuus tasavertaisuus (että kaikilla on mahdollisuus saavuttaa tietoa jotakin kanavaa pitkin) Onko viestintä avointa, vuorovaikutteista, luotettavaa? Muista, että periaatteiden täytyy näkyä toiminnassa

Tähänastista ja tulevaa toimintaa 2014 toimikausi alkoi 12.6.2014 ensimmäinen kokoontuminen 12.9.2014 ensimmäinen varsinainen kokous 17.10.2014 perustettiin ensimmäiset jaostot nimettiin ensimmäiset pysyvät asiantuntijat järjestettiin ensimmäinen avoin seminaari pohdittiin palveluvalikoiman määrittelyn periaatteita vaikuttavuuden, turvallisuuden ja kustannusten lisäksi sairauden vakavuus/vaikeusaste huomioitava 2015 pidetty kokoukset tammi- ja maaliskuussa , neljä muuta tulossa valmistelussa lausuntoja silmätauteihin, miesten sterilisaatioon ja suun terveydenhuoltoon liittyviä aiheita verkkosivut julkistetaan sidosryhmätapaamisia neuvoston työseminaari toukokuussa, mm. perehtymistä tutkimustiedon hyödyntämisen keinoihin ja mahdollisuuksiin avoin seminaari (loka-marraskuussa)

Palveluvalikoimaneuvoston omat verkkosivut tekeillä www.palveluvalikoima.fi Yllä oleva osoite vie toistaiseksi STM:n nettisivuille, josta löytyy perustietoja palveluvalikoimaneuvostosta. Omat verkkosivumme avautunevat ennen kesää. Vuonna 2014 toimintansa aloittanut rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste toteuttaa yhteistyössä STM:n, THL:n ja Kelan kanssa uuden www.hoitopaikanvalinta.fi -verkkopalvelun. Verkkopalvelussa on tietoa terveydenhuollon kansallisesta valinnanvapaudesta ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta. Palvelu julkaistaan 30.9.2015.

Odotusta ilmassa …Mitä seuraavaksi? Palveluvalikoima on vähitellen täydentyvä ja päivittyvä kokonaisuus => Työ on jatkuvaa. Seminaari marraskuun 19. päivänä. Aiheiden valinnan määrittelyprosessi työstettävänä, aiheiden arvioimisen prosessi määriteltävänä ja niihin liittyvistä työkaluista päättäminen. Perustettavista jaostoista sopiminen ja niiden työn aloittaminen. Nettisivujen luominen. Neuvoston toimikausi kestää 11.6.2017 saakka ja sihteeristön 31.12.2016 saakka. Tavoitteena saada useita suosituksia aikaiseksi - tarkat tavoitteet sovitaan neuvoston ensimmäisisssä kokouksissa. Palveluvalikoimasta muodostuu aikaa myöten vähitellen täydentyvä ja päivittyvä kokonaisuus. Työ on jatkuvaa. Odotusta ilmassa …Mitä seuraavaksi? Sari Koskinen