Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin

Esitys aiheesta: "Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin"— Esityksen transkriptio:

1 Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin
Oikeusturva sosiaali- ja terveydenhuollossa Oikeusturva sosiaali- ja terveydenhuollossa

2 Juhani Kaivola Potilasvahinkolautakunnan puheenjohtaja
Potilasvahinkolautakunta hoidon laadun valvojana ja potilaan oikeuksien toteuttajana Juhani Kaivola Potilasvahinkolautakunnan puheenjohtaja

3 Terveydenhuollon oikeudellistuminen
Potilaslaki potilaan oikeuksien osoittajana Potilasvahinkolaki muiden korvaus- ja etuusjärjestelmien täydentäjänä

4 Potilaan oikeuksista oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon
oikeus hyvään kohteluun oikeus päästä nopeasti kiireelliseen hoitoon ja kiireettömään hoitoon erikseen säädetyissä ajoissa oikeus saada ymmärrettävästi tieto terveydentilasta ja hoitovaihtoehdoista etuineen ja haittoineen itsemääräämisoikeus

5 Potilasvahinkojärjestelmä
”Oikeus hyvään hoitoon ei aina toteudu, jolloin potilaan oikeuksiin vaikuttaa merkittävästi se, miten virheellinen tai muutoin epäonnistunut hoito hyvitetään (HE 1986/54)” Tavoitteena muun muassa helpottaa korvausvaatimusten esittämistä ja turvata maksuton, ripeä ja asiantunteva korvauskäsittely

6 Hoidon tai hoidon laiminlyönnin haittavaikutukset
Mitä haittoja potilasvahinkovakuutus kattaa?

7 Potilasvahinkolaki 2 § Korvausta suoritetaan henkilövahingosta, jos on todennäköistä, että se on aiheutunut: 1) tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä taikka sellaisen laiminlyönnistä edellyttäen, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi tutkinut, hoitanut tai muutoin käsitellyt potilasta toisin ja siten todennäköisesti välttänyt vahingon;

8 Potilasvahinkolaki 2 § 2) tutkimuksessa, hoidossa tai muussa vastaavassa käsittelyssä käytetyn sairaanhoitolaitteen tai -välineen viasta; 3) tutkimuksen, hoidon tai muun vastaavan käsittelyn yhteydessä alkaneesta infektiosta, jollei potilaan ole siedettävä vahinkoa ottaen huomioon infektion ennakoitavuus, aiheutuneen vahingon vakavuus, käsiteltävänä olleen sairauden tai vamman laatu ja vaikeusaste sekä potilaan muu terveydentila; 4) tapaturmasta tutkimus- tai hoitotoimenpiteen taikka muun vastaavan toimenpiteen yhteydessä tai tapaturmasta sairaankuljetuksen aikana;

9 Potilasvahinkolaki 2 § 5) hoitohuoneiston tai -laitteiston palosta taikka muusta vastaavasta hoitohuoneiston tai -laitteiston vahingosta; 6) lääkkeen toimittamisesta lain tai asetuksen tai niiden perusteella annettujen määräysten vastaisesti; 7) tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä edellyttäen, että siitä on seurannut pysyvä vaikea sairaus tai vamma taikka kuolema ja seurausta voidaan pitää kohtuuttomana ottaen huomioon vahingon vakavuus, käsiteltävänä olleen sairauden tai vamman laatu ja vaikeusaste, potilaan muu terveydentila, vahingon harvinaisuus sekä vahingonvaaran suuruus yksittäistapauksessa.

10

11 Organisatoriset valinnat
Vakuutukseen perustuva järjestelmä Korvaustoiminnan keskittäminen Potilasvahinkolautakunta ratkaisusuositusten antajaksi Tuomioistuinlinja mahdollinen Myöhemmin potilasasiamiesjärjestelmä tukemaan potilasta myös potilasvahinkoasioissa

12 Potilasvakuutuksen toimintarakenne
Vakuutuksenottajat Sosiaali- ja terveysministeriö Finanssivalvonta Potilasvakuutuskeskus Vakuutusyhtiöt Yleiset tuomioistuimet Potilasvakuutuskeskus Julkisen sektorin vakuutukset Korvaustoimi kaikkien osalta Potilasvahinkolautakunta Korvaushakemus Ratkaisusuosituspyyntö Vahingon kärsineet

13 Potilasvahinkolautakunta
Itsenäinen lautakunta, ei viranomainen Hoitaa ns. julkista tehtävää, virkavastuu lautakunnan tehtäviä hoitavilla Antaa ratkaisusuosituksia ja lausuntoja, ei oikeudellisesti sitovia päätöksiä Kahdeksan valtioneuvoston nimeämää jäsentä ja kuusitoista varajäsentä Täysistunto (8) ja kolme jaostoa (4)

14 Potilasvahinkolautakunta (2)
Lautakunnan lääkärit ja pysyvät asiantuntijat Toimistossa seitsemän lakimiestä ja toimistohenkilökuntaa Noin ratkaisusuosituspyyntöä vuosittain Valtaosa potilaiden esittämiä Muutosprosentti noin 15-20

15 Jäsenten kelpoisuusvaatimukset
Lautakunnan jäsenten on oltava terveydenhuoltoasioihin perehtyneitä. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien on oltava oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneita, ja vähintään kahden heistä on oltava perehtynyt vahingonkorvausasioihin. Puheenjohtajan on lisäksi oltava tuomarin tehtäviin perehtynyt. Jäsenistä kahden on oltava erikoislääkäreitä ja ainakin yhden muu terveydenhuollon ammattihenkilö. Mitä jäsenistä säädetään, koskee vastaavasti varajäsentä.

16 Asioiden käsittely Lautakunnassa asiat ratkaistaan esittelystä joko täysistunnossa tai täysistunnon asettaman jaoston kokouksessa. Asioita lautakunnassa käsiteltäessä noudatetaan, mitä hallintolaissa (434/2003), kielilaissa (423/2003) ja saamen kielilaissa (1086/2003) säädetään. ( /1359)

17 Hoidon laadunvalvonta

18 Lääketieteellinen arvio
Lääketieteellisesti perusteltu menettely Asiantuntijoiden näkemys Näkemyserot Käypä hoito –suositusten vaikutus

19 Potilaan näkemys Potilasinformaation asema hyvän hoidon määrittelyssä
Pelkkä lääketieteellinen perustelu ei aina riitä Potilaan omat valinnat

20 Käsittelyprosessi palautteena
Käsittelyyn tulleen asian toimittaminen terveydenhuollon yksikön tietoon Asianosaisten selvitykset ja vastineet Asiantuntijalausuntojen hankkiminen Asiantuntijalausuntojen tiedoksianto asianosaisille ja lausumapyynnöt Ratkaisusuositusten tiedoksianto palautteena