Linkkivinkki http://www.mll.fi/vanhempainnetti/

Fyysinen ja motorinen kehitys kertausta Etsi tietoa herkkyyskausista. millaisia fyysisen tai motorisen kehityksen herkkyyskausia lapsella on? Milloin? millaista muuta tietoa löydät herkkyyskausista? miten tietoa herkkyyskausista voi hyödyntää lapsen kehityksen tukemisessa?

Herkkyyskausia Aistien kehittämisen herkkyyskausi (0-6-vuotiaana) käveleminen 8-18 kk juoksemisen harjoittaminen 1-2lk (juoksuvauhdin vaihtelu, eri olosuhteet) Liikkeen koordinoinnin herkkyyskausi (0-4-vuotiaana) kuivaksi opettelu 6kk-5-7v Kielellisen kehityksen herkkyyskausi (0-6-vuotiaana) äidinkieli (puhe) 0-6v vieras kieli 0-12v Järjestyksen herkkyyskausi (1-3-vuotiaana) Sosiaalisten taitojen herkkyyskausi (2,5-5-vuotiaana)

Herkkyyskausi – kriittinen kausi Herkkyyskausi : biologisesti määräytyvä ajankohta tai jakso, jonka aikana jonkin asian tai taidon oppiminen onnistuu parhaiten Lapsi harjoittelee taitoa ahkerasti Kriittinen kausi: Taito täytyy omaksua tietyn ikävaiheen aikana Jos kriittinen kausi ohitetaan ilman, että kykyä on omaksuttu, sen kehittyminen voi olla myöhemmin hankalaa

Motorinen kehitys jaetaan eri vaiheisiin: refleksitoimintojen vaihe (ikävuodet 0-1) alkeellisten taitojen omaksumisen vaihe (ikävuodet 1-2) motoristen perustaitojen oppimisen vaihe (ikävuodet 2-7) lajitaitojen oppimisen vaihe (ikävuodet 7-15) sekä opittujen taitojen hyödyntämisen vaihe (15 vuodesta eteenpäin).

Kuivaksi oppiminen etenee eri kypsymisvaiheiden kautta: Lapsi tunnistaa, että hänellä on vaipassa kakka tai pissa. Tähän lapsi pystyy aikaisintaan n. 15 kk:n iässä. Lapsi ymmärtää pissaavansa tai kakkaavansa ja kertoo siitä muille. Tämän lapsi osaa aikaisintaan 18–24 kk:n iässä. Kun näet lapsen keskittyvän kakkaamiseen, voit kuvata hänelle ääneen mitä on tapahtumassa. Lapsi kertoo, että hänellä on hätä ja pyytää päästä potalle. Tämän lapsi oppii usein 2½–3-vuotiaana. Kakan tuleminen on usein helpompi tunnistaa ensin, pissa ehtii lirahtaa ennen kuin siitä kerkeää mainita. Lapsi hallitsee rakkoaan siten, että pystyy pidättelemään jonkin aikaa. Tämä alkaa onnistua n. 3-vuotiaana. Fyysisen kypsymisen lisäksi tarvitaan henkistä kypsymistä: halua kasvaa itsenäiseksi ja isoksi. Tässäkin lapset kehittyvät omaan tahtiinsa. Osa lapsista ei enää tietyssä iässä huoli vaippaa jalkaansa, vahingoista huolimatta.

Kouluikä Fyysinen kehitys Kasvu hidasta, mutta vakaata Tytöt kehittyy poikia nopeammin Karkeamotoriikka: lihasten koordinaation kehittyminen (uinti, luistelu, rullalautailu jne.) Hienomotoriikka saavuttaa aikuisen tason n. 11-12 v. iässä: kehittyy huomattavasti (tietokoneen & kännykän näppäimistön käyttö); aivojen myeliinin lisääntyminen (C) Helena Sorsa 2008

Nuoruus Fyysinen kehitys: sukukypsyyden saavuttaminen, aikuiseksi kasvaminen; varhentunut jonkin verran Hormonieritys sukupuolirauhasissa lisääntyy Kasvuhormonin eritys muuttuu Kasvu yhtä nopeaa kuin varhaislapsuudessa: pituuskasvu, lihasmassa (C) Helena Sorsa 2008

Maria Montessori – herkkyyskaudet oppimisessa 1-3 v lapsen mieli imee tietoa kuin sieni; sensorinen oppiminen&kokemukset: lapsi käyttää kaikkia viittä aistiaan imeäkseen tietoa ympäristöstä 1,5-3 v: kielellinen ”räjähdys” – lapsi rakentaa tulevaa kielenkäytön perustaa 1,5-4v: lihasten koordinaation kehitys, tarttuminen ja irtipäästäminen 2-4 v: liikkuvaiset lapset: liikkeiden parempi koordinaatio ja tarkkuus, kasvava kiinnostus kieleen ja kommunikaatioon (tarinankerronta), spatiaalinen hahmotuskyky, vertailu, järjestely 2,5-6 v: pystyy hyödyntämään hyvin aistejaan oppimisessa ja sopeutumisessa ympäristöönsä 3-6v: kiinnostus ja ihailu aikuisten maailmaa kohtaan, matkiminen, lapset hyvin avoimia vanhempien ja ystävien vaikutuksille ja vanh.+ystäviä kohtaan 4-5 v.: käyttää käsiä ja sormia leikkaamisessa, kirjoittamisessa ja piirtämisessä, taktiiliset aistit (kosketus-) ovat hyvin kehittyneet ja tarkat 4,5-6v: kirjoittamisen ja matemaattiset valmiudet, ajan kuluessa matematiikan sekä lukutaito.

Montessori – lapsesta aikuiseksi 0-6 v – sensoriset tutkimusmatkalaiset: maailman käsittäminen ja tutkiminen aistien avulla; kielen, kulttuurin omaksuminen 6-12 v – käsitteelliset tutkimusmatkalaiset: käsitteellistäminen, mielikuvitus, tiedon soveltaminen 12-18 v – humanistiset tutkimusmatkalaiset: mikä on paikkani maailmassa, mitä voin itse tuottaa maailmaan 18-24 v – nuoret aikuiset: erikoistuneita tutkimusmatkailijoita, oman paikan löytäminen, osallistuminen yhteiskuntaan