Perusosaluento Ev.lut uskonto perusosa Uskonnonopetuksen Kehityslinjat Martin Ubani, FT, TM Uskonnon didaktiikan yliopistonlehtori SOKLA

“Kolmen oppiaineen uskonto” Ks. Kallioniemi & Odiah 2007 martin.ubani@helsinki.fi

Millainen koulutuspolitiikka? Uskonnonopetusta koskevan koulutuspolitiikan taustalla (Niemi 1991) (1) ympäröivä kulttuuri, sisältäen esimerkiksi tieteet ja taiteet; (2) ympäröivä yhteiskunta, esimerkiksi politiikka ja valtarakenteet; (3) ympäröivät uskonnot ja (4) ideologiat (kansallisuusaate, pluralismi, post-modernisuus tms.) Koulutuspolitiikkaa ilmentävät puitteet lainsäädäntö opetussuunnitelma tuntikehykset martin.ubani@helsinki.fi

Koulutuspolitiikka ja uskonto Yhteiskunta Kulttuuri Uskonnot Ideologiat Koulutuspolitiikan muutoksen ylätaso: Mitkä alueet relevantteja uskonnonopetukselle? Koulutuspolitiikan muutoksen alataso: Miten kukin alue ymmärretään? martin.ubani@helsinki.fi

TAUSTAA: Uskonnon opetus 1860-l-1900 Koulutuspolitiikka kansallishenkistä Kansallisen identiteetin löytäminen ja vahvistaminen Kasvava ulottuvuuksien lista 1860-l Cygnaeus: koulutusjärjestelmän kehittäminen Jyväskylän opettajaseminaari (kansakoulunopettajat) 1860-l asti oppikoulunopettajat pappeja Uskonnonopettajan ja papin profession eriytyminen Koulun uskonnonopetusta annettiin enemmistön tunnustuksen mukaisesti (ja ortodokseille) 1889 Eriuskolaislaki: Protestanttiseen uskonnolliseen ryhmään kuuluvalle huoltajan anomuksesta vapautus mutta velvollisuus huolehtia tunnustuksensa mukaisesta uskonnonopetusta (Adventistit)

Uskonnonopetus 1912-1945 Oppivelvollisuuslaki 1921 (7-12 v.) ”Uskonto on julistettava yksityisasiaksi. Kirkko on erotettava valtiosta ja kirkolliset sekä uskonnolliset yhdyskunnat katsottava yksityisiksi yhdistyksiksi, jotka itse järjestävät sisälliset asiansa… uskonnonopetus on poistettava koulusta” Forssan julistus 1903: Oppivelvollisuuslaki 1921 (7-12 v.) Kattava kansakoulujärjestelmä 1905 – 4 v. kansakoulu 2 v. yläkansakoulu tai 6 v. oppikoulu Kirkon rooli yhteiskunnallisessa kasvatuksessa kohdistuu enää alle kouluikäisiin Valtio: uskonnollisesti neutraali v. 1919 Uskonnonvapauslaki v. 1922 Uskonnonopetus ei saa olla ristiriidassa kotien uskonnollisten näkemysten kanssa

Uskonnonopetus 1912-1945 Kasvatustavoitteena: Siveellinen ihminen Kristillisen elämänkäsityksen sisäistäminen Aktiivinen jäsenyys kirkossa Papisto vs. kansakouluväki (Soininen yms.) Papisto: tiedollinen osaaminen ja ulkoluku, rippikouluun valmistaminen Kansakouluväki: luonteen eettinen kasvu tai pietistiset piirteet Uskonnonopetus ja eettinen kasvatus (siveysoppi)? Koulun uudistajat (Soininen yms.): Uusi oppiaine uskonnon rinnalle Vasemmisto: Siveysoppi ainoaksi ”uskonnonopetukseksi” Kirkko: Uusi oppiaine uhka uskonnolle Kompromissi: v. 1923 Uusi oppiaine uskonnon rinnalle: Uskontojen historia ja siveysoppi

Uskonnonopetus 1912-1945 TUNNUSTUKSELLISUUS USKONNONOPETUKSESSA? ”kirkkokunnan uskonnäkemyksen tietoinen sisäistäminen” (Saine 2001) Uskontunnustus, katekismus

Uskonnon opetus 1912-1945 Opetustyö Pienryhmäiset uskonnot? Vaikutteita: Progressiivinen pedagogiikka ja lapsilähtöisyys Jeesuksen elämään liittyvät kertomukset, jotka lapsille ymmärrettävissä Hartaudet, virret, ulkoluku, kuvien käyttö Opillista ainesta vähennettiin Yhteys seurakuntaan ja paikallisen evankelis-luterilaisen kristillisyyden luonteen huomioiminen Pienryhmäiset uskonnot? Ortodoksinen kirkollinen uskonnon opetus Katolisen kirkon antama uskonnon opetus Adventistien järjestämä opetus Muslimi-tataarit, juutalaiset ja Jehovan todistajat: ev.lut. uskonnonopetus

Uskonnon opetus 1945-1966 Taustaa: Talvisota ja koko kansan kirkko Suomalaiset osoittautuivat kirkollisiksi (Heino 1988) Jälleenrakentamisen aika koulussa stabiilia V. 1945 vapaa-ajattelijoiden aloite uskonnon poistamiseksi koulusta Mutta vasemmisto hajanainen suhteessa uskontoon

Uskonnon opetus 1945-1966 V. 1957 kansakoululaki Kasvatustavoitteet: Uskonto yleisnimike, joka sisälsi sekä uskonnonopetuksen että uskontojen historian ja siveysopin Kasvatustavoitteet: Tasa-arvoisen kansalaisen kasvattaminen Uskonnonopetus: Persoonan kehittymisen ja kristillisen elämänkäsityksen rinnalle ed. tavoite sekä oppilaiden itsenäistyminen

Uskonnonopetus 1945-1966 Tunnustuksellisuus uskonnonopetuksessa? ”kirkkokunnan uskonnäkemyksen tietoinen sisäistäminen” (1912-1945) ”sisällöt eivät saa olla ristiriidassa uskontokunnan tunnustuksen kanssa mutta kaikkea ei tarvitse opettaa” (1945-1966) (ks. Saine 2001)

Uskonnonopetus 1960-1990 Koulutuspolitiikka korosti koulutuksellista tasa-arvoa ja taloudellista kasvua Peruskoulu-uudistus leimasi koko 1960-lukua ja osin jähmetti keskustelua Uskonnonopetus peruskoulussa Koskenniemi: Suvaitsevaisuuskasvatus menettää merkityksensä, jos oppilaat jaetaan ryhmiin Kansalaisaloite 1967: 59 koulu- ja kasvatusalan vaikuttajaa: tunnustuksellinen uskonnonopetus poistettava koulusta Ei tue itsenäisesti ajattelevan yksilön kehitystä, uskontokuntien tehtävä Tilalle objektiivinen uskontohistorian ja siveysopin opetus

“Kolmen oppiaineen uskonto” Ks. Kallioniemi & Odiah 2007 martin.ubani@helsinki.fi

Uskonto peruskoulussa Peruskoulun kasvatustavoite: kulttuuri-ihminen (KM1970) Yleismaailmallinen sivistyspääoma Yhteistyökyky Ehjä, itsenäinen ja arvostelukykyinen persoonallisuus Uskonnonopetus peruskoulussa: persoonallisuuden kehitys Persoonallisuuden kehityksessä uskontokasvatus, eettinen ja sosiaalinen kasvatus ja oppilaan persoonallisuuden eheytymiseen ja mielenterveyden edistämiseen tähtäävä kasvatus rinnakkain Uskonnosta em. alueiden ”kotioppiaine” Tunnustuksellisuus säilytetään lopulta

Uskonnonopetus peruskoulussa Tunnustuksellisuus uskonnonopetuksessa ennen peruskoulua? ”kirkkokunnan uskonnäkemyksen tietoinen sisäistäminen” (1912-1945) ”sisällöt eivät saa olla ristiriidassa uskontokunnan tunnustuksen kanssa mutta kaikkea ei tarvitse opettaa” (1945-1966) (ks. Saine 2001) Tunnustuksellisuus peruskoulussa? Ei enää dogmaattinen oikeaoppisuus vaan: Kokonaispersoonallisuuden ja uskonnollisuuden kehityksen tukeminen kristinuskon pohjalta Peruslähtökohta peruskoulun uskonnonopetukselle jatkossa Yleiskristillinen uskonnonopetus

Uskonnonopetus peruskoulussa Uskonnonopetuksen käytännöt eivät oleellisesti muutu kansakoulusta Elämänteemat ja –kysymykset lisääntyvät opetuksen sisällöissä Alkuopetus: Jeesuksen elämään ja toimintaan liittyvät kertomukset ”Keskiluokat”: UT:n ja VT:n yleisesitys 5-6 lk. Jeesuksen opetukset ja alkuseurakunnan elämä Yläaste: mm. elämänkysymykset, opilliset sisällöt jne. Pienryhmäiset uskonnot kunnan järjestettäviksi: Katolinen uskonnonopetus, ortodoksinen uskonnonopetus ja uskontojen historia ja siveysoppi

Uskonnonopetus 1980-l YK:n ihmisoikeusjulistus, lapsen oikeuksien julistus Peruskoulussa arvokasvatus, kansallinen identiteetti ja kansainvälisyyskasvatus 1985 Perusopetuksen opetuksen ohjeet ja uskonto: Ei keskustelua uskonnonopetuksen oikeutuksesta tai tunnustuksellisuudesta Konservatiivisemmat virtaukset ”valoisa kristillinen elämänkatsomus” ”sisäistämään oman kirkon perinteitä ja tapoja” Eettinen korostus (YK) ”rakkaus lähimmäistä ja kansoja kohtaan” ”ihmisarvon ja elämän kunnioittaminen” ”toisten ihmisten uskonnollisen vakaumuksen kunnioittaminen” Elämänkatsomustieto perustetaan

Uskonnonopetus peruskoulussa Tunnustuksellisuus uskonnonopetuksessa ennen peruskoulua? ”kirkkokunnan uskonnäkemyksen tietoinen sisäistäminen” (1912-1945) ”sisällöt eivät saa olla ristiriidassa uskontokunnan tunnustuksen kanssa mutta kaikkea ei tarvitse opettaa” (1945-1966) (ks. Saine 2001) Tunnustuksellisuus peruskoulussa? Kokonaispersoonallisuuden ja uskonnollisuuden kehityksen tukeminen kristinuskon pohjalta (1970-1985) Raamatullisten virikkeiden antaminen oman henkilökohtaisen vakaumuksen muodostumiseen (1985-1994)

Uskonnonopetus 1980-l Uskontokasvatuksen ”viimeisin virtaus”: Voimakas humanistisen psykologian vaikutus Kokonaisvaltainen kasvatus Uskonnon didaktiikka: oppilaista elämän subjekteja (Niemi 1991) Kontekstuaalisen uskonnon didaktiikan seuraaja (oppilaiden elämänvaiheeseen liittyvät elämänkysymykset vs. vastuullisuus)

Uskonnonopetus 1990-l Koulutuspolitiikka korostanut ehkä voimakkaimmin taloudellista kasvua ja tehokkuutta Muut teemat: elinikäinen oppiminen, monikulttuurisuus POPS 1994: Monipuolinen uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys Perusta nykyiselle opetussuunnitelmalle Paikallistason opetussuunnitelmatyö, konstuktivistinen oppimisteoria Uskonnonopetuksen tavoite: Monipuolinen katsomuksellinen yleissivistys Ala-aste: perustiedot kristinuskosta ja sen merkityksestä itselleen ja lähiympäristölleen Ylä-aste: myös maailman uskontojen tarkastelu (v. 2004 aikaistui) V. 1992 Kouluhallitus luopuu oppikirjojen ennakkotarkastuksesta

“Kolmen oppiaineen uskonto” Ks. Kallioniemi & Odiah 2007 martin.ubani@helsinki.fi

Uskonnonopetus peruskoulussa Tunnustuksellisuus uskonnonopetuksessa ennen peruskoulua? ”kirkkokunnan uskonnäkemyksen tietoinen sisäistäminen” (1912-1945) ”sisällöt eivät saa olla ristiriidassa uskontokunnan tunnustuksen kanssa mutta kaikkea ei tarvitse opettaa” (1945-1966) (ks. Saine 2001) Tunnustuksellisuus peruskoulussa? Kokonaispersoonallisuuden ja uskonnollisuuden kehityksen tukeminen kristinuskon pohjalta (1970-1985) Raamatullisten virikkeiden antaminen oman henkilökohtaisen vakaumuksen muodostumiseen (1985-1994) ”Sovelletaan yleistavoitteiden pohjalta” (1994-2004)

Uskonnonopetus 2000-luvulla Monikulttuurisuus? Tunnustuksellisuus?

Monikulttuurisuuspolitiikka ja uskonto Suomen monikulttuurisuuspolitiikka (esim. Talib 2005, 14) Taustalla: ihmisoikeusjulistukset yms. ohjaavat tavoitteet: etninen tasa-arvo, suvaitsevuus ja kulttuurinen moniarvoisuus kotoperäiset vähemmistöt maahanmuuttajat Inklusiivinen kansalaisuus ja kotouttaminen eri ryhmät voivat kehittää ja ylläpitää omaa kulttuuriaan ja uskontoaan Suomen lainsäädännön määrittelemissä puitteissa eri vähemmistöt pyritään integroimaan suomalaiseen yhteiskuntajärjestelmään Uskontojen paikallisuus vs. globaalius (Beyer 1994) Valtio vai uskonto? martin.ubani@helsinki.fi

Koulu ja monikulttuurisuuspolitiikka Koulutuspoliittiset arvot (yhteiskunnallinen viesti) HYVÄ KANSALAISUUS: Kotouttaminen ja vähemmistöidentiteetti Yhteiskuntakelpoisuuden tunnustaminen Uskonnollisuuksien kanavoiminen yhteiskuntaa rakentavaksi voimaksi inklusiivinen kansalaisuus vrt. eksklusiivinen kansallisuusaate Eri oppiaineiden oikeutus yhteiskunnan näkökulmasta: hyvän kansalaisuuden tukeminen martin.ubani@helsinki.fi

Uskonnonopetus ja tunnustuksellisuus 2000-luvun keskustelu: Uskonnonopetuksen oikeutus Tunnustuksellinen luonne Yleinen katsomusopetus Uskonnonvapauslainsäädäntö 2003 Perustuslaki 2000, artikla 11: Oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa… kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen Negatiivisen uskonnonvapauden haaste uskonnonopetukselle V. 1981 Eduskunnan sivistysvaliokunta: Uskonnonopetus luonteeltaan tunnustuksellista ja verrattavissa uskonnon harjoittamiseen Perustuslaki? Ihmisoikeudet?

Uskonnonopetus ja tunnustuksellisuus Positiivinen uskonnonvapauden tulkinta perustana Osa perusoikeuksia: uskonnonopetuksen järjestäminen täyttää perustuslain, ihmisoikeusjulistukset ja uskonnonvapauslain yksilön oikeudet ja yhteiskunnalliset velvollisuudet (Seppo 2003) Oikeus oppia omaa uskontoaan tai siihen rinnastettavaa elämänkatsomustaan Huoltajalla oikeus päättää lapsen uskontokasvatuksesta tai siitä korvaavasta kasvatuksesta Kaikille yhtäläiset edellytykset oman uskontonsa tai vastaavan elämänkatsomuksen opettamiseen Opettajalta ei edellytetä jäsenyyttä uskontokunnassa Ero kirkolliseen katekeettiseen kasvatukseen Usko vs. yleissivistys

Uskonnonopetus ja tunnustuksellisuus Tunnustuksellisuuden käsitteestä ”oman uskonnon opetukseksi” Koulun kasvatustavoitteiden vahvistaminen erilliseksi uskonnollisen yhdyskunnan tavoitteista Ei edellytä muutosta sisältöihin (OPH muistio 6.6.2003) ”Oma uskonto” yksilön oikeuksia korostava käsite Eri uskontojen opetuskäytännöt rakentuvat positiiviselle uskonnonvapauden tulkinnalle ts. lähinnä rukoukset menetelminä ja ”uskonnäkemyksen sisäistäminen” tavoitteina karsittu pois Joulujuhla, kevätjuhla yms. suomalaista kulttuuriperinnettä virsineen (ei voida velvoittaa laulamaan) Koulu voi järjestää joulukirkon tms. mutta huoltaja päättää osallistumisesta 13 uskonnon opetussuunnitelmaa sekä elämänkatsomustieto

Nykytilanteen haasteita Uskontojen kirjon lisääntyminen Taloudelliset ja organisatoriset haasteet mallille Millaisia ratkaisuja? Status Quo? Uusi malli? Uskonnonopetuksen/katsomusopetuksen poistaminen? Uudelleen ryhmittely? Uskonnonvapauskeskustelun negatiivinen alkuvaihe leimaa opetusta ja koulun käytänteitä Koulutus- ja täydennyskoulutustarve Toisaalta mahdollisuus kehittää kunkin katsomusaineen identiteettiä ja käytänteitä pienryhmien pohjalta