Uskonnon vapaus ja yhteiskunnan koululaitos

Esitys aiheesta: "Uskonnon vapaus ja yhteiskunnan koululaitos"— Esityksen transkriptio:

1 Uskonnon vapaus ja yhteiskunnan koululaitos
Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos

2 Uskonnon ja omantunnon vapaus 1: uskonpuhdistus ja uskonsodat Euroopassa
Nykyaikainen uskonnon ja omantunnon vapaus on valistuksen lapsi, kuten yleinen oppivelvollisuus. Yksi sen tausta on uskonpuhdistusta seurannut Länsi-Euroopan kirkkojen jakaantuminen ja siihen liittyvät uskonsodat. Erityisen merkittävää oli niiden jälkeinen rauhanteko: hallitsijalle oikeus päättää uskonnosta → kysymys vähemmistöistä.

3 Uskonnon ja omantunnon vapaus 2: valistus
Valistuksen ihmis- ja kansalaisoikeuksissa uskonnon ja omantunnon vapaus keskeinen heti alkuun (Miehen ja kansalaisen oikeuksien julistus Ranskassa (1789), Itsenäisyysjulistus ja perustuslaki USA:ssa(1776─1789)). Uskonnon vapaus korostui, koska katolinen kirkko oli merkittävä valistuksen 'vastapuoli'.

4 Uskonnonvapaus Suomessa
Suomessakin uskonnonvapauden ajatus esiintyi jo 1800-luvulla. Liberaali (usein ruotsinkielinen) älymystö, E. Westermarck, K. Lagerborg, Prometheus-seura jne. SDP:n Forssan ohjelma 1903 (“Uskonto on julistettava yksityisasiaksi. Kirkko on erotettava valtiosta … Uskonnonopetus on poistettava kouluista.”) Autonomian aikana uskonnonvapaus kaatui aina viimeistään tsaarin vastustukseen.

5 Itsenäinen Suomi ja 1919 hallitusmuoto
Uskonnonvapaus toteutui lähtökohtaisesti Suomen itsenäistyttyä. 1919 hallitusmuodossa Suomen valtio todettiin uskonnollisesti neutraaliksi, vaikka evankelis-luterilaisella ja ortodoksisella kirkolla on (osin valtionkirkkoa muistuttava) erityisasema. Hallitusmuodon 8 §:ssä kansalaisille taattiin uskonnonvapaus: Suomen kansalaisella on oikeus julkisesti ja yksityisesti harjoittaa uskontoa, mikäli lakia ja hyviä tapoja ei loukata, niin myös, sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty, vapaus luopua uskonnollisesta yhdyskunnasta, johon hän kuuluu sekä vapaus liittyä toiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan.

6 1922 uskonnonvapauslaki Lain valmistelua hidasti kirkollisten piirien pelko kirkon jäsenten joukkokadosta. Pelko ei toteutunut. Tästä lähtien kuumin uskonnonvapautta koskeva kysymys on koskenut koulujen uskonnon opetusta. Uskonnonvapauslain 8 §:ssä säädettiin: "Jos uskonnonopetusta valtion tai kunnan ylläpitämässä tai avustamassa kansakoulussa, oppikoulussa tai muussa oppilaitoksessa annetaan jonkun uskontokunnan opin mukaan, on oppilas, joka kuuluu toiseen uskontokuntaan tai joka ei kuulu mihinkään uskontokuntaan, edusmiehen vaatimuksesta vapautettava sellaisesta uskonnonopetuksesta."

7 Laki kansakoulun järjestysmuodon perusteista (1923)
Oppilaille annetaan enemmistön tunnustuksen mukaista uskonnon opetusta ja koulun uskonnonopetuksesta vapautetuille oppilaille uskonnonhistorian ja siveysopin opetusta. Ei erillistä siveysoppia. Ratkaisi perusrakenteen, jolla Suomessa vielä 2010-luvulla järjestetään katsomusopetusta: Enemmistön uskontoa + muita + sekulaari vaihtoehto

8 Uskonto ja koululaitos
Kirkkojen vaikutus yleissivistävään koulutukseen on ollut valtava. Uskonnolliset käytännöt istuvat hyvin syvässä kulun arjessa.

9 Vuoden 2003 uskonnonvapauslaki ja muut voimassa olevat säädökset

10 Kansainväliset velvoitteet
YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus ei ole sitova asiakirja. Osin sen pohjalta YK:ssa (ja muualla esim EN) on laadittu erilaisia sitovia IO-sopimuksia. Tärkeimmät ovat ehkä edelleen vuodeen 1966 KP- ja TSS-sopimukset. Suomi ratifioi molemmat ja ne tulivat voimaan 1976.

11 Perusoikeusuudistus Kansainväliset velvoitteet edellyttivät myös perustuslain uudistamista. Suuri perustuslakiuudistus Suomessa 1990-luvulla. Uuden lain luonne näkyy 1 §:ssä Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi.

12 Perustuslaki uskonnon ja omantunnon vapaudesta
11 § Uskonnon ja omantunnon vapaus Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus. Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. (Vrt, ei mainintaa uskonnonharjoittamisesta 1919: Suomen kansalaisella on oikeus julkisesti ja yksityisesti harjoittaa uskontoa, mikäli lakia ja hyviä tapoja ei loukata, niin myös, sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty, vapaus luopua uskonnollisesta yhdyskunnasta, johon hän kuuluu sekä vapaus liittyä toiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan.)

13 Uskonto ja vakaumus Perusoikeuskomitean alkuperäisessä ehdotuksessa esitys kuului: Jokaisella on uskonnon ja muun vakaumuksen vapaus. Siihen sisältyy oikeus harjoittaa uskontoa ja ilmaista vakaumus... Yksi ongelma tässä liittyy kansainvälisten termien kääntämiseen ja 'vakaumus'-sanan merkitykseen. Kirkolliset piirit ajoivat uskonnolle erityisaseman ja esimerkiksi Juha Seppo (2003) on avoimesti puolustanut uskontojen ja vakaumusten erilaista kohtelua. Kirkon etuoikeuksien haasteena on ihmisoikeusasiakirjojen ja perustuslain tasa-arvosäädösten ja syrjintäkiellon (6 §) toteutumisen turvaaminen.

14 Uudistuksen polttopiste: uskonnon opetus ja uskonnon harjoittaminen
Koulun uskonnon opetus oli selvästi uskonnonvapauslain uudistamisen kiistellyin kysymys valmistelun kaikilla tasoilla. Ydinkysymys koski sitä, onko koulun uskonnon opetus uskonnon harjoittamista. Uskonnonharjoittamiseen ei voinut (enää) pakottaa (kirkkoon kuuluvaakaan). Virsilaulu, rukoilu ja jumalanpalvelus (myös uskonnolliset päivänavaukset) sekä monet muut uskonnossa luontevasti opiskeltavat ovat uskonnonharjoittamista.

15 Tunnustuksellisuus uskonnonopetuksen ongelmana → siirtyminen oman uskonnon opetukseen
Uskonnon opetuksen kysymyksiä käsitellään katsomusaineiden didaktiikan kurssilla. Uskonnon opetukseen liittyvät asiat eivät kuulu uskonnonvapauden piiriin, koska kyse on yhteiskunnan järjestämästä opetuksesta ei uskonnon harjoittamisesta tai levittämisestä. Vetoaminen uskonnonvapauteen uskonnon- opetuskeskusteluissa → jotain on pielessä.

16 Uskonnonvapaus koulussa
Näillä dioilla käsitellään vaan opetussuunnitelman ulkopuolisia, ”ylimääräisiä” uskonnollisia tilaisuuksia (juhlaperinne), jotka kuuluvat uskonnonvapauden (esim. ihmisoikeussopimukset) piiriin. Nämä koulun uskonnolliset tilaisuudet ovat vapaaehtoisia tapahtumia, joihin oppilaita ei voi pakottaa ja joita koulun ei tarvitse järjestää.

17 Lakia rikotaan jatkuvasti
Kysymys ei ole vain pienten kaupunkien tai ns. Raamattuvyöhykkeen ongelmista. Syksyllä 2015 oli uskonnonvapauteen liittyviä selvityspyyntöjä (esim. virheitä ohjeissa, oppilas on pakotettu uskonnonopetukseen ja/tai uskonnolliseen aamunavaukseen) ollut esillä suurista kaupungeista ainakin Espoosta, Tampereelta, Turusta ja Vantaalta.

18 Lakia rikotaan jatkuvasti
Rehtori pakotti osallistumaan joulukirkkoon Kantelija arvosteli lukion rehtoria, jonka määräyksestä joulukirkkoon osallistuminen oli pakollista kaikille evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluville lukion oppilaille heidän uskonnollisesta vakaumuksestaan riippumatta. AOA totesi, että perustuslain 11 §:ssä säädettyyn uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen ja uskonnollisiin tilaisuuksiin. Peruskoulun ja lukion uskonnonopetus on kirkkoon kuuluville velvollisuus. Sen sijaan uskonnonharjoittamiseksi katsottava toiminta on koulussa vapaaehtoista kaikille riippumatta siitä, kuuluuko henkilö kirkkoon vai ei. AOA saattoi käsityksensä rehtorin tietoon. AOA Pajuojan päätös , dnro 4812/4/10, esittelijä Piatta Skottman-Kivelä

19 Lakia rikotaan jatkuvasti
Suomalaisten käytäntöjen kannalta ongelmallista on, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on ottanut kannan, että uskonto on yksityisasia siinä mielessä, että valtio ei saa pakottaa kertomaan katsomustaan. Varsin perusteltua, koska tällaisen pakotuksen ollessa kyseessä lienee usein syytä pelätä syrjintää. Ks. EAOA:n Suvivirsi päätös On toki hyvä huomata, että on paljon uskonnollisia yhteisöjä, jotka eivät hyväksy ajatusta, että uskonto on yksityisasia. Kansainvälisissä ihmisoikeusasiakirjoissa ja Suomen perustuslaissa lähestymistapa kuitenkin lienee tämänsuuntainen.

20 Toisaalta… Uskonnolliset piirit kokevat, että valituksesta periytyvä neutraalin julkisen tilan käsite on epätasapuolinen. Uskonnottomat saavat olla kuten haluavat, mutta uskonnolliset joutuvat jättämään osan identiteetistään privaattiin. Vaaditaan uskontojen suurempaa näkyvyyttä. Tämä on varmaan totta, mutta… Esimerkiksi Suomessa kirkon valta-asema (ja uskonnon rooli koulussa) on niin vahva, että suuri osa näistä argumenteista on selvästi virheellisiä.

21 Paritehtävä Pohtikaa Mitä tarkoittaa, että uskonto on yksityisasia? Pitäisikö sen olla? Onko valtiolla oikeus pakottaa kansalaisensa paljastamaan katsomuksensa? Pohtikaa myös mitä vastauksestasi seuraa suomalaisen koulun käytäntöihin, esimerkiksi juhlaperinteeseen.

22 Aineistoa Koikkalainen, A Uskonnonopetus ja ihmisoikeudet, Ihmisoikeusliitto, Ks. myös ihmisoikeudet.net