Sijajärjestelmien typologia Risto Uusikoski

Esitelmän sisältö 1. Sijajärjestelmien inventaarien variaatio 2. Morfologisten ja syntaktisten sijojen välinen suhde 3. Sijojen sisältämän informaation laatu 4. Sijojen ja vaihtoehtoisten strategioiden vuorovaikutus

1. Inventaarien variaatio - sijahierarkia Sijajärjestelmissä on suurta vaihtelua Onko vaihtelulla rajoituksia? –Implikoiko jonkin sijan esiintyminen toista? Blaken sijahierarkia (1994, 2001) NOM>ERG,ACC>GEN>DAT>LOC>INS,ABL>Muut

Blaken esimerkkejä Seemiläiset:NOM-ACC-GEN/OBL Islanti:NOM-ACC-GEN-DAT/OBL Latina:NOM-ACC-GEN-DAT-LOC/OBL Turkki:NOM-ACC-GEN-DAT-LOC-ABL

Muita jakoja ei voi ennustaa Hierarkialla matalimmalla oleva sija on ”muualla”-sija Kielen ei tarvitse merkitä kaikkia sijoja varsinaisilla sijamarkkereilla Ylempi sija on voinut ”syödä” alemman funktioita –Lokatiivi ja datiivi allatiivin funktion rohmuina

Hantin kieli NOM – ACC – GEN – DAT – LOC – INS – prolatiivi, essiivi ACC/DAT: objektin kongruenssi (ensi- ja toissij. obj) GEN: pääsanaan merkitty poss.suffiksi INS: funktiot kuuluvat samaan sijaan kuin LOC

Hierarkia on kuitenkin vain tendenssi Iiri: NOM – GEN ilman ACC:N kompensaatiota NOM:in määrittely suhteessa muihin sijoihin Alimman sijan pitäminen ”muualla”-sijana –Peräkkäisyys (vs. ACC/DAT) Tunnusmerkkisyys

Tunnusmerkkisyydestä Subjekti > suora objekti > epäsuora obj. Kongruenssi > < Sija/adpositio Mat. olevat sijat johdettavissa ylemmistä Maale (Amha 2001) maa-o-idda-ppa talo-ACC-LOC-ABL

Hierarkian sovellusta Ennustaa sijojen häviämistä/yhdistymistä –Vierekkäisten sijojen yhdistyminen Sijojen ”kuluminen” pois –Venäjänkieliset maastamuuttajat (Sussex 1993) Sijojen omaksumisjärjestys Hierarkian motivaationa yleisyys Tila-adpositioiden hierarkia

2. Morfologinen vs. syntaktinen sija Morfologinen sija on nominaalin sijamuoto –Formaali luonnehdinta Syntaktinen sija viittaa NP:n kantamaan sijafunktioon –Määritellään distribuution avulla Ideaalisesti käyvät yhteen –m-sijan ja s-sijan välinen suora yhteys

Käytännössä vaikea löytää kieltä, jossa vastaavuus olisi suora Australialaiskielten leksikaaliset nominit ja pronominit –1.) Erg.-abs. Vs. Nom.-acc. distribuutio –2.) Kolme sijaa ja sijasynkretismi (ERG, NOM- ABS ja ACC). Jolloin kolme distr. määriteltävää s-sijaa, mutta kullakin sanalla kaksi muotoa (m-sijaa)

Distributionaalinen lähestymistapa Even (tunguusikieli) (Malchukov 1995) Objekti merkitty, paitsi jos siinä on refleksiivimarkkeri d’u-v ittend’u-jitten talo-ACC näkitalo-REFL näki ”Hän näki talon.””Hän näki talonsa.”

Esimerkki jatkuu Ei-merkitty nominatiivi? –Refleksiivi voi olla myös NOM:n ympäristöissä Refleksiiviobjektia modifioivan attribuutin tulee olla akkusatiivissa -> REFL on merkitsemätön akkusatiivi (tai kontekstissa akkusatiivi pintautuu 0- muodossa). anngamta-vd’u-jitten Uusi-ACCtalo-REFLnäki ”Hän näki uuden talonsa.”

Esimerkki päättyy Tulkinta: objektia merkitään ACC s-sijalla Voi pintautua nominatiivin m-sijan muodossa

3. Sijojen sisältämän informaation laatu Sijat sisältävät erityyppistä informaatiota –Syntaktista, semanttista ja pragmaattista –Synt. ja semantt. suhde perinteisesti selvä –Topikaalisuus, subjekti ja nominatiivi Pragmaattisten ja kieliopillisten funktioiden suhde maailman kielissä –Japanin wa vs. NOM ga, ACC o ja DAT ni

Semanttiset ja syntaktiset sijat Samoissa paradigmoissa Manipuri ja agentiivisuus (Bhat ja Ningomba 1997) Əy-nƏ tebƏl-dƏtheŋŋi 1SG-ERGpöytä-LOCkoskea.PAST ”Koskin pöytään (tarkoituksellisesti).” Əy tebƏl-dƏtheŋŋi 1SGpöytä-LOCkoskea.PAST ”Koskin pöytään (vahingossa).”

Jatkuu Semanttinen/syntaktinen jako vs. Semanttinen/syntaktinen sijojen käyttö ”Case alteration” –NOM-vaihtelut proto-agenttiuden katoa –ACC-vaihtelut proto-patienttiuden katoa Yleensä semanttiset > syntaktiset sijat

4. Argumenttien merkitsemisen strategioista Perinteisesti: sija, kongruenssi ja sanajärjestys vaihtoeht. strategioina argumenttien erottamisessa –Fore: sija -> kongr. Ja sijaongelma -> sanaj. –Rajoittuu kuitenkin pääargumentteihin

Kongruenssin funktioista Syntaktiset, kieliop. sijamerkintään vert. –Subjektin kongruenssi ja NOM eur. kielissä Koasati (Kimball 1991) –(Anó-k)ca-hóp –(1SG-NOM1SG.DAT-kipeä) –”Olen kipeä/loukkaantunut.” Kongr. määriytyy semanttisesti (kokija) Määriytyy syntaktisen funktion mukaan

Strategioiden funktiot SemanttinenSyntaktinenPragmaattinen Sija/adpositio Kongruenssi Sanajärjestys Musta: keskeinen funktio. Harmaa: periferinen funktio Jos periferinen funktio niin yleensä myös keskeinen funktio.