Yleisen kielitieteen peruskurssi

Esitys aiheesta: "Yleisen kielitieteen peruskurssi"— Esityksen transkriptio:

1 Yleisen kielitieteen peruskurssi
Cyk 110 Sl 06 Laury Luento 9

2 Kieliprojektista Palautettava lukukauden loppuun mennessä ( on viimeinen palautuspäivä) Paperiversio Ryhmätyönä tai yksin Referenssikielioppi on välttämätön työkalu, joskin netistäkin löytyy tietoja myös Wikipedia, tai kielen nimellä voi etsiä

3 Lauserakennekielioppi
Ongelmia viime viikon lauserakennekieliopissa ainakin: Erilaiset NP:t (pronominit, erisnimet, yleisnimet) Eri optionaalisten määritteiden valinta riippuu nominityypistä (esim. determinantit) Erilaiset verbit Eri verbeillä on erilaiset mahdollisuudet saada argumentteja Sijamuoto Tulee lauserakenteesta, myös merkityksellä on osuus asiaan Sivulauseiden muodostaminen Esim. muodot *Five people that we interviewed Maria

4 Syntaktiset funktiot Lausekkeiden status lauseessa toisiin lausekkeisiin nähden Syntaktisia (ei notionaalisia) suhteiteita: Elli suuteli Ollia eilen puistossa Olli sai Elliltä suukon eilen puistossa Ollia suudeltiin Elli kissed Olli Olli was kissed - Subjekti ei aina siis toimijan roolissa

5 Rakenteellisesti: S NP VP N V NP N Elli kissed Olli Elli suuteli Ollia She kissed him

6 Rakenteellisesti määriteltyinä
Subjekti on S-noodin välittömästi dominoiva NP Objekti on VP-noodin välittömästi dominoiva NP Sijanmerkintä voidaan nähdä syntaktisen funktion seurauksena; tässä subjekti saa nominatiivisijan, objekti akkusatiivin (I saw her/She saw me) tai partitiivin (Ollia)

7 Syntaktiset operaatiot ovat riippuvaisia rakenteesta, konstituenttien funktioista, esim. engl. passiivi Susan saw Bill Bill was seen by Susan Miten passiivi muodostetaan? Vaihtavatko ensimmäinen ja toinen sana paikkaa? My mother sent the beautiful flowers

8 Subjekti-NP siirtyy lauseen loppuun, ja objekti-NP siirtyy subjektin paikalle
NP1 V NP2  NP2 be V-en by NP1 S NP AUX VP Det AP N V PP A P NP Det N The beautiful flowers were sent by my mother

9 Rakenteellinen määritelmä ei kuitenkaan riitä kaikkien kielten kuvaamiseen, esim. suomen objekti (akkusatiivin ja partitiivin vaihtelu): Elli suuteli Ollia Elli suuteli Ollin tajuttomaksi Elli söi jäätelöä Elli söi sen jäätelön Elli ei syönyt sitä jäätelöä

10 Kieliopillisten funktioiden hahmottumiselle tärkeää myös morfologia ja semantiikka/pragmatiikka, ja rakenteellisten seikkojen lisäksi myös sanajärjestys

11 Subjekti ja objekti sumearajaisina kategorioina; sijamuoto erottelee parhaiten lauseissa, joissa on molemmat Minulla on nälkä/suklaata/se kirja (omistusrakenne) Suklaa on täällä Täällä on suklaata (eksistentiaalilause) Pihalla leikkii poikia Hänet vangittiin (passiivi) Hilja Haahti on mielikirjailijani (predikatiivi) Vrt. Boys are playing in the yard He was imprisoned There’s chocolate here There are some boys playing in the yard (There’s …?)

12 Syntaktiset funktiot ovat kielikohtaisia
Englanti on subjektiprominentti kieli Lauseella on oltava subjekti, toisin kuin esim. suomessa It’s raining He was imprisoned He was given a prize

13 Joissakin kielissä subjekti ei ole relevantti kategoria, vaan lauseen kuvaaman tapahtuman eri osallistujat ryhmitellään eri tavoin Semanttiset roolit (ainakin seuraavat) hyödyllisiä argumenttirakenteen vertailuun eri kielissä AGENTTI – verbin ilmaiseman toiminnan aktiivinen suorittaja KOHDE, TEEMA – verbin ilmaiseman toiminnan kohde HYÖTYJÄ – se, jonka eduksi toiminta koituu KOKIJA – joka kokee toiminnan VÄLINE -- jonka avulla toiminta tehdään PAIKKA – missä

14 Englannissa AGENTTI, INSTRUMENTTI, KOHDE voivat kaikki olla subjekteja
I opened the door The key opened the door The door opened Samoin KOKIJA, mutta joissakin kielissä koodattava samoin kuin KOHDE I like beans me gustan los frijoles

15 Ergatiivikielet Transitiiviverbien subjekti (A) koodataan yhdellä tavalla, intransitiiviverbien subjekti (S) ja transitiiviverbien objekti (O) toisella tavalla Yup’ik Doris-aq ayallruuq -ABS matkusti Doris matkusti Tom-am Doris-aq cingallrua -ERG ABS tervehti Tom tervehti Dorista

16 Akkusatiivikieli: S A O Ergatiivikieli:

17 Valenssi Verbien paikkaisuus, minkälaisia argumentteja eli pakollisia määritteitä ne saavat Nollapaikkaiset (tyyp. sääverbit) sataa, tuulee Yksipaikkaiset (intransitiivit) nukkua, nauraa, vanish Susan slept (*the baby)

18 Kaksipaikkaiset Intensiiviset (saavat predikatiivin); traditionaalisesti objektittomia (eli yksipaikkaisia, vaikka toinen NP välttämätön) olla be, seem, become (ei passiivia) She became a lawyer * She became * A lawyer was become by her

19 Transitiiviset tehdä, keittää, devour, cut Marja kutoi villapaidan Chris baked a cake

20 Kolmipaikkaiset (kaksoistransitiiviset, ditransitiivit)
put, give, spare *Pat put *Pat put the baby Pat put the baby in the crib Näissä kolmas argumentti, jos se on SAAJA (recipient) ja inhimillinen, voi siirtyä verbin jälkeiseksi argumentiksi Pat gave flowers to Chris Pat gave Chris flowers

21 Konstruktio V NP1 NP2, jossa NP1 mielletään HYÖTYJÄKSI
On kuitenkin huomautettu, että ditransitiivisuus saattaa olla konstruktio eikä verbin ominaisuus Konstruktio V NP1 NP2, jossa NP1 mielletään HYÖTYJÄKSI Esim bake, ei normaalisti ditransitiivina pidetty Chris baked a cake Chris baked Pat a cake Ei kuitenkaan aina sovellettavissa: You made a mistake - *You made me a mistake Matchmaker, matchmaker, make me a match … I’ll make you a nice meal

22 Pakolliset ja vapaat (valinnanvaraiset) argumentit
Pakolliset ovat komplementteja Valinnanvaraiset ovat attribuutteja (adjuncts) Hän juoksee Hän juoksee sunnuntaisin Ruskeasuolta keskustaan Muiden kuin verbien argumentit Adpositiot ovat yksipaikkaisia She walks with a stick He got off the bus Joillakin substantiiveilla ja adjektiiveilla saattaa olla valenssi, esim. relationaaliset meidän äiti, kolmen vuoden ikäinen

23 Transformaatiot Edellä esitetty passiivin muodostamisen kuvaus on transformaatio Näin voidaan kuvata muitakin lauseiden muunteluun liittyviä operaatioita, kuten kysymysten ja relatiivilauseiden muodostusta Susan can swim  Can Susan swim? Bill loves ice cream  Does Bill love ice cream? What does Bill love?

24 Kysymyksen muodostaminen
Polaarinen (ei-kyllä -kysymys) NP Aux V  Aux NP V S S NP Aux V Aux NP V N  N Susan can swim Can Susan swim

25 Bill loves ice cream  Bill does love ice cream
 Does Bill love ice cream S AUX NP VP N V NP Does Bill love ice cream

26 Wh-kysymys (hakukysymys)
Kysytty konstituentti (wh-) siirtyy eteen Apuverbi ja subjekti vaihtavat paikkaa Don bakes good cakes Don does bake good cakes Don does bake what? What Don does bake? What does Don bake?

27 Evidenssiä, että näin saattaa todella olla:
I should do what? (todellinen kysymystyyppi) What I should do? (lapsilla edeltää täysin aikuismaista) What should I do?

28 Relatiivilauseen muodostaminen My friend knows the banker
The banker got in trouble sama konstituentti kummassakin lauseessa toinen muunnetaan relatiivipronominiksi, joka sijoittuu alkuasemaiseksi relatiivilauseeseen who got in trouble (=the banker) Joissakin kielissä identtinen konstituentti ei kuitenkaan siirry COMP-noodiin, vaan pysyy paikallaan (in situ); esim. arabia (sinänsä todiste COMP-noodin olemassaolosta)

29 S NP VP V NP Det N Det N S COMP S V PP P NP N My friend knows the banker that got in trouble

30 Näin voidaan kuvata myös komplementtilauseiden rakennetta:
NP VP N V S COMP S NP VP N V Santa knows that Rudolph snores Joulupukki tietää että Petteri kuorsaa

31 The banker got in trouble
that my friend knows S NP VP Det N S V PP COMP S P NP NP VP N The banker that my friend knows got in trouble

32 Ensi kerralla Kongruenssi ja rektio Syntaktista typologiaa
Harjoitukset