Erika Sandman HY, SL 2017 Periodi 1

Esitys aiheesta: "Erika Sandman HY, SL 2017 Periodi 1"— Esityksen transkriptio:

1 Erika Sandman HY, SL 2017 Periodi 1
Kielitypologia Erika Sandman HY, SL 2017 Periodi 1

2 Argumenttirakenteen terminologiaa
Argumenttirakenteiden merkintätavoista käytetään englanninkielisessä kirjallisuudessa termiä alignment. Nominative-accusative alignment, absolutive-ergative alignment, tripartite alignment, neutral alignment. Suomenkielinen termi, jota joskus näkee kirjallisuudessa, on merkintästrategia.

3 Elollisuushierarkia Elollisuushierarkia (esim. Silverstein 1976): pronomineilla ja substantiiveilla on tietty hierarkia sen mukaan, kuinka tyypillisesti ne voivat toimia agentteina lauseessa. 1. persoona 2. persoona 3. persoona ihmisten erisnimet, sukulaisuustermit ihmiset elolliset substantiivit elottomat substantiivit

4 Elollisuushierarkia Elollisuushierarkia ei ole pelkästään teoreettinen ajatusrakennelma, vaan sen on osoitettu olevan yhteydessä argumenttien merkintään. Jos objektin merkintä (akkusatiivi, datiivi) on kielessä vapaaehtoinen, sen saavat helpoiten elollisuushierarkian yläpäässä olevat nominit (persoonapronominit, ihmiset), koska ne ovat tyypillisiä agentteja ja epätyypillisiä objekteja. Jos taas kielessä on vapaaehtoinen ergatiivimerkintä, sen saavat helpoiten elollisuushierarkian häntäpäässä olevat nominit (elottomat substantiivit), koska ne ovat epätyypillisiä agentteja.

5 Elollisuushierarkia Elollisuushierarkia liittyy siis distinktiivisyyden periaatteeseen (ks. Funktionaaliset selitykset typologiassa); kielissä merkitään usein se, mikä ei ole selvää muuten. Elollisuus on myös niitä harvoja psykolingvistisiä parametrejä, joiden on todella osoitettu olevan merkityksellisiä kielen rakenteen kannalta. Esimerkkejä seuraavilla kalvoilla.

6 Elollisuushierarkia: esimerkkejä tiibetiläis-burmalaisista kielistä
Lahu (Matisoff 2003: 212; LaPolla 2003: 34) 1) a. ˉɔ câ ve rice eat part ’to eat rice’ b. nâ tâʔ ve gun carry part ’to carry a gun’ c. pɔ-khû (thàʔ) phu tân ve priest obj money offer part ’offer money to the priest’

7 Elollisuushierarkia: esimerkkejä tiibetiläis-burmalaisista kielistä
d. pɔ-khû phu tân ve priest money offer part ’The priest offers money.’ e. Ŋà thàʔ tâ d ̂ɔʔ 1sg obj neg.imp hit ’Don’t hit me.’ f. liʔ chi Ŋà thàʔ pîʔ book that 1sg obj give ’Give me that book.’

8 Elollisuushierarkia: esimerkkejä tiibetiläis-burmalaisista kielistä
Objektin merkintä ei Lahussa ole pakollista, mutta persoonapronominit ja ihmistä tarkoittavat substantiivit (esim. pɔ-khû, ’pappi’) voivat saada objektin päätteen thàʔ, silloin kun ne ovat objektin roolissa. Objektin merkintä koskee vain korkealla elollisuushierarkiassa olevia nomineja, joiden rooli lauseessa ei välttämättä olisi selvä muuten.

9 Elollisuushierarkia: esimerkkejä tiibetiläis-burmalaisista kielistä
Qiang (LaPolla 2011: ) 2) ʂkup-le:-wu qɑ dzɑ: orangutan-DEF:CL-AGT 1SG eat:PRS ‘The orangutan will eat me.’ 3) moʁu-wu qɑ dɑ-tuə-ʐ. wind-AGT 1SG DIR-fall.over-CAUS ‘The wind knocked me down.’ 4) the: qɑ-tɑ dʑe! 3SG 1SG-DAT hit ‘He is hitting me!’

10 Elollisuushierarkia: esimerkkejä tiibetiläis-burmalaisista kielistä
Qiangissa on sekä vapaaehtoinen ergatiivimerkintä että objektin merkintä. Sijamerkintä koskee vain ’epätyypillisiä’ tapauksia; agentteja, jotka ovat vähemmän elollisia kuin objekti tai objekteja, jotka ovat korkeammin elollisia kuin agentti. Lisäksi taustalla saattaa olla pragmaattisia tekijöitä; puhuja haluaa erityisesti korostaa agenttia/objektia.

11 Ditransitiivilauseiden merkintä
Miten kielet koodaavat lauseita, kuten: henkilö antoi kirjan yksilölle agentti teema vastaanottaja Merkitäänkö teemaa tai vastaanottajaa samalla tavalla kuin objektia? Ditransitiivilauseista on selvästi vähemmän tutkimusta, mutta viime aikoina sitäkin on alkanut tulla enemmän.

12 Ditransitiivilauseet
Dryer 1986: direct/indirect object languages vs. primary/secondary object languages Haspelmath 2005: directive, secundative, neutral alignment Kittilä 2006: object-based, animacy-based ja role-based strategies

13 Ditransitiivilauseet
Direct/indirect object-kielet: O = T  R, esim. suomi, turkki Primary/secondary object-kielet O = R  T, esim. awa pit, paumarí

14 Esimerkki (Direct Object/Indirect Object)
Turkki hasan öküz-ü aldı PN:NOM ox-ACC buy:PAST:3SG ‘Hasan bought the ox’ adam kitab-ı kadın-a man:NOM book-ACC woman-DAT verdi give:PAST:3SG ‘The man gave the book to the woman’ -Objekti ja teema merkitään samalla tavalla (akkusatiivi), vastaanottaja eri tavalla (datiivi)

15 Esimerkki (Primary Object/Secondary Object)
Paumarí (Arauan, Brasilia, Chapman & Derbyshire 1991:165f) maravi-ra namonaha-hi ida fan-OBJ make-THEME:FEM DEM:F mamai mother ‘Mother made a fan’ ho-ra no’a-vini hi-ki I-OBJ give-DEP:TR AUX-NONTH ihai-a medicine-DEMOT:O ‘She gave me medicine’ -Objekti ja vastaanottaja merkitään samalla tavalla, teema merkitään eri tavalla.

16 Ditransitiivilauseet
Haspelmath Indirective alingment = Indirect Object/Direct Object Secundative alignment = Primary Object/Secondary Object Neutral alignment= Patient = Theme = Recipient Tripartite alignment= Patient  Theme  Recipient

17 Esimerkki (neutral alignment)
Fyem (nigeriläis-kongolainen, Nigeria, Nettle 1996:30) taa won aré 3SG:PERF wash clothes ‘She washed clothes’ taa ní usmán borám 3SG:PERF give Usman maize ‘He gave maize to Usman’ -Objekti, teema ja vastaanottaja ovat kaikki nollamerkittyjä.

18 Esimerkki (tripartite alignment)
Awa Pit (Barbacoan, Kolumbia, Curnow 1997:72ff) Ishu=na pitikku ku-m tiger=TOP sloth eat-ADJZR ‘Tigers eat sloths (laiskiainen)’ santos=ta=na mvza pyan-a-ma-t Santos=ACC=TOP almost hit-PL:SUBJ-COMP-PFPART ‘They almost beat up Santos’ O = Ø (ei-ihminen), akkusatiivi (ihminen)

19 Esimerkki (tripartite alignment)
Camilo=na santos=ta pala kwin-tv-zi Camilo=TOP Santos=ACC plantain give-PAST-NONLOCUT ‘Camilo gave Santos a plantain’ Na=na kwizha=ta=na comida kwin-ta-w 1SG:NOM=TOP dog=ACC=TOP food give-PAST-SUBJ ‘I gave food to the dog’ Na=na santos=ta pashu mvla-ta-w 1SG:NOM=TOP Santos=ACC daughter give-PAST-SUBJ ‘I gave my daughter to Santos’ T = Ø (elollisuus ei vaikuta), R = akkusatiivi (elollisuus ei vaikuta)

20 Esimerkki (tripartite alignment)
Awa Pitin kielessä objektin merkintä riippuu elollisuudesta/ihmisyydestä: objektina toimiva ei-ihminen saa nollamerkinnän, ihminen akkusatiivimerkinnän. Teema on aina nollamerkitty; elollisuus ei vaikuta merkintään. Vastaanottaja on aina akkusatiivimerkitty; elollisuus ei vaikuta merkintään. Järjestelmä on siis kolmijakoinen, koska objektin, teeman ja vastaanottajan merkinnässä on kaikissa aivan omat piirteensä.

21 Ditransitiivirakenteet (Kittilä 2006)
An object-based strategy is a strategy in which Theme and Recipient are marked in the same way, and differently from the Agent. An animacy-based strategy is a strategy in which the marking of Theme and Recipient is determined by the animacy of their referents.  A role-based strategy is a strategy in which the marking of Theme and Recipient is determined by the semantic roles they bear.

22 Esimerkki (object-based strategy)
Shipibo-Konibo (Valenzuela 2001:420f) e-n-ra ja jamá-ke 1-ERG-EV 3:ABS kick-COMPL ‘I kicked him/her/it’ pena-n-ra bake-bo esé-bo PN-ERG-EV child-PL:ABS advice-PL:ABS meni-ai give-INC ‘Pena gives advice to the children’ -Objekti ja vastaanottaja merkitään samalla tavalla, agentti eri tavalla.

23 Esimerkki (animacy-based strategy)
Maithili (Yadava 1998:97f) ahãa ham-raa ae aadami-k dia you me-DAT this man-ACC give ‘You gave me this man’ raam-Ø hari-raa kitaab-Ø delak raam-NOM Hari-DAT book-NOM:DO give ‘Ram gave a book to Hari’ -Elolliset ja elottomat teemat merkitään eri tavalla, samoin korkeammin ja matalammin elolliset vastaanottajat merkitään eri tavoin (erisnimi elollisempi kuin ihmistä tarkoittava substantiivi).

24 Esimerkki (role-based strategy)
Malaiji (examples courtesy of Foong Ha Yap) dia beri buku itu kepada 3SG give book DEF to perempuan itu woman DEF ‘S/he gave the book to the woman’ lelaki itu beli buku itu (untuk dia) man DEF buy book DEF (for 3SG) ‘The man bought a book (for him/her)’ -Ensimmäisessä esimerkissä rooli on vastaanottaja, jälkimmäisessä hyötyjä.

25 Splitejä Kikuyu (Blansitt 1973:11) Mūthuri ūriā mukūrū nêanengerire mūtumêa ihūa man he (?) old gave woman flower ‘The old man gave the woman the flower’ mūtumīa nīanengerire mwarī wake gwī kahīī woman gave daughter her to boy ‘The woman gave her daughter to the boy’ Kikuyussa merkintä on object-based, jos tulkinta on selvä elollisuuden perusteella. Merkintä muuttuu role-based strategiaan, jos merkintää tarvitaan erottamaan teema ja resipientti toisistaan.

26 Argumenttirakenteen muunnokset
Edellä on lyhyesti käsitelty argumenttien merkintää. Kielillä on käytössään tämän lisäksi joukko operaatioita, joilla voidaan muutta argumenttien merkintää ja niiden määrää. Muutokset voivat olla joko semanttisesti motivoituja (antikausatiivi) tai motivoimattomia (passiivi). Ne voivat joko nostaa argumenttien määrää (kausatiivi) tai laskea sitä (antipassiivi).

27 Argumenttirakenteen muunnokset
Tyypillisesti argumenttirakenteen muunnokset merkitään jollain tavalla verbissä (kuten passiivissa, antipassiivissa ja kausatiivissa). On kuitenkin tapauksia, joita ei merkitä (datiivinsiirto, resiprokaali, refleksiivi) Argumenttien merkintää voidaan muuttaa muidenkin syiden takia; Differential Marking of Arguments on hyvin yleistä.

28 Differential Marking of Arguments
Differential Subject Marking (DSM) Differential Object Marking (DOM) Differential R (Goal) Marking (DRM) Differential Adjunct Marking Näissä argumentteja merkitään eri tavalla, mutta argumenttien määrä ei laske, eikä muutoksia ole merkitty verbissä.

29 Differential Subject Marking
Archi (nakh-daghestanilainen, Kaukasus, Schulze 1997: 58) q’uzt’i-li lo ezwq’ni thunder-ERG boy(III).ABS III.frighten.AOR ‘The thunder frightened the boy’ q’uzt’i-li-tt:’iR lo ezwq’ni thunder-SAF-SUB.ABL boy(III)ABS III.frighten.AOR ‘The boy was afraid of the thunder’ DSM:ää ohjailee usein subjektin elollisuus, definiittisyydellä ei tunnu olevan suurta merkitystä. Ensiimmäisessä esimerkissä ergatiivimerkintä korostaa subjektin agenttimaisuutta, toisessa esimerkissä agentiivisuus on taka-alalla.

30 Differential Subject Marking
Kurtöp (tiibetiläis-burmalainen, Hyslop 2010) yui nenca rang ra-ta rain day EMPH come-IPFV.MIR ‘It’s always raining during the day.’ yui-gi nenca rang ra-ta rain-ERG day EMPH come-IPFV.MIR -DSM on yleistä elottomien subjektien kohdalla ja sen voivat laukaista pragmaattiset tekijät. -Kurtöpissa ergatiivia voidaan käyttää sääverbien kanssa, kun puhuja haluaa erityisesti valittaa säästä; ikään kuin sade olisi elävä ja sataisi ‘tahallaan’.

31 Differential Object Marking
On DSM:ää hyvin paljon laajemmin tutkittu ilmiö (todennäköisesti siksi, että se ’löydettiin’ aikaisemmin ja akkusatiivikielet ovat maailmassa yleisempiä kuin ergatiivikielet) DOM tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että elolliset ja elottomat tai definiittiset ja indefiniittiset objektit merkitään eri tavoin. Yleistyksenä pätee edelleen se, että elollisissa /definiittisissä objekteissa on enemmän merkintää kuin elottomissa/indefiniittisissä.

32 Differential Object Marking
DOM:ää on usein selitetty mm. sillä, että monet kielet merkitsevät objektin (tai argumentteja yleensäkin) vain, jos tätä tarvitaan tekijän ja kohteen erotteluun. Sitä on selitetty myös elollisten objektien tunnusmerkkisyydellä; objektit ovat tyypillisesti elottomia (tätä vastaan on argumentoinut mm. Næss 2003).

33 Differential Object Marking
DOM voi perustua myös pragmaattisiin tekijöihin: esim. topikaaliset objektit merkitään tavoin kuin ei-topikaaliset, ainoastaan kontrastiiviset tai puhujan erityisesti korostamat objektit saavat oman merkinnän jne. Pragmaattiset tekijät ovat yhteydessä definiittisyyteen, jota pidetään tyypillisenä DOM:in laukaisevana tekijänä. Topiikit ovat tyypillisesti definiittisiä ja usein DOM voi saada alkunsa topikaalisten objektien merkinnästä.

34 DOM esimerkkejä Amhara (Afro-aasialainen, Gasser 1983: 110) girma bet gäzza-ø PN house buy.PAST-3SG.I ‘Girma bought a house’ Girma bet-u-n gäzza-ø(-w) PN house-DEF-ACC buy.PAST-3SG.I(-3SG.II) ‘Girma bought the house’ - Definiittisyys määrää merkinnän

35 DOM esimerkkejä Badaga (dravidakieli, Intia, Lazard 1998: 189) ama ondu manusa-na nooDida he a man-acc see.past.3sg ‘He saw a man.’ ama ondu kaTTE baNDi(-ya) he a wood vehicle(-acc) nooDida see.past.3 ‘He saw a waggon’ -Elollisuus määrää merkinnän

36 DOM esimerkkejä Wutun (siniittinen, Kiina, Sandman 2016: 288) ya ngu nia din-yek INTJ 1SG 2SG.OBL wait-EGO ’Ok, I will wait for you (asserting a plain fact).’ ngu nia-ha din-di-yek 1SG 2SG.OBL-DOM wait-PROGR-EGO ’I am waiting for you (and not somebody else).’ - Pragmaattiset tekijät, kuten kontrastiivisuus, määräävät merkinnän

37 Differential R Marking
Monissa kielissä elollista vastaanottajaa (Recipient) ja elotonta määränpäätä (Goal) merkitään eri tavoin. Molempia näistä voidaan kutsua yhteisnimellä R-argumentiksi. Siis tekoja ’henkilö lähetti kirjeen yksilölle’ ja ’henkilö lähetti kirjeen Helsinkiin’ merkitään eri tavoin. Merkintä perustuu kokonaan argumenttien elollisuuteen, definiittisyys ja pragmatiikka eivät ole tässä merkittäviä.

38 DRM esimerkkejä Korku (Dravidakieli, Intia) raja ra:ma-ke sita-ke ji-khe-nec king.nom Ram-obj Sita-obj give-past-pers ‘The king gave Sita to Ram.’ (elollinen vastaanottaja) iñj ini-koro-ken mya kama:y-Ten I this-man-obj one work-abl Di-ga:w-en kul-khe-nej that-village-dat/loc send-past-pers ‘I sent that man to work in that village’ (eloton määränpää)

39 DRM esimerkkejä Suomi: Lähetti lähetti lähettimen lähetystöön
Lähetti lähetti lähettimen lähettäjälle

40 DRM esimerkkejä Suomessa elollista vastaanottajaa merkitään järjestelmällisesti allatiivisijalla. Elottomat määränpäät saavat useimmiten illatiivin, mutta varsinkin paikannimien merkinnässä on vaihtelua illatiivin ja allatiivin välillä. Lähetin kirjeen Helsinkiin/Turkuun/Tampereelle/Lammille Vertaa myös: Ohjasin veneen lahdelle/lahteen. Ajoin mäelle/mäkeen.

41 DRM esimerkkejä Balinese (Austronesian, I Wayan Arka, p.c.) Guru-ne nto ngirim buku sig/*ke teacher-def that av.send book to anak-e nto person-def that ‘The teacher sent a book to the person.’ Guru-ne nto ngirim buku ke/*sig Indonesia teacher-def that av.send book to Indonesia ‘The teacher sent a book to Indonesia.’

42 Differential Adjunct Marking (Aristar 1997)
Yidiñ mandi-m bunja:-ni-m hand-ABL woman-MARKING-ABL ‘from the hand’ ‘Because of the woman’ Suomi: Kirja on pöydällä/pöydän päällä Kirja on lapsella/lapsen päällä