Michael Daniel & Dmitry Ganenkov Case marking in Daghestanian Limits of elaboration Sijojen teoriaa 28.04.2009 Andrei Dumitrescu.

Esitys aiheesta: "Michael Daniel & Dmitry Ganenkov Case marking in Daghestanian Limits of elaboration Sijojen teoriaa 28.04.2009 Andrei Dumitrescu."— Esityksen transkriptio:

1 Michael Daniel & Dmitry Ganenkov Case marking in Daghestanian Limits of elaboration Sijojen teoriaa 28.04.2009 Andrei Dumitrescu

2 Artikkelin runko 1. Kielet 2. Paradigman rakenne 3. Ei-paikalliset sijat 4. Paikallissijat 5. Paikannimet 6. Kielikunnan musta lammas 7. Verbin argumentit 8. Omistus

3 1. Nakh-Dagestanilaiset kielet Nakh: Chechen, Ingush, Bats (Tsova-Tush) Tsezic: Hunzib, Bezhta, Tsez, Ginukh, Khvarshi Avar-Andic: Avar; Akhvakh, Andi, Botlikh, Chamalal, Godoberi, Karata, Bagvalal, Tindi Lak: Lak Dargwa: Dargwa Lezgic: Lezgian, Agul, Tabassaran, Rutul, Tsakhur, Kryz, Budukh, Udi; Khinalug

4

5 2. Paradigman rakenne Kaksi vartaloa: suora vs. obliikvi Nominatiivi muodostetaan suorasta vartalosta, melkein aina nollamerkitty (Huom. ”nominatiivi” eikä ”absolutiivi”) Kaikki muut sijat muodostetaan obliikvivartalosta Obliikvivartalo muodostetaan suorasta vartalosta lisäämällä obliikvivartalon tunnus (oblique stem marker).

6

7 2. Paradigman rakenne: Obliikvivartalo Obliikvivartalon tunnus on hyvin pitkälle leksikaalistunut Sen valintaan voivat kuitenkin vaikuttaa:  fonotaktiset seikat (esim. tavujen määrä)  semanttiset seikat, mm. substantiivin luokka Monikossa yleensä paljon vähemmän tunnuksia Paljon variaatiota Obliikvivartalon muodostus voi olla myös epäsäännöllistä, erityisesti pronomineilla

8 2. Paradigman rakenne Joissakin kielissä yksi sija on muodollisesti sama kuin obliikvivartalo:  ergatiivi (suurin osa lezgiläisistä kielistä, avaari, dargva, jotkut tseziläiset kielet)  genetiivi (krytsi) Joissakin kielissä monella tai useimmilla substantiiveilla on vain yksi vartalo (hinalugi, udi, Gigatlin tšamalali, ahvahi, godoberi, tsezi, hvarši, tsahuri)

9

10 3. Ei-paikalliset sijat Sijaparadigma sisältää:  ei-paikallisia eli kieliopillisia sijoja, ja  paikallisia eli spatiaalisia sijoja Kaikissa kielissä on ainakin kolme ei-paikallista sijaa: nominatiivi, ergatiivi ja datiivi (paitsi joistakin dargvan murteista puuttuu datiivi) Genetiivikin melkein kaikissa; joissakin kielissä kaksi genetiiviä

11 3. Ei-paikalliset sijat Muita sijoja löytyy vain joissakin kieliryhmissä tai yksittäisissä kielissä: komitatiivi (lezgiläiset kielet) instrumentaali (krytsi, dargva) affektiivi (andilaiset kielet, tsahuri) – kokijan sija komparatiivi (tsezi, hunzibi, rutuli, artši) harvinaisempia: substitutiivi, tahaton agentti, tematiivi, kausaali, elektiivi, ekvatiivi

12 4. Paikallissijat Paikallissijat muodostavat oman osasysteemin Paikallinen sijamuoto sisältää kaksi erikseen merkattua kategoriaa:  sijainti (localization)  suuntaus (orientation) Sijainti tarkoittaa tiettyä spatiaalista domeenia (spatial domain) suhteessa maamerkkiin (landmark)

13

14 4. Paikallissijat: suuntaukset Suuntaus voi olla:  elatiivi – liike pois domeenista  latiivi – liike domeeniin  allatiivi – liike domeenin suuntaan  translatiivi – liike domeenin läpi  terminatiivi – liike domeeniin asti Suuntausmorfeemi voi puuttua, mikä yleensä tarkoittaa liikkeen puutetta (essiivi)

15

16 4. Paikallissijat: sijainnit Sijaintien määrä vaihtelee neljästä yhdeksään, esim. tsahuri (4), aguli (8), bežta ja tsezi (9) Tyypilliset sijainnit ovat: ”sisällä”, ”päällä”, ”takana”, ”lähellä”, ”alla”; harvemmin ”edessä” Hyvin usein kaksi ”sisällä”-sijaintia (In ja Inter), kaksi ”päällä”-sijaintia (Super ja Cont) Yksinkertaisesti: Super – vaakasuoralla pinnalla, Cont – pystysuoralla pinnalla Joskus myös kaksi ”lähellä”-sijaintia

17 4. Paikallissijat: In vs. Inter Tabassaran close containment:  ”the wardrobe is full with clothes”  ”the child hid in/squeezed himself into a box”

18 5. Paikannimet Paikannimillä on usein supistunut paradigma Esim. bagvalali: vain paikallissijat ja genetiivi Muissa tapauksissa käytetään perifrastista rakennetta

19 5. Paikannimet Paikannimillä voi olla muitakin epäsäännöllisyyksiä, kuten:  niillä ei ole sijaintitunnusta  niillä on vain yksi mahdollinen sijaintitunnus, joka määrittyy leksikaalisesti  esim. agulissa paikannimien latiivi muodostuu suorasta juuresta ilman sijaintitunnusta, toisin kuin essiivi ja elatiivi Tällaisia epäsäännöllisyyksiä saattaa ilmestyä myös paikkaa tarkoittavilla yleisnimillä

20 6. Kielikunnan musta lammas

21 7. Verbin argumentit Kaikki dagestanilaiset kielet ovat ergatiivisia

22 7. Verbin argumentit Kokijan sija on datiivi, tai affektiivi joissakin andilaisissa kielissä ja tsahurissa

23 7. Verbin argumentit Tahaton agentti voidaan ilmaista joissakin kielissä paikallissijan avulla; muutamassa kielessä on olemassa erityinen sija

24 7. Verbin argumentit Ditransitiivilauseissa teema on nominatiivissa ja kohde datiivissa Useimmat kielet pystyvät kertomaan myös sen, siirtyykö myös omistus vai ei

25 7. Verbin argumentit Kausatiivirakenteessa:  nominatiivissa oleva argumentti jää sellaisenaan  aiheuttaja on ergatiivissa  entinen agentti on paikallissijassa Agulissa on myös mahdollista, että entinen agentti on ergatiivissa, mikä tarkoittaa enemmän agenttiutta

26

27 8. Omistus Genetiivi esiintyy kaikissa kielissä, paitsi Tsahurissa genetiivipääte voidaan lisätä muihinkin leksikaalisiin kategorioihin Ero alienability/inalienability vain buduhissa ja hinalugissa

28 8. Omistus Tseziläisissä kielissä ja buduhissa on kaksi genetiiviä:  pääsana nominatiivissa  pääsana muussa sijassa Tsahurissa kolme muotoa:  pääsana nominatiivissa, luokat 1-3  pääsana nominatiivissa, luokka 4  pääsana muussa sijassa Esim. bagvalalissa genetiivimuoto voi toimia NP:n päänä ja taipua sijassa

29 8. Omistus: possessive predication Andilaisissa ja tseziläisissä kielissä omistaja on joko genetiivissä tai paikallissijassa Lezgiläisissä kielissä omistaja voi olla kahdessa eri paikallissijassa Ero on pysyvä vs. tilapäinen omistus

30 Kiitos! Сагърай!