Syntaksin harjoituskurssi CYK140

Esitys aiheesta: "Syntaksin harjoituskurssi CYK140"— Esityksen transkriptio:

1 Syntaksin harjoituskurssi CYK140
Ma 4.12.

2 Kielisysteemin kaksi perusrelaatiota
Syntagmaattinen suhde kielen yhdessä esiintyvien morfosyntaktisten elementtien välinen suhde, esim: artikkeli + substantiivi verbi + subjekti attribuutti + pääsana verbi + objekti

3 Kielisysteemin kaksi perusrelaatiota: jatkuu
Paradigmaattien suhde tietyssä morfosyntaktisessa kehyksessä toisensa korvaavien elementtien välinen suhde, esim. englantia edustavassa kehyksessä ART+__+N voi artikkelin ja substantiivin välisessä positiossa esiintyä mikä tahansa englannin attributiivisista adjektiiveista

4 Dependenssi Syntagmaattisessa suhteessa olevien kielen elementtien välillä vallitsee aina jonkinlainen dependenssisuhde Ilmauksessa on tyypillisesti yksi hallitseva elementti, joka määrää toisten siihen liittyvien elementtien ominaisuudet; ts. pääsana valitsee dependenttinsä ja määrää niiden ominaisuudet

5 Dependenssi: jatkuu Esimerkkejä:
adpositio(post-tai prepositio)lausekkeessa adpositio on pääsana ja sen täydennys dependentti monissa kielissä adpositio määrää täydennyksensä sijan, esim. - talo+n takana - kohti seuraava+a vuo+ta

6 Dependenssi: jatkuu Lauseessa verbi on pääsana ja siihen liittyvät argumentit sen dependenttejä, verbi esim. määrää dependenttiensä/argumenttiensa määrän argumenttiensa sijan monissa tapauksissa myös argumenttiensa semanttiset ominaisuudet, esim. lauseessa Emmi ajatteli lukemaansa kirjaa verbi ajatella määrää sekä objektinsa sijan (partitiivi) että subjektinsa semanttiset ominaisuudet (subjekti-NP:n pitää viitata inhimilliseen olioon) Verbin argumenteiltaan vaatimia ominaisuuksia sanotaan verbin valintarajoituksiksi

7 Dependenssi: jatkuu Dependenssirelaatiot voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan: bilateraalinen dependenssi: pääsana ei voi esiintyä ilman dependenttiä eikä dependentti ilman pääsanaa, esim: englannin subjekti-verbi ja prepositio-objekti –relaatiot unilateraalinen dependenssi: pääsana voi esiintyä ilman dependenttejä, mutta dependentit vaativat pääsanan, esim: Emmi söi (hyvin punaisen omenan / punaisen omenan / omenan).

8 Dependenssirelaatiot: jatkuu
rinnasteinen dependenssirelaatio kaikilla elementeillä on sama status, ts. rinnasteiset elementit ovat kaikki pääsanoja (yleensä vain samaan kategoriaan kuuluvia elementtejä voi rinnastaa), esim: rinnastetut NP:t: kissat ja koirat rinnastetut adjektiivit: kauniit ja tottelevaiset koirat rinnastetut verbit: Emmi meni ja söi Antin jäätelön.

9 Pääsanan paikka lausekkeessa
Kielet voidaan jakaa kahteen ryhmään sen perusteella, mikä on pääsanan positio suhteessa dependentteihinsä: ’head-initial’ –kielissä pääsana edeltää komplementtejaan, esim: dros y ffordd over the road (Wales: Tallerman 1998)

10 Pääsanan paikka lausekkeessa: jatkuu
’head-final’ –kielissä komplementit edeltävät pääsanaansa, esim: tomodati-to friend-with ’with a friend’ (japani: Tallerman 1998) Kielet pyrkivät yleensä noudattamaan samaa pääsanan ja dependenttien suhdetta kaikissa lauseketyypeissä

11 Head- vai dependent-marking
Yleensä kielet merkitsevät jollakin tavoin joko pääsanan tai sen dependentit osoittaakseen, minkälainen syntaktinen suhde näiden välillä vallitsee Esim. englannin omistussuhdetta ilmaiseva NP on esimerkki dependent-marking –konstruktiosta: Kim’s house Ko. konstruktiossa house on pääsana ja omistajaa ilmaiseva Kim dependentti, joka on merkitty suffiksilla –’s

12 Head- vai dependent-marking: jatkuu
Kielet voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmään sen mukaan, merkitsevätkö ne pääsanan ja dependentin suhteen pääsanaan vai dependenttiin. Edellisessä tapauksessa puhutaan HEAD-MARKING –kielistä, jälkimmäisessä DEPENDENT-MARKING –kielistä.

13 Head- vai dependent-marking: jatkuu
Esimerkiksi latviassa prepositio määrää dependenttinsä sijan: aiz upes poikki joki-GEN ’joen poikki’ caur mezu läpi metsä-ACC ’metsän läpi’ (Campbell 1995.)

14 Head- vai dependent-marking: jatkuu
Toisaalta esim. quechuassa postpositiot, siis lausekkeen pääsanat, taipuvat: -mantapacha ’since, from’ qayna watamantapacha ’since last year’ (Campbell1995)

15 Head- vai dependent-marking: jatkuu
Joissain kielissä prepositiot kongruoivat dependenttinsä kanssa esim. persoonassa ja luvussa: ruu-majk jar aachi 3SG-because.of the man ’because of the man’ (Tzutujil: Tallerman 1998)

16 Head- vai dependent-marking jatkuu: verbi ja verbin argumentit
Lauseen pääverbiin liittyvät NP-argumentit ovat verbin dependenttejä. Esimerkiksi japanissa transitiiviverbin dependentit ovat sijamerkittyjä: Taroo-ga tegami-o kaita. Taroo-NOM letter-ACC wrote ’Taroo wrote a letter.’ (Tallerman: 1998)

17 Head- vai dependent-marking jatkuu: verbi ja verbin argumentit
Kambera on esimerkki head-marking –kielestä, jossa pääverbi kongruoi dependenttiensä kanssa: I Ama na-kei-ya na rí muru. the father 3SG:SU-buy-3SG:OBJ the vegetable green. ’Father buys the green vegetable.’ (Tallerman: 1998)