Erika Sandman HY, SL 2017 Periodi 1

Esitys aiheesta: "Erika Sandman HY, SL 2017 Periodi 1"— Esityksen transkriptio:

1 Erika Sandman HY, SL 2017 Periodi 1
Kielitypologia Erika Sandman HY, SL 2017 Periodi 1

2 Semanttiset roolit Kuten kaikki varmaankin jollain tavalla tietävät, semanttiset roolit ovat lingvistien luomia yleistyksiä teoista ja niiden osallistujista. Tyypillisiä esimerkkejä esim. agentti (tekijä), patientti (kohde) ja resipientti (vastaanottaja). Semanttiset roolit ovat (luonnollisesti) semanttisesti määriteltyjä. Ne eivät ole sama kuin kieliopillinen relaatio.

3 Semanttiset roolit Sama kieliopillinen relaatio voi viitata useampaan semanttiseen rooliin, esim. Lapsi juoksee/kaatuu/itkee (agentti/patientti /kokija) Ja samaan semanttiseen rooliin voidaan viitata usealla tavalla: esim. John built the house vs. the house was built by John.

4 Semanttiset roolit Ongelmia: sama argumentti voi samassa lauseessa kantaa monta semanttista roolia, esim. Lapsi peseytyi (agentti + patientti) Äiti osti auton (agentti + vastaanottaja + hyötyjä) Sankari löi öykkäriä (patientti + kokija?+kärsijä?)

5 Semanttiset roolit Jaottelu pätee selviin tapauksiin, mutta entäs esim. seuraavat: Ykä on nero (onko predikatiivilla oma roolinsa ja/tai pitäisikö sillä olla?) Ovi avautui (teema/patientti/joku muu, ovatko erot merkittäviä?) Hän juoksi kovaa/tunnin (pitääkö adverbiaaleilla olla oma roolinsa?) Kirja on pöydällä/pöydän alla/pöydän vieressä (onko parempi erottaa yksi vai useampia lokaatiorooleja?)

6 Semanttiset roolit Ainainen kysymys on myös se, kuinka monta roolia tarvitaan. Robert van Valin: in case you do syntax, you don’t need that many roles,but for doing verbal semantics, you need a lot. Määrä vaihtelee 2:n ja n. 20:n välillä.

7 Semanttiset roolit Tyypillinen lista voisi olla mm. seuraava:
Agentti, Patientti, Teema, Force, Involuntary Agent, Affected Agent, Instrumentti, Komitatiivi, Causee, Vastaanottaja, Määränpää, Lähde, Lokaatio, Polku (path), Hyötyjä, Kärsijä, Kokija, Stimulus. Erottelu on mielekäs vain, jos sille on jonkinlaista rakenteellista evidenssiä (eli ero tehdään jollain tavalla rakenteellisesti). Ks. Seuraavat kalvot.

8 Esimerkkejä Suomi: Poika antoi kirjan tytölle.
agentti teema vastaanottaja Minä pudotin kupin vs. Minulta putosi kuppi. agentti vs. involuntary agent Minua pelottaa. kokija Suomessa tehdään selkeä rakenteellinen ero agentin, kokijan, ja involuntary agent-roolin välillä.

9 Esimerkkejä Wutun: 1) gu agu shetek-liangge zhaze
that girl rock-instr window AGENTTI INSTRUMENTTI PATIENTTI da-pe-lio ze-li hit-get broken-pfv exec-sen.inf ‘That girl broke the window with a rock.’ 2) qho-ha qelok-liangge gang-gu-lio bridge-dom flood-instr flush-compl-pfv PATIENTTI FORCE ze-li exec-sen.inf ‘The bridge was flushed away by the flood.’

10 Esimerkkejä Wutunin kieliopin kuvauksessa on tärkeää erottaa semanttinen rooli FORCE (eloton, tietoiseen toimintaan kykenemätön teon aiheuttaja, esim. luonnonvoimat) tietoisesti toimivasta AGENTISTA. Ero näkyy mm. sijamerkinnässä (tietoinen agentti on nominatiivissa, FORCE saa instrumentaalin) sekä patientin/objektin käyttäytymisessä (agentin kanssa nollamerkitty ja lauseessa agentin jälkeen, FORCE-roolin kanssa korotettu lauseen alkuun topiikiksi ja saa erityisen objektin merkinnän). Esim. suomessa tämä jaottelu ei ole yhtä tärkeä, koska selviä rakenteellisia eroja ei ole (vrt. Lapsi rikkoi ikkunan. vs. Tuuli rikkoi ikkunan.)

11 Argumenttirakenne Argumenttirakenteella tarkoitetaan kielen tapoja merkitä verbin vaatimia argumentteja (esim. agentti, patientti). Tyypillisesti jaottelu perustuu argumenttien merkintään transitiivisissa lauseissa (verrattuna niiden merkintään intransitiivilauseissa). Viime aikoina ditransitiivit ovat tosin tulleet enemmän mukaan tutkimukseen.

12 Argumenttirakenne Kielen perusargumenttirakenne perustuu tyypillisesti korkeasti transitiivisen teon kuvaamiseen (ks. seuraava kalvo). Tämä on hyvin perusteltua, koska kyseessä on salientti (salient), ts. tyypillinen teko. Vielä tärkeämpää on kuitenkin se, että kielet koodaavat tekoja eri tavoin ja esim. juuri transitiivisuus vaikuttaa tässä. Edelleen on syytä mainita, että peruslauseessa verbimorfologia on merkitsemätön (eli peruslausetta eivät edusta passiivi ja antipassiivi)

13 Transitiivisuusparametrit (Hopper and Thompson 1980: 252)
HIGH LOW PARTICIPANTS 2 or more participants, 1 participant A and O B. KINESIS action non-action C. ASPECT telic atelic D. PUNCTUALITY punctual non-punctual E. VOLITIONALITY volitional non-volitional F. AFFIRMATION affirmative negative G. MODE realis irrealis H. AGENCY A high in potency A low in potency I. AFFFECTEDNESS OF O O totally affected O not affected J. Individuation of O O highly individuated O non-individuated

14 Argumenttirakenne: termejä
Subjekti, objekti, epäsuora objekti (rakenteellisia termejä) S, A, O/P, T, R, E (semanttis-syntaktisia termejä) Tutkittavan kielen typologisesta profiilista saattaa riippua, kummat näistä ovat tärkeämpi kieliopin kuvauksessa. Esim. indoeurooppalaisissa kielissä subjekti ja objekti ovat tärkeitä kieliopillisia kategorioita (näillä on selkeitä rakennepiirteitä ja niiden läsnäolo lauseessa on usein välttämätöntä), kun taas siniittisten kielten kuvauksessa on parempi puhua agentista ja patientista (nämä määräytyvät etupäässä semanttisesti ja sanajärjestyksen perusteella, morfologisia rakennepiirteitä ei juuri ole ja läsnäolo lauseessa ei ole välttämätöntä).

15 Termejä S (Subject): Intransitiivilauseen ainoa argumentti
A (Agent): Transitiivilauseen agentti (tai agenttimaisempi osallistuja) O (Object): Transitiivilauseen patienttimaisempaan osallistujaan viittaava argumentti R (Recipient): Ditransitiivilauseen vastaanottaja-argumentti T (Theme): Ditransitiivilauseen teema-argumentti E (Extended intransitive): Extended intransitive-lauseen (esim. hän suuttui minulle, hän kyllästyi musiikkiin) ei-S –argumentti. Nämä ovat syntaktis-semanttisesti määriteltyjä osallistujarooleja, jotka eivät ota suoraan kantaa rakennepiirteisiin ja joita voidaan käyttää typologisten vertailukäsitteiden tavoin poimimaan keskeiset osallistujat eri kielistä laajaan kieltenväliseen tutkimukseen. Rakenteelliset termit (subjekti, suora objekti) ovat pikemminkin osa jonkin tietyn kielen kieliopin kuvausta.

16 Esimerkkejä Minä (S) juoksen Minä (A) rikoin maljakon (O/P) Minä (A) annoin kirjan (T) Liisalle (R) Minä (S) suutuin sinulle (E)

17 Subjekti Subjekti viittaa lauseen kuvaaman teon tekijään, eli se on agentti ja tyypillisimmin ihminen. Ja subjektin tarkoite on olemassa ilman tekoakin (esim. Liisa kirjoitti runon, Liisa on olemassa ilman tekoa, runo ei) Subjekti on usein topiikki. Lause sanoo siitä jotain. Subjekti kantaa tiettyä (sija)merkintää (se voi myös olla nollamerkityssä nominatiivissa) ja yleensä sen merkintä muuttuu kausativisaation seurauksena (esim. nominatiivi -> akkusatiivi)

18 Subjekti 4. Se laukaisee verbikongruenssin (myös objekti voi sen laukaista, mutta verbi kongruoi yleensä ainakin subjektin kanssa, jos kielessä ylipäätään kongruenssia on) 5. Se on yleensä lauseenalkuinen (koska se on topiikki, 90% maailman kielistä on subjektialkuisia) 6. Se on lauseen pivot, eli se voidaan jättää pois mm. rinnasteisessa lauseessa. 7. Subjektia ei voi jättää päälauseessa pois (tai ainakin sen poisjättö on rajoitetumpaa kuin objektin poisjättö).

19 Nominatiivi-akkusatiivi –kielet
S = A ≠ O (suomi, ketsua, japani, saksa, englanti, tamili jne.) Yleisin argumenttimerkintätyyppi maailman kielissä Tärkeää on se, että S ja A saavat saman kohtelun, mikä erottaa ne O:sta. Miten tämä tehdään, on kielikohtaista (erottelu voi perustua sijamerkintään, verbikongruenssiin tai järjestykseen, esimerkkejä pian)

20 NOM-ACC –kielet Nominatiivi ja akkusatiivi ovat NOM-ACC –kielissä usein hyvin vahvasti rakenteellisia sijoja. Huom. kieli voi kuitenkin olla argumenttien merkinnältään NOM-ACC, vaikka siitä puuttuisi akkusatiivisija (kuten puuttuu esim. englannista, hollannista, ruotsista, mandariinikiinasta ja jorubasta).

21 Esimerkkejä Sijamerkintä (japani) Hi ga noboru Aurinko SUBJ nousta ’Aurinko nousee’ Gakusei ga tegami o kaita Opiskelija SUBJ kirje OBJ kirjoitti ’Opiskelija kirjoitti kirjeen’

22 Esimerkkejä Verbikongruenssi (ketsua, Payne 1997: 136): aywa-n go-3SG
‘He goes’ aywa-a go-1SG ‘I go’ maqa-ma-n hit-1SG-3SG ‘He hit me’

23 Esimerkkejä Järjestys (joruba) Omo dé Lapsi tulla ’Lapset tulivat’
Ode bá omo Metsästäjä kohdata lapsi ’Metsästäjät kohtasivat lapset’

24 Merkitty nominatiivi Merkitty nominatiivi (Mojave, Yuman, Arizona, USA) Jim-č (S) isva:r-k Jim-NOM sing-TNS ‘Jim sings.’ hatčoq-č (A) poš (O) taver-m dog-NOM cat chase-TNS ‘The dog chased the cat.’ Eli S = A ≠ O

25 Absolutiivi-ergatiivi –kielet
S = O ≠ A Huom. termi ABS-ERG on parempi kuin ERG-ABS, koska tällöin järjestys on molemmissa perustyypeissä merkitsemätön sija-merkitty sija! Noin 20-25%:ssa maailman kieliä on jonkinlaisia ergatiivisuuspiirteitä (Dixon 1994, esim. hindi, nepali, pama-nyungan kielet, tonga, tiibetiläiset kielet, yup’ik, nias) Toisin kuin nominatiivi-akkusatiivijärjestelmät, ergatiivisuus ei yleensä esiinny kielessä ’puhtaana’ vaan osa argumenteista saa akkusatiivimerkinnän.

26 Absolutiivi-ergatiivi –kielet
Tärkeää tässäkin on se, että S ja O saavat saman ’kohtelun’ ja niiden merkintä eroaa jotenkin A:sta. Erottelu voidaan periaatteessa tehdä samoin konstein kuin NOM-ACC –kielissä, mutta pelkkään argumenttin järjestykseen perustuvia ABS-ERG –kieliä ei ole löytynyt tähän mennessä. Ergatiivi on yleensä merkitty sija, nias (austronesialainen, Indonesia) on ainoa tähän mennessä raportoitu merkityn absolutiivin kieli (yupikissa molemmat on merkitty, mikä on kohtuullisen yleistä).

27 Esimerkkejä (sijamerkintä)
Yalarnnga (Pama-Nyungan, Australia, kuollut; Blake 1977: 8) ia waka-mu I fall-PAST ‘I fell’ a-tu kupi wala-mu I-ERG fish kill-PAST ‘I killed a fish’ kupi-ku ia taca-mu fish-ERG I bite-PAST ‘A fish bit me’

28 Esimerkkejä (sijamerkintä)
Yup’ik Eskimo (Payne 1997: 135) doris-aq ayallruuq Doris-ABS traveled ‘Doris traveled’ tom-am doris-aq cingallrua Tom-ERG Doris-ABS greeted ‘Tom greeted Doris’

29 Esimerkkejä (verbikongruenssi)
Yup’ik eskimo (Payne 1997:136) ayallruu-nga traveled-1SG ‘I traveled’ ayallruu-q traveled-3SG ‘He traveled’ cingallru-a-nga greeted-3SG-1SG ‘He greeted me’

30 Esimerkkejä (hypoteettinen)
Pelkkä järjestys Lapsi meni kotiin Kuva piirsi lapsi S ja O edeltävät verbiä, A seuraa sitä Kuten todettua, tällaista kieltä ei ole tähän mennessä löytynyt.

31 Split ergativity ABS-ERG –merkintä on kielissä usein vain yksi tapa merkitä argumentteja. Tämän lisäksi monista ergatiivikielistä löytyy myös ’split’-merkintää, eli ABS-ERG –merkintä koskee vain tiettyä osaa argumenteista/kielestä. Tyypillistä on, että merkintä koskee vain morfologista sijamerkintää, mutta syntaksi (esim. lauseiden yhdistäminen ja argumenttien poisjättö) toimii NOM-ACC –systeemin mukaan. Puhutaankin morfologisesti ja syntaktisesti ergatiivisista kielistä.

32 Split ergativity Muita splitejä ovat elollisuushierarkioihin ja tempukseen ja aspektiin perustuvat splitit. Mennyt aika seuraa aina ABS-ERG –merkintää näissä tapauksissa. Selvä tendenssi on edelleen se, että elollisuuhierarkiassa korkealla olevat argumentit (erityisesti 1/2. persoona) merkitään NOM-ACC –systeemin mukaan ja alempana olevat ABS-ERG –systeemin mukaan (poikkeuksena kirantikielet).

33 Tense-split Hindi (Mohanan 1994: 70) raam-ne ravii-ko piitaa Ram-ERG Ravi-ACC beat-PERF ‘Ram beat Ravi’ raam ravii-ko piittaa hai Ram.NOM Ravi-ACC beat-IMPERF be-PRES ’Ram beats/is beating Ravi’

34 Aspekti-split Gujarati (DeLancey 1981: 628f) ramesh-e pen kherid-y-i
Ramesh-ERG pen.FEM buy-PERF-FEM ‘Ramesh bought the pen’ ramesh pen kherid-t-o Ramesh pen.FEM buy-IMPF-MASC he-t-o AUX-IMPF-MASC ‘Ramesh was buying a pen’

35 Persoona-split Warlpiri (Hale 1973: 309, 328, 336) natju ka-na pula-mi 1SG.ABS PRES-1SG.NOM shout-NONPAST ‘I am shouting, I shout’ natjulu-lu ka-na-nku njuntu njanji 1SG-ERG PRES-1SG.NOM-2SG.ACC 2SG.ABS see.NONPAST ‘I see you’ njuntulu-lu ø-npa-tju pantu-nu natju 2SG-ERG Ø-2SG.NOM-1SG.ACC spear-PAST 1SG.ABS ‘You speared me’

36 Pragmaattinen ergatiivi
Ergatiivin merkintä voi perustua myös pragmaattisiin tekijöihin. Pragmaattisen ergatiivin kielissä ergatiivisijan käyttö ei ole pakollista. Se voi olla kokonaan vapaaehtoista, tai ainoastaan jotkut verbit voivat vaatia ergatiivia. Ergatiivilla merkitään sellaisia agentteja, jotka ovat erityisen tärkeitä keskustelun informaatiorakenteen kannalta; esim. kontrastiivisia tai puhujan/kuulijan odotusten vastaisia.

37 Esimerkki Kurtöp (tiibetiläis-burmalainen, Bhutan; Hyslop 2010)
1) net tiru yanga yanga bi-shang 1pl.abs money five five give-pfv.ego ’We gave five bucks each.’´(me maksoimme bussimatkasta) 2) nei tiru yanga yanga bi-shang 1pl.erg money five five give-pfv.ego ’We gave five bucks each.’ (Me maksoimme bussimatkasta ja nuo muut eivät) Jälkimmäisessä lauseessa agentti merkitään ergatiivilla, koska se on kontrastiivinen.

38 Kolmijakoiset systeemit
S ≠ A ≠ O Kolmijakoisissa systeemeissä kaikki kolme perusargumenttia merkitään eri tavalla. Kielissä ei ole tunnusmerkitöntä relaatiota, kuten subjekti. Ovat maailman kielissä hyvin harvinaisia. Yksi syy on varmasti niiden epäekonominen luonne (ne tekevät erot liian selvästi).

39 Esimerkki Nez Perce (Penutian, Idaho, USA, Rude 1988: 547f)
háama hipáayna man 3.NOM.came ‘The man came’ háana-nm pée-’wiye wewúkiye-ne man-ERG 3ERG-shot elk-DO ‘The man shot an elk’

40 Kolmijakoiset systeemit
Huom. tärkeää tässä on merkinnän systemaattisuus! Monissa kielissä, joissa on persoonaan perustuvaa splitiä, merkintä voi sopivassa tilanteessa vaikuttaa kolmijakoiselta. Kuitenkin voidaan puhua kolmijakoisuudesta, jos esim. substantiivit ja pronominit merkitään aina systemaattisesti kolmijakoisesti.

41 Split intransitivity / aktiivi/statiivi-systeemit
SA ≠ SO; A ≠ O Erotukseksi kaikista edellisistä tyypeistä, split intransitivity-kielissä tehdään eksplisiittinen ero osallistujien/erilaisten argumenttien välillä jo intransitiivilauseissa. Tyypin kielissä ei siis myöskään voi sanoa olevan tunnusmerkitöntä relaatiota. Aktiivi-statiivikieliä löytyy erityisesti pohjois-Amerikan alkuperäiskielistä.

42 Split intransitivity Erottelu voi perustua semanttisesti erilaisiin tekijöihin, kuten aktiivisuus/statiivisuus ja agentiivisuus/patientiivisuus (mikä siis on S-argumentin semanttinen luonne). Agentiiviset vs. patientiiviset intransitiiviverbit (esim. juosta, hyppiä vs. kaatua, kuolla) Näiden kahden eri tyypin intransitiiviverbien subjektit merkitään eri tavoin. Joissakin kielissä samankin verbin subjektit voidaan merkitä eri tavoin riippuen siitä onko toiminta tahdonalaista vai tahdotonta.

43 Esimerkkejä Aktiivi/statiivi-ero Euchee (isolaatti, Oklahoma, USA) di-‘ade di-shti ‘I hunt’ ‘I dance’ dze-‘yu dze-shu ‘I am in pain’ ‘I am slow’ etc. di- merkitsee agentiivisten, aktiivista toimintaa ilmaisevien verbien subjekteja. dze- merkitsee puolestaan patientiivisten verbien subjekteja (subjekti ei ole aktiivinen toimija).

44 Esimerkkejä Tahdonalaisuuteen (volitionality) perustuva ero Central Pomo (Pomoan, USA) za klúkluw to klúkluw I coughed I coughed ‘I coughed (voluntarily)’ ‘I coughed (involuntarily)’

45 Neutraalit systeemit S = A = O
Aivan puhtaana tyyppinä ei esiinny. Rikkoo liian selvästi kielen distinktiivisyyttä vastaan (ei pysty erottamaan tekijää kohteesta). Yleisesti käytettynä esimerkkinä on lisu (tiibetiläis-burmalainen, etelä-Kiina).

46 Esimerkki (lisu) Làma nya ánà khù-a Tigers TOP dog bite-DECL ’Tigers bite dogs/dogs bite tigers’ Ánà xe làma khù-a Dog NEW TOP tigers bite-DECL

47 Selitykset Ekonomia ja distinktiivisyys: yhtenä argumenttien merkinnän tärkeimpänä funktiona pidetään agentin ja patientin erottamista toisistaan ja sen kieltenvälisesti yleisimmät merkintästrategiat hoitavat mahdollisimman ekonomisesti. Merkintä on myös rationaalista, näin ’kannattaa’ merkitä. Samat syyt selittävät sen, miksi neutraalit ja kolmijakoiset systeemit ovat harvinaisia: ensimmäinen ei hoida erottelua, toinen tekee sen liian tarkasti.

48 Selitykset Argumenttien merkintää on selitetty myös ns. indeksoinnin (indexing) näkökulmasta: tämän selityksen mukaan merkintä ei primaaristi erottele argumentteja toisistaan, vaan erottaa yhden argumentin erilaisia tyyppejä (esim. erilaiset agentit) tosistaan. Tämä selittää sen, miksi split intransitivity-kieliä löytyy ja se selittää myös esim. suomen tyyppisen akkusatiivi-partitiivi –vaihtelun.

49 Tehtävä Kuvitellaan, että suomessa olisi erilainen argumenttirakenne kuin nominatiivi-akkusatiivi. Miten seuraavat lauseet voitaisiin silloin ilmaista? Ergatiivi: Poika syö. Poika syö omenan Split ergativity, joka perustuu aikamuotoihin: Poika syö omenan. Poika söi omenan.

50 Tehtävä Pragmaattinen ergatiivi: Matti lyö Mikkoa.
Matti lyö Mikkoa. (eikä joku muu) Split intransitivity/ aktiivi-statiivi merkintä Lapsi juoksee. Lapsi kaatuu. Kolmijakoinen systeemi Kala ui. Kala puri lasta.

51 Tehtävän ratkaisuja Ergatiivi: Poika syö.
Pojan syö omena. (merkitys: poika syö omenan) Split ergativity, joka perustuu aikamuotoihin: Poika syö omenan. Pojan söi omena. (merkitys: poika söi omenan) Pragmaattinen ergatiivi: Matti lyö Mikko. (neutraali) Matti-han lyö Mikko. (Matti on se joka lyö Mikkoa, eikä joku muu)

52 Tehtävän ratkaisuja Split intransitivity/ aktiivi-statiivi merkintä (agentiivisten ja patientiivisten intransitiiviverbien subjektit merkitään eri tavoin, kumpikaan ei ole nollamerkitty) Lapsen juoksee (merkitys: lapsi juoksee). Lasta kaatuu (merkitys: lapsi kaatuu. Kolmijakoinen systeemi (S, A ja O merkitään kaikki eri tavoin) Kala-k ui (merkitys: kala ui) Kala-s puri lasta. (merkitys: kala puri lasta)