Kelan yhteistyö terveydenhuollon kanssa kuntoutusasioissa

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
URATAKOMON TOP-valmennus. Minkälaisia ongelmia TOP-jakson aikana voisi ilmetä? Opiskelijoiden vastauksia: • Teen virheen • En tule toimeen muiden työntekijöiden.
Advertisements

Milloin tarvitaan kuntoutussuunnitelma ja kuka sen tekee?
Huolen herääminen ja yhteydenotto Jatkohoito
Miten koulutusjaoston toimintaa tulisi kehittää? - työpaperi Mustalla kehittämishaaste Vihreällä kehittämisajatuksia / ehdotuksia.
NUPPU 2 – Keski-Pohjanmaan osahanke osana PaKaste 2 -hanketta 1.
TTL Sosiaalisessa mediassa
CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina CP- ikä/kunto -projekti (CPIK) Invalidiliitto ry hallinnoi.
Työeläkekuntoutus © Tapiola-ryhmä.
Syömishäiriöiden kuntoutusyksikkö, KALLIO Anoreksiaan Bulimiaan Epätyypilliseen syömishäiriöön sairastuneet Laitoskuntoutus v.
Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma ja nuorisojärjestöt
Opiskelijakunta Pekka Halosen akatemiassa Päivitetty
Finnan kehittämisideoiden hallinta LUONNOS Heli Kautonen ja Aki Lassila Konsortioryhmän kokous
Asiantuntijaryhmät UKJ-suunnittelussa UKJ-ohjausryhmän kokous Minna Kivinen.
Kuntoutuspalveluohjaus – työkyvyn tukemisen prosessi
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ammatillisen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiset asiat Johtaja Pasi Kankare, Opetushallitus
Sairaalaopetuksen kehittäminen Helsingissä 2010 Saireke-seminaari Auroran koulussa
MAAKUNNALLINEN PALLIATIIVISEN HOIDON TÄYDENNYSKOULUTUSMALLI
Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) koulutusjaosto.
Käyttäjäkysely osana Lahden kaupunginkirjaston palautejärjestelmää Jari Tyrväinen Kirjastotoimen apulaisjohtaja Kansallisen käyttäjäkyselyn keskustelu-
Aivovammapotilaan kuntoutusketju
Lähettämiskäytännöt ja Kelan kuntoutukseen ohjaaminen
Esitys aluetoimikuntamalliksi Vapaa-ajan asukaspalveluiden lautakunta §65.
KOTI Kotipalvelu Perhetyö Järjestöt Koulu Vertais- tuki Kulttuuri- ja liikunta- palvelut Harras- tukset Päihde- ja mielen- terveys- palvelut Päihde- ja.
Kelan uusi organisaatio ja kuntoutuksen tulevaisuuden näkymät Mikko Toivanen Kuntoutuksen palveluntuottajien tapaaminen
Ohjaus ja yhteistyö -kori Tilannekatsaus Maritta Korhonen / Minna Saario.
Suomi - Ruotsi -kuntoutusyhteistyö Kela-ETK (Suomen työeläkejärjestelmä) -Försäkringskassan - Hankkeen tausta - Menettely Suomi-Ruotsi kuntoutustilanteissa.
Palvelutoiminta haastaa vapaaehtoistoiminnan vai toisin päin? Järjestöt - kansalaistoiminnan koordinoijia vai palveluntuottajia Puheenjohtaja / STKL Raimo.
Geriatria erikoisalana Ritva Tikkamäki, geriatrian ylilääkäri.
Tervetuloa Welcome Pauliina Lampinen Tominnanjohtaja Vammaisten lasten ja nuorten tukisääitö Rifi ry:n puheenjohtaja.
+ Psykiatrian klinikan toiminnan muutos Sanna Blanco SequeirosErja Ojanaho Ylilääkäri, tulosaluejohtajaYlihoitaja.
Kuntoutuksen asema sosiaali- ja terveysalan muutoksessa – kokemuksia Suomesta ja Ruotsista Rehabilitation Finland ry:n järjestämä seminaari kuntoutusalan.
Kuntoutusyhteistyö työterveyshuollon korvaamisen näkökulmasta Leila Koskela Suunnittelija, Terveydenhuoltoetuuksien osaamiskeskus
ELO-yhteistyöryhmän kokous
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ
Varhaiskasvatuksen arvioinnin lähtökohtia
SOTE-organisaatioihin liittyviä käsitteitä keskustelun pohjaksi
Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaan perusopetukseen ottaminen
LSSAVI Valvontaprosessin vaiheet varhaiskasvatuksessa
Asiakastietojen sähköistä käsittelyä koskevan lainsäädäntötyöryhmän tavoitteet Maritta Korhonen Kehittämispäällikkö.
Tieteellinen tutkimus
Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020 ja sen toimeenpano - Kori 3: Tiedon jalostaminen ja tiedolla johtaminen.
Osaamisen näytön prosessi
Kelan tules-kuntoutuksen toteutuminen kuntoutujan ja kuntoutuksen palveluntuottajan näkökulmista Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu toteuttaa tutkimuksen.
Tutkittu IKKU (T-IKKU) Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskursseja koskeva tutkimus Tavoite: Tutkittu IKKU (T-IKKU) -tutkimus on Kelan Muutos-hankkeen.
Korvaavuuden, sisällyttämisen ja vapautuksen prosessi
Esityksen lopussa: Osoita päättäjälle!!!
Ensilinjan työntekijän rooli TOIKEssa
(SUURI) KANDIKYSELY Syksyn kysely on auki
Osaamisen näytön prosessi
Terveydenhuollon menetelmien arviointi 2018-
Asiakkaan valinnanvapaus
THL:n asiakkuustyön ja CRMn vaikuttamissuunnitelma
PUNK-hankkeen arviointi
Työpajan ohjelma   Teema: Miksi osatyökykyisille tarvitaan uusi työkyvyn tuen toimintamalli 9.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi Työpajan avaus ja.
Laki yksityisistä sosiaalipalveluista
Saatteeksi PP-pohjan käyttäjälle
KUNTOUTUKSEN PALVELUJÄRJESTELMÄ
TYÖIKÄISTEN MONIALAINEN PALVELUMALLI
Läheisen ohjaus terapiatyössä
Ohjaus ja yhteistyö -korin tilanne - JORY 7. 5
Kehittämisprosessit VamO-hankkeessa
Työikäisten kuntoutus
Tervetuloa sosiaalisen kuntoutuksen kehittäjäverkoston ensimmäiseen tapaamiseen!
Kehittämisprosessit VamO-hankkeessa
Yhteinen monialainen asiakas-suunnitelma
Sote-uudistuksen toimeenpano
Tuetun päätöksenteon koulutus
Rovaniemen omaisten työryhmä
Ajankohtaista OSAOssa Koulutuspalvelupäällikkö Tiina Kuokka
Kehittäjätyöntekijä Ellinoora Mantere, Rovaniemen kaupunki
Esityksen transkriptio:

Kelan yhteistyö terveydenhuollon kanssa kuntoutusasioissa Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kelan yhteistyö terveydenhuollon kanssa kuntoutusasioissa Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Lääkinnällinen kuntoutus – Kelan ja terveydenhuollon yhteistyötä 25.10.2012 Helsingin Messukeskus

Kelan ja terveydenhuollon yhteistyö kuntoutusasioissa – esityksen sisältö Yhteistyön muotoja Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Yhteistyö asiakkaan asioissa (mm. lääkärin B-lausunnot, kuntoutussuunnitelmat, konsultaatiot molemmin puolin) Yhteistyö kuntoutuspalvelujen uudistamisessa Mittaaminen ja arviointi Tavoitemalli Tiedottaminen kuntoutuspalveluista Mitä odotuksia yhteistyölle?

Kelan ja terveydenhuollon yhteistyö kuntoutusasioissa –yhteistyön muotoja Kelan vakuutuspiirit tekevät yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa Asiakkaan asioissa Yhteistyöhön liittyvissä kokouksissa Koulutuksissa / puheenvuoroissa Kelan kuntoutuksesta Kelan vakuutusalueiden ylilääkärit tekevät yhteistyötä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja yliopistosairaaloiden kanssa Kelan terveysosaston kuntoutusryhmä tekee yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja yliopistosairaaloiden kanssa Yhteistyöhön ja linjauksiin liittyvissä kokouksissa Kuntoutuksen kohdentamiseen ja sisällön uusimiseen liittyvässä valmistelussa Koulutuksissa / Puheenvuoroissa Kelan kuntoutuksesta

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä (2003/497) Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä / paikallinen yhteistyö edustajat sosiaalihuollosta, terveydenhuollosta, opetustoimesta, työvoimahallinnosta, Kelasta ja muista tarpeellisista tahoista tehtäviä ovat mm. yhteistyö yksittäisten kuntoutujien asioissa, yhteistyön kehittäminen ja yhteistyöstä sopiminen Kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikunta / alueellinen yhteistyö edustajat sosiaali- ja terveydenhuollosta, opetus- ja työhallinnosta, Kelasta sekä järjestöistä ja muista yhteisöistä ja laitoksista tehtäviä ovat mm. suunnitella, edistää ja seurata lain mukaista yhteistyötä ja käsitellä asiakasyhteistyötä koskevia periaatteellisia kysymyksiä Kuntoutusasiain neuvottelukunta / valtakunnallinen yhteistyö tehtävänä ohjata, kehittää ja yhteensovittaa eri tahojen yhteistyötä sekä alueellisten asiakasyhteistyötoimikuntien yhteistyötä

Kelan ja terveydenhuollon yhteistyö kuntoutusasiakkaan asioissa Tavoitteena oikea-aikainen, asiakkaan tarpeen mukainen kuntoutus Terveydenhuolto arvioi kuntoutustarpeen ja tekee lääkärin B-lausunnon tai kuntoutussuunnitelman Kelan kuntoutusta varten > sähköisen kuntoutussuunnitelmalomakkeen kehittäminen Tarvittaessa asian käsittely kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmässä Kelan vakuutuspiirin kuntoutuskäsittelijä on tarpeen mukaan yhteydessä terveydenhuoltoon ja pyytää mahdollisesti lisäselvityksiä Kela lähettää kuntoutuskäsittelijän tekemän päätöksen tiedoksi terveydenhuoltoon (vaihtelee eri lainpykälien mukaan) Kelan kuntoutuksen aikana palveluntuottaja tekee verkostoyhteistyötä terveydenhuollon kanssa: verkostoneuvottelut, videoneuvottelut, puhelinkontaktit Kuntoutuksen päätyttyä palveluntuottaja lähettää kuntoutusselosteen lähettäneelle taholle

Kelan ja terveydenhuollon yhteistyö kuntoutuspalvelujen uudistamisessa Esimerkkinä Kelan sairausryhmäkohtaisten kurssien uudistaminen Kysely sairausryhmäkohtaisista kursseista perusterveydenhuollolle erikoissairaanhoidolle ja yliopistosairaaloille Missä sairausryhmissä on tarvetta kuntoutukselle? Miten sairausryhmien kuntoutus olisi hyvä jakaa terveydenhuollon, Kelan ja RAY:n kesken? Tapaamiset ja keskustelut eri terveydenhuollon yksiköiden kanssa (esim. lastentautien ylilääkärit) Terveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa tehty yhteistyötä kurssien sisällön kehittämisessä sairausryhmien tarpeita vastaaviksi – kokoukset, kohdennetut kysymykset/vastaukset ja kommentointi Kelan kuntoutuspalvelujen laatukuvaukset eli standardit ovat avoimesti kommentoitavina Kelan internetsivuilla – ajoittuen yleensä touko-kesäkuulle ja marras-joulukuulle Kommentointi Kelan internetsivuilla www.kela.fi kohdassa Yhteistyökumppanit > Kuntoutuspalvelut > Standardit > Kommentoitavat standardit

Kelan ja terveydenhuollon yhteistyö - mittaaminen ja arviointi Kela käyttää mittaamisessa ja arvioinnissa TOIMIA-tietokannan –mittareita (Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto) http://www.toimia.fi/ GAS -menetelmä (Goal Attainment Scaling) –menetelmää käytetään asiakkaan hoidon tai kuntoutuksen tavoitteiden laatimiseen ja arviointiin

Tavoitemalli Kela, terveydenhuolto Kuntoutuksen palveluntuottaja Kuntoutujan tarve Terveydenhuolto toteaa kuntoutustarpeen ja laatii kuntoutujan kanssa kuntoutussuunnitelmaan (pitkäntähtäimen tavoite) Kelan etuuskäsittelijä haastattelee ja herättää ”tavoitteen idun” -hakemus, oma tavoite PTT kysyy etukäteen kuntoutujalta hänen tavoitteitaan ennakkokyselyssä Kuntoutusjakson tavoitteet laaditaan konkreettiksiksi GAS -menetelmää hyväksi käyttäen GAS -tavoitteita täsmennetään ja käsitellään GAS -tavoitteet arvioidaan Jatkotoimenpiteet, pitkäntähtäimen tavoitteet arvioidaan (terveydenhuolto) Kela, terveydenhuolto Kuntoutuksen palveluntuottaja Kuntoutuksen sisältö suunnitellaan tavoitteiden mukaan Tavoitemalli kuvaa ideaalimallia, jossa tavoitteiden laatiminen toteutuu syklinä. Kuntoutujalla on jokin tarve, joka yhdessä terveydenhuollon kanssa määritellään kuntoutuksen keinoin autettavaksi. Terveydenhuolto määrittelee kuntoutuksen pitkäntähtäimen tavoitteen, johon kaikki kuntoutus perustuu. Kuntoutuja ohjautuu Kelaan hakemaan kuntoutusta. Kuntoutuskäsittelijä keskustelee kuntoutujan kanssa hänen elämäntilanteestaan ja siitä, mikä kuntoutujan tavoite kuntoutukselle on. Kuntoutujaa ohjataan hakemaan hänelle sopivaan ja tavoitteita tukevaan kuntoutukseen. Käsittelijä herättää kuntoutujassa kuntoutuksen tavoitteen idun ja auttaa kuntoutujaa löytämään kyseiselle kuntoutukselle relevantteja omia tavoitteita. Kuntoutuja aloittaa kuntoutuksen. Palveluntuottaja kysyy etukäteen kuntoutujalta hänen yleisiä tavoitteitaan kuntoutukselle ja palveluntuottaja tekee alustavaa suunnitelmaa kuntoutuksen sisällöstä (esim. sopeutusmisvalmennus-kuntoutuja haluaa tietoa tietyistä asioista -kuntoutuksen sisältö suunnitellaan tämän mukaisesti). Kuntoutuksen alussa laaditaan GAS-tavoitteet ja niitä arvioidaan kuntoutuksen aikana ja lopussa. Kuntoutuksesta tulee palaute lähettävälle taholle ja Kelaan, jossa arvioidaan kuntoutuksen vaikuttavuutta asetettuihin pitkäntähtäimen tavoitteisiin nähden.

Tiedottaminen kuntoutuspalveluista Olemme tehostaneet kuntoutuksen tiedotusta ja ottaneet käyttöön uusia tiedotuskanavia Tiedotuskanavia ovat Tiedotteet Kelan internetsivuilla ajankohtaisista asioista ja palvelujen tilanteesta Sähköpostit esim. kuntoutuksen ylilääkäreille, kuntoutusohjaajille ja sosiaalityöntekijöille Kirjeet yliopistosairaaloiden, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yksiköille Vuorovaikutteiset tiedotustilaisuudet järjestöjen tiedottajille Artikkelit ammattilehdissä

Tiedottaminen kuntoutuspalveluista Laajennamme tiedotusta uusista palveluista Kohdennettu tiedotus Esim. muistisairaiden kursseista kaupunkien ja kuntien kotihoitoyksiköihin, muistipoliklinikoille, muistihoitajille ja perusterveydenhuoltoon Esim. nuorten mielenterveyskursseista psykiatrian klinikat, mielenterveyskeskukset, työ- ja elinkeinotoimistot, ammatilliset oppilaitokset, opinto-ohjaajat, työterveyshuollot, nuorten työpajat, peruskoulujen erityisopettajat, opinto-ohjaajat, nuoriso- ja perheneuvolat Tiedotus tapahtuu suoraan tai valtakunnallisten organisaatioiden kautta

Mitä odotuksia yhteistyölle? Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia uusille yhteistyön muodoille, joilla voisimme lisätä keskustelua ja vuorovaikutusta terveydenhuollon kanssa.

Kiitos