Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä Jussi Tapani OTT, VT, dosentti, rikosoikeuden professori (mvs.)

Keskeiset käsitteet Rikos Rangaistus Laissa rangaistavaksi säädetty teko (muodollinen määritelmä) Rikos toiminta-, seuraus- ja tekijävääryytenä (aineellinen määritelmä) Kriminologiset määritelmät Rangaistus Oikeudellinen seuraamus, jonka viranomainen määrää lain nojalla Tuomitaan tekijälle seurauksena lain rikkomisesta Sisältää moitteen Kielteisen kokemuksen tai kärsimyksen aiheuttaminen

Rangaistusjärjestelmä Pelotusvaikutus Moraalin luominen ja vahvistaminen sekä tapojen kehittäminen Yleisestävyys: lainsäätäminen eli rangaistusuhkien asettaminen Rangaistuksen määrääminen Rangaistuksella osoitetaan rangaistusuhka todeksi Normien ylläpitäminen Sosiaalisen konfliktin ratkaiseminen Erityisestävyys: rangaistuksen täytäntöönpano Keskeistä järjestelmän legitimiteetti

Rangaistusjärjestelmä Sovitus (R.A. Duff 2001) Moite (rangaistus) ‏Katumus Uudistuminen Integraatio Tässä ei mitata todellista katumusta Moitteen pitää olla niin ankara, että se on omiaan synnyttämään katumuksen tunnetta Mitä vakavampi rikos, sitä ankarampi moite tarvitaan, jotta ajatus katumuksesta olisi uskottava

Täytäntöönpano Vankeuslaki Tavoite on realistinen Tavoitteena on lisätä vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan edistämällä vangin elämänhallintaa ja sijoittumista yhteiskuntaan sekä estää uusien rikosten tekeminen rangaistusaikana Tavoite on realistinen Ei tavoitella uusimisen estämistä sinänsä, vaan pyritään lisäämään valmiuksia rikoksettomaan elämään Tavoite korostaa tuomitun omaa osuutta, hänen asianaan on päättää, tekeekö uusia rikoksia, viranomaiset eivät voi uusia rikoksia estää Viranomaisten pitää kuitenkin luoda valmiuksia tuomitun selviytymiselle vapaudessa ja tukea tuomitun pyrkimystä elämänhallinnan kautta rikoksettomaan elämään

Täytäntöönpano Vankeuslaki voimaan 1.10.2006 Täytäntöönpanoviranomaiset Ulosottomies, rikosseuraamusvirasto, vankilat Vankilajärjestelmä Aluevankilat (5), jotka koostuvat sijoittajayksiköstä ja vankiloista Vankilat ovat suljettuja laitoksia tai avolaitoksia Lisäksi terveydenhuollon yksikkö

Rangaistuslajit Rikoslain (RL) 6 luvun 1 § (1195/2004) Yleiset rangaistuslajit: rikesakko, sakko, ehdollinen vankeus, yhdyskuntapalvelu ja ehdoton vankeus Erityiset rangaistukset virkamiehiä varten: varoitus ja viraltapano Erityinen rangaistus alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta: nuorisorangaistus Sotilaan ja muun RL 45 luvun alaisen henkilön kurinpitorangaistukset: varoitus, poistumisrangaistus, kurinpitosakko ja aresti Jos muu kuin RL 45 luvun alainen henkilö, kurinpitorangaistuksen sijasta sakko Oikeushenkilö: yhteisösakko (RL 9 luku)

Rangaistuksen määrääminen Käsitteet Rangaistuksen mittaaminen Rangaistuksen määrän vahvistaminen tietyn valitun tai käytössä olevan rangaistuslajin sisällä Valinta eri rangaistuslajien välillä, kun ne edustavat ankaruudeltaan toisistaan poikkeavia vaihtoehtoja Mittaamisperiaatteet Mittaamisperusteet

Rangaistuksen määrääminen Osaratkaisut (heuristiikka) Asteikon vahvistaminen Lajinvalinta Rangaistuksen mittaaminen Vähennykset Muut rangaistusta koskevat lausumat

Rangaistusasteikot Sakko (RL 2a:1: 1-120 päiväsakkoa) Yhteinen sakkorangaistus (RL 7:3: 240 päiväsakkoa) Vankeus (RL 2c:2: 14 päivää – 12 vuotta tai elinkautinen) Yhteinen vankeusrangaistus (RL 2c:2 ja RL 7 luku: enintään 15 vuotta) Aikayksiköt vuosia, kuukausia ja päiviä: alle kolmen kuukauden vankeusrangaistus päivinä Täytäntöönpanossa määräaikaiset vankeusrangaistukset lasketaan yhteen (maksimi 20 vuotta) Elinkautinen vankeusrangaistus kattaa muut rangaistuslajit

Rangaistusasteikon lieventäminen Nuoruus - Rikokset, jotka on tehty alle 18-vuotiaana Yritys (RL 5:1) Avunanto (RL 5:6) Rikos on tehty olosuhteissa, jotka läheisesti muistuttavat vastuuvapausperusteita - Esimerkiksi hätävarjelu ja pakkotila Rikos on tehty olosuhteissa, jossa on käsillä lieventämis- tai kohtuullistamisperuste, ja on erityisiä syitä lieventää rangaistusasteikkoa Alentuneesti syyntakeiset (ei vaikuta käytettävissä olevaan enimmäisrangaistukseen) Vaikutus: asteikon muuttaminen: ¾ enimmäismäärästä ja vähintään rikoksesta säädetyn rangaistuslajin vähimmäismäärän Elinkautinen: 2-12 vuotta vankeutta

Yhteisen rangaistuksen määrääminen Lievennyksen sisältö Jokainen lisärikos tuo mukanaan alenevan moitelisän Taustalla on sovitusajatus ja oikeudenmukaisen rangaistuksen tavoite Kohtuus: esimerkkinä tilanne, jossa kahdesta eri rikoksesta lasketaan rangaistukset yhteen ja tilanne, jossa 60 käyttövarkaudesta laskettaisiin rangaistuksen yhteen

Yhteisen rangaistuksen määrääminen Vaihtoehdot Yhteinen vankeus (kaksi törkeää petosta) Yhteinen sakko (kolme lievää petosta) Vankeus ja sakko (kolmesta rikosta kahdessa asteikko vankeutta ja yhdessä asteikkona sakkoa) Elinkautinen vankeus

Yhteisen rangaistuksen määrääminen Rangaistusasteikot Yhteinen rangaistus ei saa ylittää eri rikoksista seuraavien enimmäisrangaistusten yhteismäärää Ankarimman enimmäisrangaistuksen saa ylittää: enintään yhdellä vuodella, jos rikoksesta saattaisi seurata vankeusrangaistusta vähemmän kuin yksi vuosi kuusi kuukautta enintään kahdella vuodella, jos rikoksesta saattaisi seurata vankeutta vähintään yksi vuosi kuusi kuukautta mutta vähemmän kuin neljä vuotta enintään kolmella vuodella, jos rikoksesta saattaisi seurata määräaikainen vähintään neljän vuoden vankeusrangaistus HUOM! Yleiset rangaistuksen vähentämisperusteet (esim. yritys) otetaan huomioon enimmäismäärää arvioitaessa Jos rangaistusasteikossa on vain sakko mahdollinen, se vastaa yhtä kuukautta vankeutta enimmäismäärää laskettaessa

Yhteisen rangaistuksen määrääminen Rangaistusasteikot Yhteinen sakkorangaistus saa olla suuruudeltaan enintään 240 päiväsakkoa HUOM! Yleiset vähentämisperusteet Mittaaminen (RL 7 luvun 5 §) Lähtökohta on siitä rikoksesta tuomittava rangaistus, josta tuomioistuimen harkinnan mukaan olisi tuleva ankarin rangaistus Oikeusmukaisessa suhteessa rikosten lukumäärään, vakavuuteen ja keskinäiseen yhteyteen (juopotteluun liittyvä rikoskierre tai suunnitelmallinen rikossarja) Koventamis- tai lieventämisperusteet otettava kohtuullisessa määrin huomioon, jos ne koskevat vain jotakin tai joitakin rikoksia

Yhteisen rangaistuksen mittaaminen Kohtuullistaminen aikaisemman tuomion perusteella (RL 7 luvun 6 §) Tekijä on tuomittu ehdottomaan vankeuteen Häntä syytetään rikoksesta, joka on tehty ennen ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista Aikaisempi rangaistus voidaan ottaa huomioon kohtuuden mukaan rangaistusta alentavana tai lieventävänä seikkana Uudesta rikoksesta tuomitaan erillinen rangaistus, mutta siten, että rangaistus yhdessä aikaisemmin tuomitun rangaistuksen kanssa ei saisi ylittää sitä, mitä olisi tuomittu, jos rikokset olisi tuomittu yhdellä kertaa

Yhteisen rangaistuksen mittaaminen Kohtuullistaminen (RL 7:6) 20.1. 14.5. 18.8. 8.10. t1 t2

Yhteisen rangaistuksen mittaaminen Kohtuullistaminen (RL 7:6) 3.3. 4.4. 1.9. r1 r2 r3 18.8. 10.11. t1 t2 EI KOHTUULLISTAMISTA

Rangaistuksen mittaamisperiaatteet Oikeudenmukaisuus Suhteellisuusperiaate Relatiivinen näkökulma: rangaistusten on heijastettava oikeasuhteisesti rikosten moitittavuuden eroja Absoluuttinen näkökulma: miten ankara rangaistuskäytännön on oltava

Rangaistuksen mittaamisperiaatteet Oikeudenmukaisuus Yhdenvertaisuus Perustuslain 6 §: Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä Rikoslain 6 luvun 3 §: Rangaistusta määrättäessä on otettava huomioon kaikki lain mukaan rangaistuksen määrään ja lajiin vaikuttavat perusteet sekä rangaistuskäytännön yhtenäisyys Periaate vaatii samanlaisten tapausten samanlaista kohtelua ja erilaisten tapausten erilaista kohtelua

Rangaistuksen mittaamisperiaatteet Oikeudenmukaisuus Yhdenvertaisuus Normaali- tai tyyppirangaistusajattelu: Tuomioistuin vertaa tuomittavana olevaa tapausta rikoksen tavallisiin ilmenemismuotoihin ja tuomitsee sen jälkeen rangaistuksen, joka vastaa teosta tyypillisesti tuomittavia rangaistuksia tai poikkeaa näistä sen mukaan, miten tapaus poikkeaa keskimääräisrikoksesta törkeämpään tai lievempään suuntaan

Rangaistuksen mittaamisperusteet Vahinko ja vaara Tunnusmerkistön mukaisen seurauksen arvottaminen Vahinko: kuinka syvälle rikos on kajonnut säännöksellä suojattuihin intresseihin (rikokset, joiden täyttyminen edellyttää konkreettista vahinkoseurausta) Vaara: seurauksen todennäköisyys ja niiden laatu (vaarantamisrikokset eli konkreettinen ja abstraktinen vaarantaminen sekä tekorikokset)

Rangaistuksen mittaamisperusteet Huumausainerikokset (vaarallisuus) Huumausainerikoksissa vaarallisuus asteikollistuu huumausaineen lajin, pitoisuuden, määrän, kerta-annoksen ja käyttötavan perusteella Ks. KKO 2006:82 (amfetamiini), KKO 2006:60, (Subutex), KKO 2006:59 (Subutex), KKO 2006:58 (Subutex), KKO 2005:56 (ään.) (ekstaasi), KKO 2004:73 (heroiini), KKO 2004:6 (hasis, kannabiskasvit), KKO 2003:62 (hasis), KKO 2002:5 (amfetamiini)

Rangaistuksen mittaamisperusteet Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset (esimerkkinä pahoinpitely) Aiheutetut vahingot, tekotapa, tekoväline, uhrin ominaisuudet, mihin kohtaan kehoa lyönnit tai potkut (vahingollisuus ja vaarallisuus) KKO 2004:109 (yllätyshyökkäys kadulla, 30 päivää ehdollista) KKO 2002:2 (7-vuotiaan lapsen pahoinpitely, 3 kuukautta ehdollista vankeutta) KKO 2008:85 (ään.): törkeä pahoinpitely, erittäin vakavat vammat, 6 vuotta 6 kuukautta vankeutta

Rangaistuksen mittaamisperusteet Liikennerikokset (syyllisyys) KKO 2003:134 (ään.) (törkeä kuolemantuottamus yms., ehdollista vankeutta 1 vuosi ja 4 kuukautta sekä yhdyskuntapalvelua 60 tuntia (RL 6:10)  lievemmän lain periaate KKO 1998:67 (ään.) (kaksi törkeää kuolemantuottamusta yms., 3 vuotta ehdotonta vankeutta) KKO 1993:26 (törkeä kuolemantuottamus, 1 vuoden 2 kuukauden ehdollinen vankeus)

Rangaistuksen koventamisperusteet Rikollisen toiminnan suunnitelmallisuus; Rikoksen tekeminen vakavien rikosten tekemistä varten järjestäytyneen ryhmän jäsenenä; Rikoksen tekeminen palkkiota vastaan; Rikoksen kohdistaminen kansalliseen, rodulliseen, etniseen tai muuhun sellaiseen kansanryhmään kuuluvaan henkilöön tähän ryhmään kuulumisen perusteella; Tekijän aikaisempi rikollisuus, jos sen ja uuden rikoksen suhde rikosten samankaltaisuuden johdosta tai muuten osoittaa tekijässä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä

Rangaistuksen koventamisperusteet Uusiminen Piittaamattomuus on pääteltävä uuden ja aikaisemman rikoksen välisestä suhteesta Samankaltaisuus ei sellaisenaan riitä, jos rikosten toistaminen liittyy lähinnä elämäntapaan (ks. KKO 2003:100 (ään.): huumausainerikos) Satunnaisuus ei riitä: arvioinnissa kiinnitettävä huomiota rikosten välillä kuluneeseen aikaan (ks. KKO 1983 II 37: (törkeä rattijuopumus yms.)

Yleiset lieventämisperusteet Rikoksen tekemiseen vaikuttanut huomattava painostus, uhka tai muu sen kaltainen seikka; Rikokseen johtanut voimakas inhimillinen myötätunto taikka poikkeuksellinen ja äkkiarvaamaton houkutus, asianomistajan poikkeuksellisen suuri myötävaikutus tai muu vastaava seikka, joka on ollut omiaan heikentämään tekijän kykyä noudattaa lakia; Tekijän ja asianomistajan välillä saavutettu sovinto, tekijän muu pyrkimys estää tai poistaa rikoksensa vaikutuksia taikka hänen pyrkimyksensä edistää rikoksensa selvittämistä Rikoslain 8 §:n 1 ja 3 momentissa mainitut perusteet

Yleiset lieventämisperusteet Vaikutusten poistaminen yms. I-SHO 2004:3 (surma ja törkeä tuhotyö, palosta kertominen) KKO 2003:63 (huumausainerikos, esitutkinta) KKO 2003:53 (tuhotyö ja murhan yritys, esitutkinta), ks. myös KKO 2005:56 (ään.) (törkeä huumausainerikos) KKO 2000:63 (oma-aloitteinen ilmoittautuminen) HUOM! Koskee vain oman rikoksen selvittämistä (KKO 1998:162: törkeä huumausainerikos) Vahingonkorvausvelvollisuus ja vahingon korvaaminen

Kohtuullistamisperusteet Seuraamukset Vahingonkorvaus KKO 2005:5 (törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö) KKO 2001:24 ja KKO 2001:25 (talousrikokset) Epäviralliset seuraamukset (työpaikan menetys, julkisuus) KKO 1999:114 (ään.) (törkeä petoksen yritys, törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen) KKO 2006:44 (törkeä veropetos: julkisuus)

Kohtuullistamisperusteet Seuraamukset Kohtuuton lopputulos KKO 1999:87 (törkeä rattijuopumus: taksiluvan menetys) KKO 2005:137 (ään.) (kunnianloukkaus: kilpailukielto) Ikä ja terveys Rikoksen tekemisestä kulunut huomattavan pitkä aika KKO 2005:73 (ään.) (talousrikokset)

Valinta ehdottoman ja ehdollisen vankeuden välillä Määräaikainen, enintään kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi, ellei rikoksen vakavuus, rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys tai tekijän aikaisempi rikollisuus edellytä ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista. Ongelma useiden peräkkäisten ehdollisten vankeusrangaistusten tuomitseminen

Valinta ehdottoman ja ehdollisen vankeuden välillä Rikoksen vakavuus KKO 2004:45: törkeä huumausainerikos, 1 vuotta 8 kuukautta ehdollista vankeutta ja 80 tuntia yhdyskuntapalvelua  päihderiippuvuus, vapaaehtoinen hoito, työpaikka, tukiverkosto (AA-kerho ja seurakunta) KKO 1997:140 (ään.): törkeä petos, 1 vuotta ehdollista Aikaisempi rikollisuus Arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota rikosten lukumäärään, niiden suunnitelmallisuuteen ja harkintaan sekä uusimisnopeuteen KKO 1993:72 (ään.): törkeä rattijuopumus, uusija, irtisanomismenettely, 75 päivää ehdotonta vankeutta

Valinta ehdottoman ja ehdollisen vankeuden välillä Alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta ei saa tuomita vankeutta, elleivät painavat syyt sitä vaadi Rikoksen vakavuus ja tekijän menettelyn moitittavuus KKO 1994:22: A tuomittiin ryöstöstä kahden vuoden vankeusrangaistukseen. Ehdollista vankeusrangaistusta puolsivat tekijän nuoruus (16-vuotias), uusista rikoksista pidättäytyminen, myönteinen ennuste sosiaalisesta selviytymisestä ja vähäisempi osallisuus rikokseen

Ehdollinen vankeus Rangaistuksen täytäntöönpano lykkäytyy koeajaksi Koeaika 1-3 vuotta Ehdollinen vankeus voidaan määrätä täytäntöönpantavaksi, jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta hänet tuomitaan ehdottomaan vankeuteen  Yhteinen vankeus RL 7 luvun mukaisesti

Ehdollinen vankeus Ehdollisen vankeuden määrääminen täytäntöönpantavaksi (RL 2b:5) 20.1. 3.3. r1 r2 t1 t2 12.2. 18.8. 14.2.

Ehdollinen vankeus Ehdollisen vankeuden määrääminen täytäntöönpantavaksi (RL 2b:5) r1 r2 r3 t1 t2 t3 T1 ehdollinen; T2 ehdoton, mutta ei määrätty täytäntöönpantavaksi r1 T3 ehdoton, r1 määrätään täytäntöönpantavaksi  RL 7 luku, T2 (RL 7:6)

Ehdollisen vankeuden oheisseuraamukset Ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksena voidaan tuomita sakkoa 1-120 päiväsakkoa, ns. oheissakko (esimerkiksi rattijuopumuksessa) tai jos ehdollinen vankeus on vuotta pidempi, vähintään 20 ja enintään 90 tuntia yhdyskuntapalvelua. Jos rikos on tehty alle 21-vuotiaana, tekijä voidaan ehdollisen vankeuden tehosteeksi tuomita koeajaksi valvontaan, jos tätä on pidettävä perusteltuna tekijän sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi sekä uusien rikosten ehkäisemiseksi. HUOM! Yhdyskuntapalvelu voidaan muuntaa vähintään neljän ja enintään 90 päivän vankeudeksi. KKO 2008:38 (rangaistuslajin muuttaminen muutoksenhaun seurauksena): KO ehdollista, HO alensi ehdollisen vankeuden pituutta ja tuomitsi sen ohessa sakkoa

Nuorisorangaistus Alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta voidaan tuomita nuorisorangaistukseen, jos: 1) sakko on rikoksen vakavuus, rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys ja tekijän aikaisemmat rikokset huomioon ottaen riittämätön rangaistus eivätkä painavat syyt vaadi ehdottoman vankeusrangaistuksen tuomitsemista; ja 2) nuorisorangaistukseen tuomitsemista on pidettävä perusteltuna tekijän sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi ja uusien rikosten ehkäisemiseksi. Nuorisorangaistus voidaan tuomita 1 momentissa säädetyin edellytyksin myös sellaisista tuomioistuimessa samalla kertaa käsiteltävistä rikoksista, joista ainoastaan osa on tehty alle 18-vuotiaana.

Yhdyskuntapalvelu Enintään kahdeksan kuukauden ehdottoman vankeuden sijasta tuomitaan yhdyskuntapalvelua, jos ehdottomien vankeusrangaistusten, aiempien yhdyskuntapalvelurangaistusten tai muiden painavien syiden (esim. törkeä seksuaalirikos) ei ole katsottava olevan esteenä yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle 20-200 tuntia, yksi päivä vankeutta vastaa yhtä työtuntia Rikoksentekijän suostumus Soveltuvuus (kriminaalihuoltolaitos, ks. KKO 1996:9 ja KKO 2003:11)

Yhdyskuntapalvelu Ehdoton vankeusrangaistus esteenä Aikaisemman rikoksen törkeys ja rikoksen tekemisestä kulunut aika (ks. myös KKO 2000:11 (ään.)) Rikolliskierteestä irtaantuminen (KKO 2003:77) Aiemmat yhdyskuntapalvelurangaistuksen esteenä Yksi yhdyskuntapalvelu ei estä yhdyskuntapalveluun tuomitsemista, mutta kaksi yhdyskuntapalvelua voi jo estää (vrt. KKO 2003:34, törkeä rattijuopumus, jossa kaksi aikaisempaa yhdyskuntapalvelua eivät estäneet kolmannen yhdyskuntapalvelun tuomitsemista) Arvioinnissa kiinnitettävä huomiota myös aiemmista rikoksista kuluneeseen aikaan ja rangaistusten ankaruuteen

Rikosoikeudellisista toimenpiteistä luopuminen Esitutkinnan toimittamatta jättäminen ja lopettaminen Harkinnanvarainen (seuraamusluonteinen) syyttämättä jättäminen Rangaistuksen tuomitsematta jättäminen Menettelyn moitittavuus todetaan, mutta luovutaan moitteesta yksittäistapaukseen liittyvien seikkojen takia

Rangaistusajan laskeminen Alkamispäivä: vapaudenmenetyspäivä (vankeuslain 3 luku) Päättymispäivä: vapauttamispäivä (vankeuslain 21 luku) Vuosien ja kuukausien osalta kalenteriajan mukaan; päivät lisätään lukuun Päivissä laskettu rangaistus: 30 päivää on 1 kuukausi

Vapaudenmenetysajan vähentäminen Vapaudenmenettämisen minimi: yhtäjaksoisesti yksi vuorokausi (RL 6:13) Vähennettävä ehdottomasta, ehdollisesta (KKO 2007:90), sakosta ja nuorisorangaistuksesta Täytäntöönpanossa vähennetään vain yhden kerran KKO 2007:90 Vapaudenmenetysaikaa laskettaessa on viimeisenä päivänä otettava huomioon se kalenterivuorokausi, jonka aikana vastaaja on päässyt vapaaksi

Ehdonalainen vapauttaminen Tarkoittaa vapauttamista ennen oikeuden määräämän vankeusrangaistuksen päättymispäivää Ei koske sakon muuntorangaistusta On osa rangaistusaikaa Miksi? Rankaisemisen tarve vähenee ajan kuluessa, vahvimmillaan sovituksen idea on tuomion antamisen aikaan Asteittainen sopeuttaminen vapauteen Mahdollisuus valvoa ja tukea vapauteen sopeutumista ”Jokainen on joskus päästettävä vapaaksi” Siirtyminen nettorangaistuksiin nykyisellä rangaistustasolla ylikansoittaisi jo nyt liian täydet vankilat Jos rangaistustaso alennettaisiin vastaamaan nykyistä todellista istumisaikaa, järjestelmän yleisestävä teho voisi heiketä On helpompi hyväksyä kolmen vuoden tuomio pankkiryöstöstä) kuin puolentoista vuoden tuomio (vaikka tietää vangin vapautuvan ennenaikaisesti)

Ehdonalainen vapauttaminen Vanki päästetään ehdonalaiseen vapauteen (vankilan johtajan päätöksellä): kun hän on suorittanut 2/3 rangaistuksesta, jos rikos tehty alle 21-vuotiaana 1/3 tai jos ei ole rikosta edeltäneiden 3 vuoden aikana suorittanut vankeusrangaistusta, kun rangaistuksesta on suoritettu ½ ei kuitenkaan ennen kuin rangaistuksesta on suoritettu 14 päivää

Ehdonalainen vapauttaminen Elinkautisvangin ja koko rangaistusta vankilassa suorittavan ehdonalaisesta vapaudesta päättää Helsingin hovioikeus Tietyin edellytyksin voidaan lykätä vangin suostumuksella (vankilan johtaja) tai ilman suostumusta (rikosseuraamusvirasto); ilman suostumusta, jos on ilmeinen vaara vakavasta rikoksesta ja vapauttamisen lykkääminen on tarpeen sen estämiseksi (RL 2c:9)

Elinkautisvangit ja koko rangaistusaikaa suorittavat Elinkautisvanki voidaan päästää ehdonalaiseen vapauteen, kun rangaistusta on kärsitty 12 vuotta (jos teko on tehty alle 21-vuotiaana, aika on 10 v) Vapauttaminen hovioikeuden harkinnassa: huomioon otetaan rikoksen laatu, myöhempi rikollisuus, vaarallisuus, rangaistusajan suunnitelman (ransun) noudattaminen ja muu käyttäytyminen Vapautuminen mahdollista myös presidentin armahduksella

Elinkautisvangit ja koko rangaistusaikaa suorittavat Koko rangaistuksen suorittaminen vankilassa (RL 2c:11): tuomioistuin päättää syyttäjän vaatimuksesta edellytykset: vähintään 3 vuoden tuomio vakavasta rikoksesta, syyllistyminen rikosta edeltäneiden 10 v:n aikana vakavaan rikokseen tai 3 vuoden kuluessa koko rangaistuksen kärsimisestä taikka elinkautisesta vapautumisesta Koko rangaistusaikaa suorittava ehdonalaiseen vapauteen, kun on suorittanut 5/6 rangaistuksesta ja kun on suorittanut rangaistuksesta vähintään 3 vuotta

Koeaika ja valvonta Koeaika on ehdonalaiseen vapauteen päästämisen hetkellä jäljellä oleva rangaistusaika eli jäännösrangaistus Koeajan pituus on kuitenkin enintään 3 vuotta Elinkautisvangin koeaika on aina 3 vuotta Koko rangaistuksen suorittaneen uutta rangaistusta kovennetaan, jos rikos on tehty 3 vuoden sisällä vapauttamisesta Koeaika Jäännösrangaistus Ehdonalainen vapauttaminen Koeaika päättyy Jäännösrangaistuksen = Koeaika alkaa max. 3 vuotta pituus

Koeaika ja valvonta Laki ehdonalaisen vapauden valvonnasta valvonnan tarkoituksena on yleisen turvallisuuden lisääminen tukemalla vapautetun sosiaalista selviämistä ja estämällä uusia rikoksia valvontaan asetetaan vanki, jos: koeaika on pidempi kuin 1 vuosi, rikos on tehty alle 21-vuotiaana tai vanki itse sitä pyytää Valvontaan on asetettu vuosittain hieman alle tuhat vankia Valvojana kriminaalihuoltolaitoksen virkamies, jolla voi olla apuna toinen henkilö Valvonnan sisältö: tapaamiset, keskustelut, avustaminen käytännön toimissa, tukitoimiin ohjaaminen, yhteydenpito viranomaisiin; tarkempi sisältö valvontasuunnitelmassa Valvottavan keskeiset velvollisuudet: yhteydenpito, osallistuminen suunnitelman laatimiseen, informointi olosuhteidensa muutoksista, määräysten noudattaminen, päihteettömyys tapaamisissa

Valvottu koevapaus RL 2c:8 vangin yhteiskuntaan sopeuttamisen edistämiseksi enintään 6 kk ennen ehdonalaista vapauttamista edellytykset: ransu, ehtojen noudattaminen todennäköistä, päihteettömyys ja päihteettömyyden valvonta, yhteydenpitovelvoitteet ja toimintaan osallistumisen ehdot, valvonta mahdollista, vanki suostuu siihen, että viranomaiset saavat pitää yhteyttä eri tahoihin koevapauden edellytysten selvittämistä ja ehtojen noudattamisen valvontaa varten uhkana ehtojen rikkomisesta varoitus tai koevapauden peruuttaminen sijoittajayksikön johtaja päättää Myös ehdonalaisesti vapautettava elinkautisvanki tai koko rangaistusta suorittava vanki voidaan määrätä valvottuun koevapauteen (RL 2c:10) rikosseuraamusviraston päätöksellä

Jäännösrangaistuksen määrääminen täytäntöönpantavaksi 1.10.2006 asti voimassa ehdonalaisen vapauden menettämistä koskeva sääntely (RTL 2 luvun 16 §) Jäännösrangaistus vaikutti säännönmukaisesti rangaistuksen täytäntöönpanossa yhden (1) kuukauden Vankeuslakipaketin myötä siirryttiin järjestelmään, jossa tuomioistuin ei määrää ehdonalaista vapautta menetetyksi (huomaa kuitenkin lievemmän lain periaate) Sen sijaan tuomioistuin voi määrätä jäännösrangaistuksen täytäntöönpantavaksi

Jäännösrangaistuksen määrääminen täytäntöönpantavaksi (RL 2c luvun 14 §) Syyttäjän vaatimus Koeajalla tehty rikos, josta tuomioistuimen harkinnan mukaan olisi tuomittava ehdoton vankeusrangaistus Syyte nostettava vuoden kuluessa koeajan päättymisestä Jäännösrangaistus voidaan jättää määräämättä täytäntöönpantavaksi, jos suuri osa koeajasta suoritettu jäännösrangaistus lyhyt koeajalla tehdystä rikoksesta tuomittava rangaistus lyhyt yhteinen rangaistus johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen

Jäännösrangaistuksen määrääminen täytäntöönpantavaksi (RL 2c luvun 14 §) Koeajalla syyksiluetusta rikoksesta ja täytäntöönpantavaksi määrätystä jäännösrangaistuksen tuomitaan yhteinen vankeusrangaistus RL 7 luvun mukaisesti Jäännösrangaistusta ei kuitenkaan pidetä RL 7 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitettuna ankarimpana rangaistuksena Mittaamisharkinnassa vaikuttavia seikkoja ovat (LaVM 9/2005 vp) rikokseton osa koeajasta aikaisemman rikoksen laji ja vakavuus uuden rikoksen laji ja vakavuus uudesta rikoksesta mitattava rangaistus jäännösrangaistuksen pituus  erilaiset mittaamista ohjaavat hovioikeuspiirien suositukset

Päätöksenteko Määrätäänkö jäännösrangaistus täytäntöönpantavaksi vai ei? Määrätäänkö koko jäännösrangaistus täytäntöönpantavaksi vai osaksi? Yhteisen vankeusrangaistuksen määrääminen koeajalla tehdystä rikoksesta ja täytäntöönpantavaksi määrätystä jäännösrangaistuksesta Miten vaikuttaa konkreettisesti rangaistuksen mittaamiseen?

Konkreettinen mittaaminen Konkreettisen mittaamisen tulkintasuositukset (ennakoitavuus) Eri hovioikeuspiirien tulkintasuositukset 1/3 -peukalosääntö Ankarimman yksikkörangaistuksen tulkinta yhdessä 1/3 -säännön kanssa: esim. 1 v jäännösrangaistus, rikossarja, josta ankarin yksikkörangaistus olisi 80 pv, vaikutus mittaamisessa 1/3 eli 4 kk vai 80 pv?

Konkreettinen mittaaminen KKO 2008:70-72 Täytääntöönpantavaksi määrätyn jäännösrangaistuksen tosiasiallinen vaikutus ei voi olla suurempi kuin sen koeajalla syyksiluetun rikoksen, josta seuraa ankarin rangaistus (ankarimman yksikkörangaistuksen –kriteeri) Edellyttää tuomion perusteluissa lausumaa siitä, mitä yksittäistä koeajalla syyksiluettua rikosta pidetään ankarimmin rangaistavana Jäännösrangaistusten kasautuminen pitkältä ajalta

Sakkorangaistus Hallinnolliset seuraamukset Pysäköintivirhemaksu Joukkoliikennemaksu Verotusseuraamukset Kilpailunrikkomismaksu Ylikuormamaksu EU-sanktiomaksut Rikosoikeudelliset seuraamukset Sakko (rangaistusmääräysmenettely ja tuomioistuin) Rikesakko Yhteisösakko

Sakkorangaistus Päiväsakkojärjestelmä (RL 2a luku) Rikoksen törkeys määrää päiväsakkojen lukumäärän Rikoksentekijän maksukyky määrää päiväsakon rahamäärän Nettoperiaate 1-120 päiväsakkoa, yhteisen sakkorangaistuksen enimmäismäärä on 240 päiväsakkoa Kohtuullisena päiväsakon rahamääränä on pidettävä yhtä kuudeskymmenesosaa sakotettavan keskimääräisestä kuukausitulosta, josta on vähennettävä asetuksella määriteltävät verot ja maksut sekä kiinteä peruskuluvähennys (255 euroa) päiväsakon alin rahamäärä on 6 euroa

Sakkorangaistus Nettoperiaate Elatusvelvollisuus laskee päiväsakon rahamäärää (3 euroa) Tulon laskemisperuste (oikeudenkäynnin aikaiset tai rangaistusvaatimuksen antamisen aikaiset) Viimeksi toimitetun verotuksen mukaiset tulot Ongelmana tulojen olennainen muutos (20-25 % muutos nettotuloissa): voidaan selvittää oman uskottavan ilmoituksen perusteella, palkkakuiteilla, tiliotteella, työnantajan antamilla palkkatodistuksilla tai viranomaisten antamalla selvityksellä KKO 2004:9 (ään.): osakekaupoilla ansaittujen tulojen muuttuminen

Sakkorangaistus Rangaistusmääräysmenettely Edellytykset Rangaistusasteikko sakkoa tai vankeutta enintään kuusi kuukautta, asianomistajan suostumus voidaan tuomita sakkorangaistus ja enintään 1 000 euron menettämisseuraamus

Sakkorangaistus Rikesakko Edellytykset virallisen syytteen alainen rikkomus, josta säädetty ankarin rangaistus on enintään kuusi kuukautta vankeutta teko on konkreettisesti vähäinen eli rikesakkoa ei saa määrätä, jos se on ollut omiaan aiheuttamaan muunlaista kuin vähäisenä pidettävää vaaraa tai haittaa tai rikkoja on menettelyllään osoittanut piittaamattomuutta lain kielloista tai käskyistä tai on ilmeistä, että asianomistaja tulee rikkomuksen johdosta tekemään syyttämispyynnön syyttäjälle tai poliisille taikka esittämään vahingonkorvausvaatimuksen

Sakkorangaistus Rikesakko Eri rikkomuksista määrättävien rikesakkojen suuruus säädetään asetuksella, rikesakko on enintään 200 euroa (käytössä 10, 20, 35, 50, 60, 70, 85, 100 ja 115 euroa) Maksamatonta rikesakkoa ei saa muuntaa vankeudeksi Rikesakkoa käytetään pääasiassa tieliikenteessä (ylinopeus). Lisäksi sitä voidaan soveltaa roskaamiskiellon vähäisestä rikkomisesta (jätelaki), kalastuksenhoito- tai viehemaksun suorittamisen laiminlyönnistä (kalastuslaki), järjestysrikkomuksesta (järjestyslaki) ja vesiliikennerikkomuksista (vesiliikennelaki)

Sakon muuntorangaistus Muuntokielto: rangaistusmääräysmenettelyssä tai rangaistusvaatimuksen vastustamista seuranneessa oikeudenkäynnissä tuomittu sakkorangaistus Uhkasakko: poissaolon varalta tuomittu uhkasakko tai ulosottokaaren nojalla tuomittu Muuntorangaistuksen pituus Kolme maksamatonta päiväsakkoa  1 päivä vankeutta Uhkasakon jokaista 30 euroa  1 päivä vankeutta Pituus 4-60 päivää vankeutta Ei määrätä ilman erityistä syytä, jos päiväsakkoja alle 12 tai uhkasakko alle 120 euroa Muuntamatta jättäminen (RL 2a:6) Tärkein: rikos tehty alle 18-vuotiaana Maksuajan myöntäminen KKO 1995:11: ei varattomuus

Oikeushenkilön rangaistusvastuu Vastuuedellytykset Rikos on tapahtunut oikeushenkilön toiminnassa, lakimääräiseen toimielimeen tai johtoon kuuluva on ollut osallinen rikoksessa tai sallinut rikoksen tekemisen (samastumisvastuu) taikka oikeushenkilön toiminnassa ei ole noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi (tuottamusvastuu) Yhteisösakkoon voidaan tuomita, vaikka rikoksentekijää ei saada selville tai muusta syystä tuomita rikokseen (anonyymi syyllisyys) HUOM! Yhteisösakon tuomitseminen on pakollista, kun vastuuehdot täyttyvät (RL 9 luvun 1 §) (850 – 850 000 euroa)

Oikeushenkilön rangaistusvastuu Oikeushenkilön rangaistusvastuu ulottuu vain niihin rikoksiin, joissa on erikseen säädetty rangaistusvastuu mahdolliseksi KKO 2002:39 (ään.) A oli toiminut X Oy:n toimitusjohtajana ja hallituksen jäsenenä. Lisäksi hän oli ilmoittanut tosiasiallisesti omistavansa yhtiön. Yhtiön hallinnassa oli pohjavesialueella oleva soranottoalue, jolle oli viety kahden vuoden aikana useita kymmeniä kuutiometrejä erityyppistä jätettä ilman asianmukaista jätelupaa. A oli polttanut osan jätteistä pohjavesialueella ja osan hän oli peittänyt soralla ja hiekalla. Pohjavesialueella sijaitsi useita vedenottamoita. A tuomittiin ympäristön turmelemista (RL 48 luvun 1 §) yhdeksän kuukauden ehdolliseen vankeuteen.

Oikeushenkilön rangaistusvastuu KKO 2008:33 (Neste) Öljyn siirtoon liittyvä vahinko  yhtiö laiminlyönyt ryhtyä riittäviin toimenpiteisiin, vaikka jo kaksi kertaa aikaisemmin vastaavanlaista vahingonvaaraa aiheuttaneita tilanteita (tuottamusvastuu) Seuraus ja laiminlyönnit vakavia Investoinnit suhteellisen pieniä (yhteensä 4 miljoonaa €, joista 40 000 € kyseisen venttiilin aukijäämisen aiheuttamien vahinkojen estämiseen) Yhteisösakko 500 000 €

Menettämisseuraamus Turvaamistoimi (RL 10 luku): preventiivinen tehtävä eli uusien rikosten ja rikoksista hyötymisen estäminen Lakiin perustuva omaisuuden korvaukseton menettäminen valtiolle Erilaisia jaotteluita Esine- ja arvokonfiskaatio Rikoksen tuottaman hyödyn, rikoksentekovälineen, rikoksen tuotteen (rikoksella aikaansaadun esineen) ja rikosesineen (rikoksen välittömän tosiasiallisen kohteen) konfiskaatio Hyöty- ja esinekonfiskaatio

Menettämisseuraamus Yleiset edellytykset (RL 10 luvun 1 §) Laissa rangaistavaksi säädetty teko (rikos) Menettämisseuraamuksen määrääminen on mahdollista, vaikka tekijä on alle 15-vuotias tai syyntakeeton tekijä toimii anteeksiantoperusteiden nojalla (esim. hätävarjelun liioittelu) rikoksentekijää ei saada selville tai muusta syystä rangaista, mutta oikeushenkilö voidaan tuomita yhteisösakkoon RL 9 luvun perusteella

Menettämisseuraamus Hyödyn menettäminen (RL 10 luvun 2 §) Rikoksen tuottama taloudellinen hyöty on tuomittava valtiolle menetetyksi Kustannussäästö Hyödyn arvonnousu tai tuotto Rikoksen valmistelusta ja täytäntöönpanosta syntyneitä kustannuksia ei vähennetä taloudellisesta hyödystä (ks. KKO 1999:89, hampunviljely) Nettohyötyperiaate: vain silloin, kun rikoshyödystä vähennettäväksi vaaditut kustannukset eivät ole liittyneet muuhun rikolliseen toimintaan (ks. KKO 2004:73: lääkerikos)

Menettämisseuraamus KKO 2007:1: törkeä huumausainerikos Bruttohyötyperiaate: huumausaineen myyjä menettää rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä paitsi toiminnastaan saamansa myyntivoiton myös huumausaineen hankintaan käyttämiensä varojen eli rikolliseen toimintaan sijoittamansa panoksen arvon (ostohinta) Jos uusien huumausaineiden ostoa rahoitetaan aiemmista kaupoista saaduilla myyntituloilla, myöhemmästä kaupasta saatuun myyntihintaan sisältyy sellaista hyötyä, joka on tuomittava menetetyksi jo aiemman kaupan perusteella. Lain mukaan rikoksen tekijälleen tuottama hyöty on menetettävä vain yhteen kertaan hyödyn arviointi

Menettämisseuraamus Hyödyn menettäminen (RL 10 luvun 2 §) KKO 2004:105 (kavallus) Kavalletuilla pelitositteilla saadut pelivoitot olivat rikoksen A:lle tuottaa taloudellista hyötyä, joka tuomittiin valtiolle menetetyksi KKO 2005:17 (paritus) Vuokratulo tuomittiin rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä valtiolle menetetyksi. KKO 2005:71 (ään.) (paritus) Vuokratuloista vähennettiin tekoajankohtaan kohdistuneet asuntojen hoitokustannukset (lämmitys, sähkö, vesi ja jätehuolto).

Menettämisseuraamus Laajennettu hyödyn menettäminen (RL 10 luvun 3 §) Edellytykset Rikoksesta voidaan tuomita vähintään neljä vuotta vankeutta (myös tällaisen rikoksen yritys) (ns. liipaisinrikos) Kyse voi olla myös kätkemisrikoksesta, rahanpesusta, salakuljetuksesta, huumausainerikoksesta, huumausainerikoksen edistämisestä tai alkoholipitoisen aineen salakuljetuksesta Rikos on luonteeltaan sellainen, että se voi tuottaa huomattavaa taloudellista hyötyä ja on syytä olettaa omaisuuden olevan kokonaan tai osaksi peräisin rikollisesta toiminnasta, jota ei ole pidettävä vähäisenä Ei esim. huumausaineen käyttäminen

Menettämisseuraamus Laajennettu hyödyn menettäminen (RL 10 luvun 3 §) KKO 2006:9: Törkeästä huumausainerikoksesta tuomitulta oli takavarikoitu eri valuutoissa olevia varoja noin 30 000 euroa. Näistä varoista tuomittiin valtiolle menetetyksi rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä (RL 10:2) noin 18 000 euroa ja loput laajennettua hyötyä koskevan RL 10:3 perusteella. Tuomittu vedonnut siihen, että saanut tuloja eri tavoin ja hallussa myös perintörahoja KKO ei pitänyt tuomitun selitystä uskottavana seuraavilla perusteilla: a) varojen löytöhetken ajallinen yhteys syyksiluettuun tekoon, b) asunnosta löytyneen huomattavan rahamäärän poikkeuksellinen säilytystapa ja tuomittu ei esittänyt mitään selitystä tukevaan selvitystä

Menettämisseuraamus Laajennettu hyödyn menettäminen (RL 10 luvun 3 §) KKO 2006:51 (ään.): A:n syyksi oli luettu törkeä huumausainerikos, johon hän oli syyllistynyt pitämällä levittämistarkoituksessa hallussaan 98,3 grammaa pitoisuudeltaan 74–75 -prosenttista amfetamiinia sekä eräitä muita huumausaineita. Hänen asunnostaan oli takavarikoitu 4 050 euroa käteistä rahaa. A:n rikosta pidettiin luonteeltaan sellaisena, että se voi tuottaa huomattavaa taloudellista hyötyä. Vaikka rikollista toimintaa ei pidetty vähäisenä, varoja ei tuomittu valtiolle menetetyksi, kun otettiin huomioon toiminnan laatu ja laajuus.

Menettämisseuraamus Rikoksentekovälineen menettäminen (RL 10 luvun 4 §) Valtiolle menetetyksi on tuomittava Ampuma- ja teräase sekä muu niihin rinnastettava hengenvaarallinen väline Muu esine tai omaisuus, jonka hallussapito on rangaistavaa Valtiolle menetetyksi voidaan tuomita myös Esine tai omaisuus, jota on käytetty tahallisen rikoksen tekemiseen Tahalliseen rikokseen läheisesti liittyvä esine tai omaisuus, joka on yksinomaan tai pääasiallisesti tahallista rikosta varten hankittu tai valmistettu taikka ominaisuuksiltaan erityisen sovelias tahallisen rikoksen tekemiseen Tarpeellisuusarviointi rikoksen ehkäisemisnäkökulmasta

Menettämisseuraamus Rikoksentekoväline KKO 2005:75 (ään.) ja 2005:76 (ään.) (henkilöauto rattijuopumuksessa) KKO 2007:84 (veropetos, hopeaketjut piilotettu henkilöautoon) KKO 1997:170 (moottorikelkka metsästysrikoksessa, ahma) KKO 1995:193 (henkilöauto varkausrikoksessa, perämoottorit, ei tuomittu menetetyksi) KKO 1990:65 (henkilöauto huumausainerikoksessa, salakuljetus)

Menettämisseuraamus Muun omaisuuden menettäminen (RL 10 luvun 5 §) Rikoksella tuotettu, valmistettu, aikaansaatu tai rikoksen kohteena ollut esine, jos hallussapito on rangaistavaa Voidaan tuomita menetettäväksi, vaikka ei hallussapito ei olisi rangaistavaa, mutta tarpeellista esineellä tai omaisuudella on terveydelle tai ympäristölle haitallisia ominaisuuksia esine on erityisen sovelias rikoksen kohteeksi tai rikolliseen käyttöön (rikosten ehkäisemisnäkökulma) säännöstelymääräysten tarkoituksen toteuttaminen (väestön toimeentulo, hintasäännöstely) ympäristönsuojelun tarkoituksen toteuttaminen

Menettämisseuraamus Menettämisen rajoitukset (RL 10 luvun 6 §) Esinettä tai omaisuutta ei tuomita menetetyksi, jos se kuuluu sivulliselle Poikkeus: Jos sivullinen on vastaanottaessaan tiennyt esineen tai omaisuuden liittyvän rikokseen, hänellä on ollut perusteltu syy epäillä sitä tai hän on saanut sen lahjana tai muuten vastikkeetta Arvon menettäminen (RL 10 luvun 8 §) Pääasiassa toissijainen menettämisseuraamusmuoto Edellytykset Esinettä tai omaisuutta ei voida tuomita menetetyksi, koska se kuuluu sivulliselle Esine tai omaisuus on kätketty tai sitä ei muutoin tavoiteta

Menettämisseuraamus Menettämisseuraamuksen kohtuullistaminen (RL 10 luvun 10 §) Edellytykset Hyöty tai esineen tai omaisuuden arvo on vähäinen (tulkinta-apua näpistyksen, lievän kavalluksen ja lievän petoksen oikeuskäytännöstä) tekijä jätetään rangaistukseen tuomitsematta kohtuus- tai konkurrenssiperusteen nojalla KKO 2002:31: A oli jätetty rangaistukseen tuomitsematta alkoholipitoisen aineen välittämisestä. Hän oli erehtynyt luulemaan, että alkoholin anniskelulupa koski hänen ravintolaansa. Myös menettämisseuraamus jätettiin tuomitsematta

Menettämisseuraamus Menettämisseuraamuksen kohtuullistaminen (RL 10 luvun 10 §) Edellytykset menettämisseuraamuksen tuomitseminen olisi kohtuutonta ottaen huomioon rikoksen ja esineen tai omaisuuden laatu, vastaajan taloudellinen asema ja muut olosuhteet Rattijuopon ajoneuvo Kohtuullisuus (auton arvo ja käyttötarve) Yhdenvertaisuus Auto voi olla jonkun muun hallussa, jolloin sitä ei voida tuomita menetettäväksi 6 §:n nojalla, eikä arvokonfiskaatiolla ole normaalisti ennaltaehkäisevää merkitystä KKO 2007:85 (auton arvo 19 000 €, menettäminen ei kohtuutonta)

Liiketoimintakielto Määräämisen edellytykset Henkilö on liiketoiminnassaan olennaisesti laiminlyönyt lakisääteisiä velvollisuuksia tai Henkilö on syyllistynyt rikokseen, jota ei voida pitää vähäisenä (ks. esim. KKO 2002:117 ja KKO 2002:118: kirjanpitorikos ja törkeä velallisen epärehellisyys) Seuraus: toimintaa on kokonaisuutena arvostellen pidettävä velkojien, sopimuskumppaneiden, julkisen talouden taikka terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun kannalta vahingollisena (ks. erityisesti KKO 2004:131 (ään.)) 3-7 vuotta (KKO 2002:117: viisi ja neljä vuotta; KKO 2002:118: neljä vuotta)

Ajokielto Ajokiellon määräämisen perusteet (tieliikennelaki 75 §) Jos kuljettaja tuomitaan törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, rattijuopumuksesta tai törkeästä rattijuopumuksesta, jos kuljettaja syyllistyy liikenneturvallisuuden vaarantamiseen (RL 23 luvun 1 §), joka osoittaa vakavaa piittaamattomuutta liikenneturvallisuutta kohtaan, jos kuljettaja syyllistyy kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta tai jos kuljettaja on syyllistynyt vähintään neljästi kahden vuoden tai kolmasti vuoden aikana tieliikennelain tai RL 23 luvun 1 §:n tai 11 §:n nojalla rangaistavaan tekoon (mukaan luettuna ylinopeusrikkomukset)

Ajokielto Ajokiellon määrää tuomioistuin (tieliikennelaki 78 §) Vähimmäisajat Rattijuopumus: yksi kuukausi Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen ja törkeä rattijuopumus: kolme kuukautta Uusintarikokset (ks. KKO 2005:132) Vähintään kuusi kuukautta, kun rattijuopumukseen syyllistynyt kuljettaja syyllistyy viiden vuoden aikana uudelleen rattijuopumukseen, törkeään rattijuopumukseen tai törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen Vähintään yksi vuosi, kun kuljettaja syyllistyy viiden vuoden aikana kahdesti tekoon, joka täyttää törkeän rattijuopumuksen tai törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen tunnusmerkistön

Ajokielto Uusiminen KKO 2006:11: ei edellytä, että tekijä on tuomittu KKO 2007:77: rattijuopumukseen vuonna 2006 syyllistynyt henkilö oli vuonna 2003 syyllistynyt törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen

Ajokielto Enimmäisaika viisi vuotta Tuomioistuimen päätös pannaan välittömästi täytäntöön Poliisi määrää kuitenkin ajokiellon tieliikennelain 75 §:n 2 momentin tilanteissa eli Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, joka osoittaa vakavaa piittaamattomuutta Neljästi kahdessa vuodessa tai kolmasti vuodessa -tilanteet  ajokielto on pantava täytäntöön välittömästi Kielto tällöin voimassa vähintään yksi kuukausi ja enintään kuusi kuukautta Ajokiellon kestoa määrättäessä otetaan huomioon ne vaikutukset, jotka toimenpiteellä on ajokieltoon määrättävän toimentuloon ja välttämättömään liikkumiseen

Ajokielto Väliaikaisen ajokiellon määräämisen perusteet (tieliikennelaki 76 §) Jos on todennäköistä syytä epäillä kuljettajan syyllistyneen rattijuopumukseen tai törkeään rattijuopumukseen (alkoholi) Jos on syytä epäillä kuljettajan syyllistyneen törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen tai rattijuopumukseen tai törkeään rattijuopumukseen (huumausaine tai muu huumaava aine) Jos on todennäköistä, että edellytykset ajokiellon määräämiseen (tieliikennelain 75 §:n 2 momentin 3-6 kohdat) ovat olemassa Poliisi määrää ajo-oikeuden haltijan väliaikaiseen ajokieltoon ja ottaa ajokortin haltuunsa

Ajokielto Ehdollinen ajokielto (tieliikennelaki 79 §) Tuomioistuin voi määrätä ajokiellon ehdollisena, jos yleinen etu ei vaadi muuta ajo-oikeus on ajokieltoon määrättävälle ammatin takia välttämätöntä tai siihen on muu erityisen painava syy, eikä teosta ole aiheutunut vaaraa toisten turvallisuudelle Ajokielto on ehdollinen määräajan (koetusaika), jonka pituus on vähintään vuosi ja enintään kolme vuotta

Ajokielto Valvottu ajo-oikeus eli ns. alkolukko (tieliikennelaki 79a §) Tuomioistuin on määrättävä valvottu ajo-oikeus (ajokielto on siis ehdollisessa muodossa) rattijuopumukseen tai törkeään rattijuopumukseen syyllistyneelle, jos vastaaja sitä pyytää Tuomitun on pystyttävä suoriutumaan taloudellisista velvoitteista Koetusajan pituus on 1-3 vuotta