Vankien sosiaaliset oikeudet –seminaari Mia Kilpeläinen

Esitys aiheesta: "Vankien sosiaaliset oikeudet –seminaari Mia Kilpeläinen"— Esityksen transkriptio:

1 Rangaistusajan suunnitelma osana ehdottoman vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoprosessia
Vankien sosiaaliset oikeudet –seminaari Mia Kilpeläinen Yliopisto-opettaja (rikos- ja prosessioikeus)

2 Lähtökohtia Normatiivinen pohja: VankL 4:6
Laaditaan kaikille tavoite saavutettu Yksilöllinen suunnitelma, jonka sisällössä ja laajuudessa huomioidaan vangin rangaistusajan pituus, aikaisemmat vankeusrangaistukset, vangin työ- ja toimintakyky sekä hänen henkilöstään, rikollisuudestaan ja olosuhteistaan saadut tiedot. Lähtökohtaisesti hyvä tarkoitus ja tavoite Kilpeläinen

3 Tutkimuksellista antia
Sopimuksenomainen asiakirja, jota käytetään harkintaperusteena joissakin asioissa vankia koskevassa päätöksenteossa  tosiasiassa luonne oikeudellisena asiakirjana on epäselvä Krimon tutkimus (2017): Porkkanaa ja keppiä Aineisto: rekisteriaineisto v vapautuneista vangeista, kyselyt ja haastattelut (vankila- ja arken henkilökunta sekä vangit) Keskeisimmät tutkijoiden esittämät havainnot: Suunnitelma laaditaan lähes kaikille (Rise toteuttaa VankL:ssa asetettuja tavoitteita) Lähes puolet laadittu ainoastaan kirjallisen materiaalin perusteella (ei ideaalitila) Ongelma: suunnitelmien seuranta ja päivittäminen Laatiminen: arken ja vankilan työnjako toimiva, suunnitelmat abstrakteja tai ylimalkaisia, lisäksi liikaa tavoitteita vrt. tuomion pituuteen Kilpeläinen

4 Tutkimuksellista antia
Keskeisimmät havainnot (jatkuu): Toteuttaminen: henkilökunnasta suuri osa katsoi, että tulisi panostaa erityisesti vankeihin, jotka motivoituneet rikoksettomaan elämään Ransujen seuranta ja dokumentointi: käytäntöjen epäyhtenäisyys Suunnitelmien yksilöllisyys: todellisuus ei vastaa tavoitetilaa (resurssikysymys) laadinta kirjallisen materiaalin perusteella voi johtaa vangin sitoutumattomuuteen Suunnitelman merkitys vankia koskevassa päätöksenteossa Lupaharkinta kytketty ransuun: lisää täytäntöönpanoviranomaisen tosiasiallista vaikutusta seuraamuksen ankaruuteen Suunnitelman epäselvä rooli, suunnitelma ei välittömästi velvoita viranomaista Kilpeläinen

5 Ransun rooli vankia koskevassa päätöksenteossa (tutkimushanke UEF/oikeustieteet)
Krimon tutkimuksessa todettiin, että ransujen ja lupaharkinnan yhdistymiseen liittyy pulmia Krimon tutkimusta täydentää meneillään oleva tutkimushanke (UEF), jossa tarkastellaan vankia koskevia päätöksiä Poistumisluvat (VankL 14:2, RP-peruste) Siirrot/sijoittelu (VankL 6 (siirrot) ja VankL 4(sijoittaminen vankilaan)) VKV (L valvotusta koevapaudesta) Siviilityö (VankL 8:6) Analyysin kohteena kaikki v tehdyt päätökset (sis. esittelytekstin), joissa yhtenä laintasoisena harkintaperusteena mainittu ransu Aineisto koottu VATIsta Tutkimuksen tarkoituksena siis selvittää ransun tosiasiallista luonnetta vankia koskevassa päätöksenteossa Kilpeläinen

6 Ransun rooli vankia koskevassa päätöksenteossa (tutkimushanke UEF/oikeustieteet)
Tutkimus meneillään, valmistuminen tänä vuonna Alustavia havaintoja aineistosta: Päätöksen tekeminen esittelystä: esittely ei vastaa HL:n vaatimuksia, kyseessä kuitenkin vankia koskeva päätöksenteko, joista osassa muutoksenhaku tai valitus mahdollisuus Esim. poistumislupia koskevissa esittelyissä rangaistusajan suunnitelma mainittu 8,5 % kaikista päätöksistä (sekä myönt. että kielt.)  se, miten ransuun vedotaan vaihtelee (esim. PL sidotaan ransun tavoitteisiin ja niiden mukaiseen tekemiseen, toisaalta ransu voi olla informaation lähde) Huomioitava: vaikka ransua ei eksplisiittisesti mainittaisikaan, voi ransu olla sidoksissa päätösesitykseen hyvinkin tiiviisti Kilpeläinen

7 Pohdintoja/keskustelun avauksia
Vangit heterogeeninen ryhmä, jossa erilaiset tarpeet voidaanko todellisuudessa vastata kaikkien yksilöllisiin tarpeisiin? Laatimismenettely: Siviiliransu? Kirjallisen materiaalin pohjalta vai haastattelun pohjalta laadittu? onko käytännöissä eroa yks-toimistot vs. arviointikeskus? Tuomion pituus vs. laitoksessa oloaika todellinen aika voi olla lyhyt, jolloin voidaan työskennellä vangin kanssa Päivittäminen: 3 krt vuodessa (VankA) tavoite, ei lähtökohta (Krimon tutkimuksen mukaan) Ohjelma- ja muut toiminnot ja niiden saatavuus? Alueelliset erot? Todellinen kykeneväisyys toimintoihin? Vankilaviranomaisia kuormittava vai todellisuudessa hyvä työkalu? Jatkumot ja niiden turvaaminen  ransun myös vapautumisen jälkeinen aika Kilpeläinen

8 Kiitos! uef.fi