Potilaan oikeudet ja oikeusturva Oikeus hyvään hoitoon ja kohteluun Oikeus informaatioon Potilaan itsemääräämisoikeus Hoito-ja palvelusuunnitelma Terveydenhuollon ammattihenkilön velvollisuudet Potilaan oikeusturvatiet © Perheoikeuden dosentti Anna Mäki-Petäjä-Leinonen

Keskeistä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992, PotilasL) Terveydenhuoltolaki (1326/2010, THL) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000, AsiakasL) Sosiaalihuoltolaki (710/1982, SHL) Erityisryhmiä koskevia: Mielenterveyslaki (1116/1990, MLL), Vammaispalvelulaki (380/1987, VPL), Kehitysvammalaki (519/1977), Vanhuspalvelulaki (980/2012, VanhusL)

Oikeus hyvään hoitoon ja kohteluun PL 19 §: Oikeus sosiaaliturvaan Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Kunnan velvollisuus järjestää riittävät sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut Terveydenhuolto: Kansanterveyslaki (66/1972), Erikoissairaanhoitolaki (1062/1989) Sosiaalihuolto: sosiaalihuoltolaki (710/1982)

Oikeus hyvää hoitoon ja kohteluun PotilasL 3 §: Oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun. Jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus ilman syrjintää hänen terveydentilansa edellyttämään terveyden- ja sairaanhoitoon niiden voimavarojen rajoissa, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä. Potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Hänen hoitonsa on järjestettävä ja häntä on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja hänen yksityisyyttään kunnioitetaan. Potilaan äidinkieli, hänen yksilölliset tarpeensa ja kulttuurinsa on mahdollisuuksien mukaan otettava hänen hoidossaan ja kohtelussaan huomioon.

Oikeus hyvään hoitoon ja kohteluun Ks. myös AsiakasL 4 §: Oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun. Asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa.

Hyvän hoidon toteutuminen EOA Dnro 3974/4/11 EOA katsoi Lohjan terveyskeskuksen vuodeosaston sairaanhoitajien menetelleen potilaslain ja ammattihenkilölain vastaisesti, kun he vastoin lääkärin määräystä yrittivät kahdesti laittaa saattohoidossa olleelle potilaalle nestekanyyliä omaisten toivomuksesta. Potilaalle ei saa hänen eikä hänen omaistensa pyynnöstä antaa sellaista hoitoa, joka ei ole lääketieteellisesti perusteltua.

Hyvän hoidon toteutuminen EOA Dnro 3116/4/11 Potilaan oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ei toteutunut, kun lääkärit jättivät taudinmäärityksessään ottamatta huomioon keuhkoveritulpan mahdollisuuden potilaan hengenahdistusoireen syynä, vaikka potilaalla oli kohonnut veritulppariski. Väärä taudinmääritys johti keuhkoveritulpan taudinmäärityksen ja asianmukaisen hoidon viivästymiseen EOADnro 4375/4/11 Potilaan kivun hoito nielurisaleikkauksen jälkeen oli puutteellista, kun hän sai tehokkaampaa kipulääkitystä vasta 17 tunnin kuluttua leikkauksesta. Hyvä kivun hoito kuuluu laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon.

Palvelujen saavutettavuus ja yhdenvertainen saatavuus Terveydenhuoltolaki (1326/2010, THL): Terveydenhuollon toiminnot ja tehtävät sekä terveyspalvelujen sisällöt ja hoitoon pääsy. THL 10 §: Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on: Järjestettävä terveydenhuollon palvelut sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän asukkaiden hyvinvointi, potilasturvallisuus, sosiaalinen turvallisuus ja terveydentila sekä lääketieteellisesti, hammaslääketieteellisesti tai terveystieteellisesti arvioitu perusteltu tarve edellyttävät. Huolehdittava vastuullaan olevien asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja saatavuudesta yhdenvertaisesti koko alueellaan. Järjestettävä terveydenhuoltopalvelut alueellaan lähellä asukkaita, paitsi jos palvelujen alueellinen keskittäminen on perusteltua palvelujen laadun turvaamiseksi.

Hoitotakuu: perusterveydenhuolto Perusterveydenhuollon hoitoon pääsy (THL 51 §): Potilaalla oikeus saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteys terveydenhuollon toimintayksikköön. Hoidon tarpeen arviointi tehtävä viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas otti yhteyden terveyskeskukseen, jollei arviota ole voitu tehdä ensimmäisen yhteydenoton aikana. Perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut toimintayksikköön. Tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Enimmäisaika voidaan ylittää suun terveydenhuollossa ja perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa enintään kolmella kuukaudella perustellusta syystä.

Hoitotakuu: erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoitoon pääsy (THL 52 §): Henkilön ottaminen sairaalaan kiireetöntä sairaanhoitoa varten edellyttää lääkärin tai hammaslääkärin tutkimukseen perustuvaa lähetettä. Hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut toimintayksikköön. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lähete on saapunut toimintayksikköön. Tarpeelliseksi todettu hoito ja neuvonta on järjestettävä ja aloitettava hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu.

Hoitotakuun toteutuminen EOA Dnro 4151/4/10 Potilaan tarvitsema leikkaushoito olisi tullut järjestää Pohjois-Karjalan keskussairaalassa tapahtunutta nopeammin, etenkin huomioon ottaen hoidon tarpeen arvioinnin pitkä kesto, 5 kuukautta. Potilaan odotusaika leikkaushoitoon, lähes 11 kuukautta lähetteen saapumisesta sairaalaan, oli kohtuuttoman pitkä, mikä merkitsi sitä, että hänen oikeutensa PL:ssa turvattuihin riittäviin terveyspalveluihin ei toteutunut. EOA Dnro 4041/4/10 Jyväskylän terveyskeskus menetteli lainvastaisesti, kun potilan joutui odottamaan suun terveydenhuoltoon pääsyä 18 kuukautta.

Potilaan oikeus informaatioon ja neuvontaan PotilasL 5 § Potilaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista hänen hoitoonsa liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä päätettäessä hänen hoitamisestaan. Selvitystä ei kuitenkaan tule antaa vastoin potilaan tahtoa tai silloin, kun on ilmeistä, että selvityksen antamisesta aiheutuisi vakavaa vaaraa potilaan hengelle tai terveydelle. Terveydenhuollon ammattihenkilön on annettava selvitys siten, että potilas riittävästi ymmärtää sen sisällön. Ks. myös AsiakasL 5 § Sosiaalihuollon henkilöstön on selvitettävä asiakkaalle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä eril. vaihtoehdot samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan. Selvitys on annettava siten, että asiakas riittävästi ymmärtää sen sisällön ja merkityksen

Ohjauksen ja neuvonnan toteutuminen sosiaaliturva-asioissa Kipupisteitä: Vastuun vältteleminen Ohjaaminen eteenpäin – luukuttaminen ”Käskevät aina vain eteenpäin, tai että soita sinne ja sinne ja sitten sinne, mä ainakin oon menny ihan sekaisin jo siitä” Neuvonnan rajautuminen oman organisaation tukimuotoihin ”…murusista se on koostunut, tuntuu, että neuvovat vain siinä omassa asiassa” ”Kyllä meille on sanottu ettei kuulu mulle, kysy muualta” Ammattihenkilöstön puutteellinen sosiaaliturvaosaaminen Terminologiset epäselvyydet Ohjauksen ja neuvonnan epätarkkuus ja virheellisyys ”Muistihoitaja ja kodinhoitaja puhuivat molemmat hoitotuesta, mutta vasta paljon myöhemmin mulle selvis että tarkoittivatkin ihan eri hoitotukia … toinen Kelan ja toinen sitä omaishoidontukea” Nikumaa 2010

Potilaan itsemääräämisoikeus Potilaan keskeinen oikeus. Potilaslain 6.1 §: Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. THL 47 §: Kiireettömän hoidon hoitopaikan valinta. Henkilö voi valita, mistä kuntansa terveysasemalta hän saa terveydenhuollon palvelut. Kirjallinen ilmoitus. Jos henkilö asuu tai oleskelee säännönmukaisesti tai pitempiaikaisesti kotikuntansa ulkopuolella esimerkiksi työn tai opiskelun vuoksi, hän voi käyttää hoitosuunnitelmansa mukaisen hoidon toteuttamiseen myös muun kuin kuntansa perusterveydenhuollon palveluja hoidosta vastaavan terveyskeskuksen muuttumatta. THL 49 §: Terveydenhuollon ammattihenkilön valinta.

Itsemääräämisoikeuden toteutuminen EOA Dnro 1319/2/11 (oma aloite) EOA pyysi Lohjan terveyskeskuspäivystystä hoitanutta yritystä harkitsemaan, miten se voisi hyvittää perus- ja ihmisoikeuksien loukkauksen potilaalle. EOA katsoi, että psykiatrisen potilaan henkilökohtaista vapautta loukattiin enemmän kuin olisi ollut tarpeen, kun tämä sijoitettiin terveyskeskuksessa aiheettomasti eristyshuoneeseen. Potilaalle aiheutettiin ylimääräistä kärsimystä, kun hänet kuljetettiin sidottuna ambulanssissa kotipaikkakunnalleen lähes 300 kilometrin päähän. Potilaan sitominen ambulanssissa ei perustu lakiin. EOA piti vakavana virheenä myös sitä, että potilasta hoitanut lääkäri ei kirjannut eristämis- ja sitomispäätöksiään. Nykylainsäädännön mukaan terveyskeskuksella ei ole oikeutta rajoittaa potilaan itsemääräämisoikeutta. Rajoittaminen saattaa kuitenkin olla sallittu ns. pakkotilana, mutta silloin toimenpiteiden on oltava ehdottoman välttämättömiä ja hyvän hoitokäytännön mukaisia. l

Itsemääräämisoikeuden toteutuminen EOA Dnro 2803/4/12 Oikeusasiamies esitti hyvitystä potilaan itsemääräämisoikeuden loukkauksesta. Kantelun mukaan aluehallintovirasto ei puuttunut kantelijan oikeuksien loukkauksiin riittävällä tavalla, kun se ei ryhtynyt muihin toimenpiteisiin kuin henkilökunnan huomion kiinnittämiseen vastaisen varalle, vaikka se on todennut henkilökunnan menetelleen virheellisesti seuraavalla tavalla: ”Kantelijaa on vastoin hänen tahtoaan: ruokittu tiputuksella ja hänelle on vastoin hänen tahtoaan annettu peräruiske. Lisäksi osastonhoitaja on tarkastanut kantelijan ihon kunnon tämän kiellosta huolimatta ja ulkopuolisten henkilöiden läsnä ollessa.” STM:ssä virellä itsemääräämisoikeuden rajoitustoimia koskeva lainsäädäntöhanke.

Hoito- ja palvelusuunnitelma PotilasL 4 a §: Tutkimusta, hoitoa tai lääkinnällistä kuntoutusta koskeva suunnitelma Laadittava tarvittaessa terveyden- ja sairaanhoitoa toteutettaessa. Tulee ilmetä potilaan hoidon järjestäminen ja toteuttamisaikataulu. Suunnitelma on laadittava yhteisymmärryksessä potilaan, hänen omaisensa tai läheisensä taikka hänen laillisen edustajansa kanssa. Ks. myös AsiakasL 7 §: Palvelu- ja hoitosuunnitelma Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmeisen tarpeetonta. Suunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa sekä 9 ja 10 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa asiakkaan ja hänen laillisen edustajansa taikka asiakkaan ja hänen omaisensa tai muun läheisensä kanssa. Ks. Myös esim. VanhusL 16 §, VPL 3a §.

Hoito- ja palvelusuunnitelmat käytännössä AOA Dnro 1707/4/11 Kaupungin viranhaltija oli laatinut ala-ikäiselle kehitysvammaiselle henkilölle palvelusuunnitelman ja tehnyt päätöksen erityishuolto-ohjelmaksi. Henkilön palvelutarpeita ei ollut kartoitettu yksityiskohtaisesti. Asiassa ei ollut laadittu palvelusuunnitelmaa, jossa olisi ilmennyt asiakkaan tarvitsema yksilöllisen avun ja tuen määrä hänen jokapäiväisessä elämässä. AOA korosti kunnan vastuuta palvelusuunnitelman laatimisessa osana asiakkaan palvelukokonaisuutta.

Various forms of support ”It is almost like a jungle” ”I didn’t understand anything about those application forms” ”It is almost easier to not apply”  very difficult to master even for professionals Lainaukset Nikumaa 2010: Kuvio: Eloniemi-Sulkava et al. 2006

Terveydenhuollon ammattihenkilön velvollisuudet Ammattieettiset velvollisuudet. (L terveydenhuollon ammattihenkilöistä 15 §) Ammattitoiminnan päämääränä terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen. Ammattitoiminnassa on sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksen mukaisesta, jota ammattihenkilön on pyrittävä jatkuvasti täydentämään. Ammattitoiminnassaan terveydenhuollon ammattihenkilön tulee tasapuolisesti ottaa huomioon ammattitoiminnasta potilaalle koituva hyöty ja sen mahdolliset haitat.

Terveydenhuollon ammattihenkilön velvollisuudet Salassapitovelvollisuus (L terveydenhuollon ammattihenkilöistä 17 §) Terveydenhuollon ammattihenkilö ei saa luvatta ilmaista sivulliselle yksityisen tai perheen salaisuutta, josta hän asemansa tai tehtävänsä perusteella on saanut tiedon. Ks. myös potilaslain 13 § potilasasiakirjojen salassapidosta ja laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki). EOA 4420/4/10 Salassapitovelvollisuutta ja potilaan yksityiselämän suojaa rikottiin, kun Ylöjärven kunnan ja kuntayhtymän verkkosivuilla julkaistiin potilasta koskevia salassa pidettäviä tietoja (että hän ja hänen puolisonsa olivat olleet hammashoidon tarpeessa). EOA antoi kaupunginhallitukselle huomautuksen vastaisen varalle lainvastaisesta menettelystä ja esitti harkittavaksi, kuinka se voisi hyvittää kantelijalle aiheutuneen yksityisyyden suojan loukkauksen. Ylöjärven kaupunginhallitus ilmoitti pyytäneensä 22.5.2012 kantelijalta kirjallisesti anteeksi hänelle aiheutettua kärsimystä.

Potilaan oikeusturvatiet Potilasasiamies (PotilasL 11 §). Tehtävät: 1) neuvoa potilaita potilaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa; 2) avustaa potilasta muistutuksen tekemisessä; 3) tiedottaa potilaan oikeuksista; sekä 4) toimia muutenkin potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Ks. Myös sosiaaliasiamies (AsiakasL 24 §) Muistutus (PotilasL 10 §) Terveyden- ja sairaanhoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluunsa tyytymättömällä potilaalla on oikeus tehdä muistutus terveydenhuollon toimintayksikössä terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Muistutukseen on annettava ratkaisu kohtuullisessa ajassa sen tekemisestä. Muistutuksen tekeminen ei rajoita potilaan oikeutta kannella hoidostaan tai hoitoon liittyvästä kohtelustaan terveyden- tai sairaanhoitoa valvoville viranomaisille. Ks. Myös AsiakasL 23 § Kantelu (AVI, Valvira, EOA, OKA, STM) Potilasvahinkoilmoitus (PotilasVahL)