Potilaan asema ja oikeudet

Esitys aiheesta: "Potilaan asema ja oikeudet"— Esityksen transkriptio:

1 Potilaan asema ja oikeudet http://www.valvira.fi/terveydenhuolto/potilaan-asema-ja-oikeudet-oikeudet

2 YO-tehtävä s2010 Maassamme säädettiin ensimmäisenä Euroopan valtiona laki potilaan asemasta ja oikeuksista vuonna 1992. Minkälaisia oikeuksia potilaalla on terveydenhuollossa Suomessa?

3 Potilaan asema ja oikeudet - keskeiset kohdat - Potilaalla on oikeus saada hyvää terveyden- ja sairaanhoitoa Potilasta on kohdeltava siten, että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan, eikä hänen ihmisarvoaan loukata. Terveyspalveluita on annettava siten, ettei ihmisiä aseteta eriarvoiseen asemaan esimerkiksi iän, terveydentilan tai vammaisuuden perusteella. Hoitopäätöksiin saavat vaikuttaa pelkästään lääketieteelliset syyt. (Perustuslain yhdenvertaisuuslaki)

4 Potilaalla on oikeus nähdä potilastietonsa. –Epäämisperusteena: jos tietojen lukemisesta haittaa potilaalle tai jonkun muun oikeuksille Potilastiedot ovat sivullisilta sadassa pidettäviä. Ei saa antaa omaisillekaan ilman potilaan suostumusta. Potilasvahingosta voi hakea korvausta Potilasvakuutuskeskuksesta Potilaan asema ja oikeudet - keskeiset kohdat -

5 Potilaan itsemäärämisoikeus Potilaan itsemääräämisoikeus on sosiaali- ja terveydenhuollon johtava periaate. Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Ala-ikäisen mielipide otettava huomioon silloin, kun on hän on kyllin kehittynyt (  lääkäri/muu ammattihenkilö arvioi)

6 Potilaalla on oikeus saada itseään koskevia tietoja Potilaalle on oma-aloitteisesti annettava selvitys hänen terveydentilastaan. Potilaalle kerrottava: –eri hoitovaihtoehdot –miten hoidot vaikuttavat ja onko niillä haittavaikutuksia. –kaikista hänen hoitoonsa liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä hoidostaan päätettäessä Tiedot on annettava niin, että potilas ymmärtää riittävän hyvin niiden sisällön.

7 Hoitoon pääsy (=hoitotakuu) Kiireelliseen hoitoon päästävät niin nopeasti sen mukaan kuin hänen sairautensa tai vammansa edellyttää. Kiireettömään hoitoon päästävä terveydenhuoltolain määrittelemässä määräajassa: a) Perusterveydenhuolto: Terveyskeskukseen on saatava arkipäivisin virka-aikana yhteys välittömästi. Hoidon tarve on arvioitava kolmen arkipäivän kuluessa yhteydenotosta. Lääkärin tai hammaslääkärin tarpeelliseksi arvioima hoito on järjestettävä kohtuullisessa ajassa, kuitenkin viimeistään kolmessa kuukaudessa.

8 b) Erikoissairaanhoito Hoitoon ottaminen sairaalaan edellyttää lähetettä Sairaalassa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on tullut sairaalaan. –Jos edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia  kolme kuukautta Tarpeelliseksi todettu hoito ja neuvonta on aloitettava kohtuullisessa ajassa, kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on sairaalassa todettu.

9 C) Hoitoon pääsy lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa –arviointi ja tutkimukset on tehtävä kuuden viikon kuluessa siitä, kun lähete on tullut sairaalaan. –hoito järjestettävä alle 23-vuotiaille viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu, elleivät lääketieteelliset tai hoidolliset syyt muuta edellytä. HUOM! Kunnan tai sairaanhoitopiirin on julkaistava vähintään neljän kuukauden välein internetissä tiedot kiireettömään hoitoon pääsyn odotusajoista.  http://www.pkssk.fi/hoitoonpaasy1

10 Hoitopaikan valinta Potilaalla on oikeus mennä hoitoon mihin tahansa terveysasemalle tai sairaanhoidon yksikköön Suomessa (2014  )  hoitopaikan vastattava niitä tarpeita, joita potilaan hoito edellyttää. Potilaan pitää ilmoittaa hoitopaikan vaihdosta kirjallisesti hoitovastuussa olevan kunnan terveyskeskukselle sekä valitun kunnan terveyskeskukselle. Hoitovastuu siirtyy viimeistään kolmen viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Seuraavan kerran terveyskeskusta voi vaihtaa aikaisintaan vuoden kuluttua edellisestä valinnasta.

11 Hoitohenkilökunnan valinta Potilas voi valita häntä hoitavassa terveydenhuollon yksikössä häntä hoitavan lääkärin tai muun laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön, niissä rajoissa kuin terveydenhuollon yksikön tarkoituksenmukainen toiminta sallii valinnan.

12 Potilasasiamies Jokaisella terveydenhuollon toimintayksiköllä on oltava potilasasiamies, –antaa tietoa potilaan oikeuksista ja toimii hänen oikeuksiensa edistämiseksi. –avustaa muistutuksen ja kantelun tekemisessä.

13 Tyytymättömyys hoitoon 1)Muistutus Laissa säädetty menettelytapa Tehdään kirjallisena terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle Mahdollisimman selkeä kuvaus asiasta, josta haluaa tehdä muistutuksen Johtajan on selvitettävä muistutuksessa kerrottu asia alaistensa kanssa sekä vastattava potilaalle kirjallisesti kohtuullisessa ajassa, noin kuukauden sisällä Jos potilas tyytymätön samaansa vastaukseen, voi tehdä kantelun aluehallintovirastoon tai Valviraan

14 Tyytymättömyys hoitoon 2) Kantelu Terveydenhuoltoa koskeva kantelu tehdään joko vapaamuotoisesti tai kantelulomakkeella Kantelu Valviraan mikäli kantelija epäilee hoitovirhettä. Muut hoitoa koskevat kantelut tehdään aluehallintovirastoon

15 Yo- tehtävä kevät 2014

16 Pohdi priorisointia terveydenhuollossa eettisestä näkökulmasta. (k2012) Selitä mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä: –C) hoitotakuu (s2007)