2005 - 2007 Creative Campus - yliopisto innovaatioympäristönä Sisältöliiketoiminnan luovien prosessien johtaminen (Creative Processes and Content Busines.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Sosiaaliset taidot Elinikäiset oppimisen kontekstissa sosiaaliset taidot ovat avainasemassa. Nostamme esille neljä lähestymistapaa konseptissamme: Itseohjautuva.
Advertisements

Hypermedian perusteet, Sami Hautakangas, TTKK, Hypermedialaboratorio Oppimisympäristöjen suunnittelusta © Sami Hautakangas, Hypermedialaboratorio.
ARVO Kehittyvä ammattikorkeakoulu ja moniammatillinen opettajuus sekä työelämäosaaminen vanhustyön alueella Projektin ajoitus 2003–2005.
Tiedonhankinnan prosessit muutoksessa
Joensuun seudun Equal: Valtamuuntaja -osahanke LUODAAN KEHITTÄMISTÄ TUKEVA RAKENNE •prosessi etenee tavoitteellisena • sitoutuminen yhteisiin.
Tietotaitotalkoot tutkimuksen tilanne 3/2011. Tutkimukseen koottu aineisto  Ohjausryhmän haastattelut  15 avaininformanttihaastattelua  5 talkoon osallistujahaastattelut.
Joensuu EQUAL Aktivoivan ja sosiaalisen työllistymisen malli 1 Joensuu EQUAL Aktivoivan ja sosiaalisen työllistymisen malli.
Voimaantuminen ihmisten kykyjen, mahdollisuuksien ja vaikutusvallan lisääntymistä. Voimaantumisessa korostuu oma sisäinen vahvistuminen ja se, että ihminen.
Paikallisuus auditoinnin näkökulmasta decomb-ryhmätapaaminen , työmuistio Panu Lehtovuori Olli Maijala.
Erilaiset oppimisympäristöt ja –menetelmät oppimisen tukena
Sosiaalisen median hyödyntäminen nuorten parissa tehtävässä työssä
Kokemuksia ja kehitysideoita. PLE:N taustaa • Opiskelijat oman ympäristönsä suunnittelijoita ja ylläpitäjiä • Itseohjautuva oppiminen • Yhteisöllinen.
VALOVUOSI = km IHMISIÄ = 1 IHMINEN / km LINNUNRATA Ø = VALOVUOTTA
K E S K I - S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Verkostot yhteistyön edistäjinä Uudenmaan yhteistyöseminaari Anna-Liisa Kiiskinen, KT,
RHi ARVO Kehittyvä ammattikorkeakoulu ja moniammatillinen opettajuus sekä työelämäosaaminen vanhustyön alueella Projektin ajoitus 2003–2005.
Kulttuuri ja hyvinvointi kulttuuripolitiikan näkökulmasta Kulttuurin hyvinvointivaikutusten toimintaohjelman asiantuntijaryhmässä Esa Pirnes.
Kaupungin luova ja innovatiivinen yrityskulttuuri - case Jyväskylä Projektipäällikkö Laura Ahonen IFHP Suomi
LUOVUUS, OSAAMINEN, VERKOSTOT, RAHA Seudulliseen yhteistyöhön! -opetustoimen seutuseminaari Rehtori Yrjö Sotamaa, Taik
Verkko-opetuksen laadunhallinta yliopistoissa – millä toimenpiteillä yhdessä eteenpäin Janne Sariola, Annikka Nurkka, Sari Tervonen
- mahdollisuus kehittämiseen -
Sosialisaatio Sosialisaation käsitteellä kuvataan prosessia, jossa yksilöstä kasvaa yhteisönsä jäsen. Uusi sukupolvi oppii ja se opetetaan kulttuurinsa.
Oppimista tapahtuu: Opelta oppijalle Oppijalta toiselle
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND SYSTEEMINEN NÄKÖKULMA ASIANTUNTIJAYHTEISTYÖHÖN Systeemiälytapaaminen Kristiina Hukki.
Dialogi ja sen soveltaminen ympäristöongelmien ratkaisemisessa VIEVE Työseminaari Levi Marika Palosaari.
TUTKINNONUUDISTUKSEN KESKEISET LINJAUKSET JA VAATIMUKSET Vaasa Katariina Alha/W5W.
1 TERVEYSTOIMI Terveystoimen strategia Arvot, toiminta-ajatus ja visio Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit ja mittarit Terla
OPPIMISYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN
Skills-laivaseminaari Yrittäjyyskasvatus ammatillisen koulutuksen näkökulmasta Paula Kyrö Yrittäjyyskasvatuksen professori Aalto Yliopisto, Kauppakorkeakoulu.
Älykäs verkostomainen kaupunki Keski-Uudenmaan kaupungin visio.
Millaisia verkostoja syntyy? Leena Vainio, AKTIIVI Plus Tuumasta toimeen seminaari Kuva © Neal SingletonNeal Singleton.
Yhteiset kompetenssit Muokataan… ja täsmennetään.
1 Verkostoyhteistyö – onnistumisen edellytyksiä ja pullonkauloja Työllisyysfoorumi Tampere-talo, Rondo sali HAUS kehittämiskeskus Oy Reija Linnamaa.
Blogin käyttö opetuksen ja ohjauksen tukena Tiina, Tarja, Tari ja Sirpa.
Verkko-opetuksen laadun tekijät – Kansallisen VOPLA-laatuverkosto- ja –palveluhankkeen esiselvityksen tuloksia Kristiina Karjalainen Annikka Nurkka Virtuaaliyliopistohanke.
Tulevan hallituskauden tiede- ja yliopistopoliittiset painopisteet (Edistyksellinen tiedeliitto ) Rehtori Keijo Virtanen Turun yliopisto Suomen.
Työaika-autonomialla kohti työhyvinvointia
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia
Ongelmaperustainen oppiminen
ASIANTUNTIJUUS & OPINNÄYTETYÖ Työelämän asiantuntijuutta ei voi määritellä yksilön prosessina vaan oleellista on se, että yksilö osaa suhteuttaa oma osaamisensa.
Johtamiskorkeakoulu Tay
Pohjois- Suomen Kompassi Pohjois-Suomen strategia, s. 35: ”Lapin ja Oulun yliopistojen yhteistyöllä, verkottumalla myös Kainuuseen ja Keski-Pohjanmaalle,
Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Asiantuntija Sampsa Nissinen.
Timo Järvensivu, KTT, tutkija, verkostoasiantuntija
Blogin käyttö opetuksen ja ohjauksen tukena Tiina, Tarja, Tari ja Sirpa.
Kielten vastuuopettajapäivät, Rovaniemen amk TkT Marjatta Huhta Master’s Thesis –tuki Industrial Management -ohjelmassa.
Hyvän oppimisen malli LAMKissa
Sisältöliiketoiminnan luovien prosessien johtaminen (Creative Processes and Content Business Management) EUROOPAN YHTEISÖ Rakennerahastot Oulun.
Verkko-opetuksen laadunhallinta- ja laatupalveluhanke (Vopla) Helsingin yliopisto, Kuopion yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Verkko-opetuksen.
RESEARCH UNIT FOR EDUCATIONAL TECHNOLOGY KOULUTUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSYKSIKKÖ Creative Collaboration Seminaari V-Lab Shared.
OULUN KORKEAKOULUJEN KANSAINVÄLISEN TUNNETTUUDEN LISÄÄMINEN OULUN KORKEAKOULUJEN KANSAINVÄLISEN TUNNETTUUDEN LISÄÄMINEN Hankkeen esittely päivitetty
Emmi, Laura, Marianne, Johanna, Hanna, Elisa, Eva-Greta, Marcus.
Paikallinen omistajuus statebuilding –hankkeissa Meeri-Maria Jaarva, Crisis Management Initiative.
Professori Päivi Häkkinen Erikoistutkija Marja Kankaanranta AGORA LEARNING LABORATORY (ALL)
SOSIAALINEN MEDIA AMMATTIKORKEAKOULUN HYÖTYKÄYTÖSSÄ Juhana Kokkonen
1 Ideasta liiketoiminnaksi: Teknisen osaamisen merkitys Jukka Parkkinen Head of R&D, SGA Entertainment Nokia Oyj.
Ops seminaari Askola.
UUDET OPETUSSUUNNITELMAT – UUDENLAISIA TAITOJA
OPS 2016 teesit. Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö Esi-, perus- ja lisäopetuksen OPS-perusteet.
Tästä pois logo Koulutusorganisaatiot innovaatiojärjestelmän toimijoina -projekti Verkostotapaaminen Koulutuksen järjestäjien yhdistys KJY.
MUUTOS JOHTAMISEN HAASTEENA.  JOHTAMINEN ON ENNEN KAIKKEA SOSIAALINEN PROSESSI.
TERVETULOA! Opiskeluhuollon oppimisverkosto Marke Hietanen-Peltola Johanna Jahnukainen.
OPS 2016 Kunnan strategia Opetussuunnitelman perusteet Kunta KeSu.
Miksi Pohjoismaiden innovaatioyhteistyötä? erikoistutkija Hannu Lipponen Kauppa- ja teollisuusministeriö Oulu
Johtamisen ketju kohti tuottavuutta Yrittäjän onnenpäivä Ossi Aura
Sisäinen voimantunne Päämäärä- uskomukset Kyky- uskomukset Emootiot Konteksti- uskomukset Sisäinen voimantunne Työtyytyväisyys Sitoutuminen työhön.
J YVÄSKYLÄN YLIOPISTO EFQM- MALLI 2013.
1 PROSESSIN OMISTAJA Tutkimusjohtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY Kesäkuu – lokakuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY.
Perusopetus Osaamisen kehittäminen TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS - OPS 2016 Organisaation osaaminen – yhteisön osaaminen – yksilön osaaminen.
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius
Pelit opetuksen tukena
Esityksen transkriptio:

Creative Campus - yliopisto innovaatioympäristönä Sisältöliiketoiminnan luovien prosessien johtaminen (Creative Processes and Content Busines Management) EUROOPAN YHTEISÖ Rakennerahastot Oulun lääninhallitus Sivistysosasto

 ”Innovaatiot ovat kansainvälisen talouden vetureita, jotka parhaimmillaan parantavat tuottavuutta, vaurautta, ekotehokkuutta ja hyvinvointia sekä edistävät myös sosiaalisten ongelmien ratkaisua.” (Wilenius 2004)  ”Universities are the intellectual hubs of the creative economy.” (Florida 2004)  ”Yliopisto on innovatiivinen ja innostava tutkimus- ja oppimisympäristö” (Oulun yliopisto 2010-luvulle, 2003)

Luovuus  Mitä luovuus ei ole –ei vaadi välttämättä taiteellista osaamista –ei ole välttämättä liitoksissa huomattavaan älykkyyteen –ei välttämättä liity lahjakkuuteen –ei ole taito tai tekniikka  Luovuus on uusien ideoiden kehittämistä tai vanhojen ideoiden yhdistelemistä uudella tavalla  Luovien ihmisten ominaisuuksia –Kyky keksiä ja ratkaista ongelmia –Oppimisen siirtäminen kontekstista toiseen –Oppimisen näkeminen asteittaisena ja epäonnistumisten sietäminen –Keskittymiskyky ja sisäinen motivaatio  Luovuus toimii lähtökohtana innovaatioille

Innovaatio  Innovaatio on sosiaalinen prosessi, joka tapahtuu ihmisten välillä  Innovaatio on tuotteeseen, palveluun tai muuhun toimintaan liittyvä uudistus, jolla on yleisesti hyväksyttyä arvoa. –Innovaatio on uuden tiedon luomista ja soveltamista siten, että siitä on hyötyä –Innovaatio = uusi idea + toteutus + arvon luominen (Ståhle&Sotarauta&Pöyhönen 2004) –Viime aikoina on alettu puhua myös sosiaalisista innovaatioista, joilla tarkoitetaan yhteisöllisiin ongelmiin tuotettuja uudenlaisia ratkaisuja

Innovaatioympäristö  Innovaatioympäristöjen tarkastelussa lähtökohtana on, ettei organisaatio ole ympäristöstään irrallinen tai erillinen toimija, vaan on monin tavoin uppoutunut ympäristöönsä  Innovaatioympäristöille tyypillistä on verkostomainen yhteistyö  Innovaatioympäristön koostumus –toimijat –”paikallinen pörinä” –globaalit linkit –yhteinen tulkintakehys  Yliopistoa voidaan tulkita innovaatioympäristönä

Luovuutta tukevia elementtejä innovaatioympäristössä  Kollaboraatio mahdollistaa uudet lähestymistavat ja yhteisön tuen uusille ideoille  Monitieteinen yhteistyö ja tiedon jakaminen ovat olennainen osa uutta tutkimusta  Uusien tutkimusongelmien löytämiseen on varattava riittävästi aikaa ja resursseja  Virheiden sietäminen ja kannustaminen  Kommunikaation mahdollistava, miellyttävä ja virikkeellinen fyysinen ympäristö

Huomioita Oulun yliopistosta  Ihmiset ja suhteet –Toimijoiden välistä kommunikaatiota on tuettava turvallisella ilmapiirillä  Fyysinen ympäristö –On luotava uusia edellytyksiä ”paikalliselle pörinälle” –Tilojen miellyttävyys ja yksilöinnin mahdollisuus –Kommunikoinnin ja yhteistyön mahdollistavat tilat  Mentaaliset mallit ja toimintakulttuuri –Uuden kokeilemisen tukeminen ja virheiden sietäminen –V-LAB -konsepti toimii hyvänä esimerkkinä tästä  Päätöksenteko- ja valtajärjestelmät –UPJ, työajan seuranta ja laadunvarmistusjärjestelmät eivät tue innovatiivista ympäristöä