Yritysjuridiikka, johdatus verotukseen Prof. Heikki Niskakangas Aalto Yliopisto

Verot Ovat vastikkeettomia pakkosuorituksia: valtio, kunnat ja seurakunnat Bruttoveroaste 48,5% (1994) 42,5% (2008) 45,5% (2015 ?) Suurimmat verot: kunnan tulovero valtion tulovero arvonlisävero Muita veroja: liikenne, tupakka, viina, perinnöt, varallisuudensiirto, kiinteistöt, valmisteverot, arpajaisvero

Tulolähteet Verotus on nettoverotusta – pudas tulo Henkilökohtainen tulolähde (TVL) Elinkeinotulolähde (EVL) Maatalouden tulolähde (MVL) Toisen tulolähteen tappiota ei voi vähentää toisen tulolähteen voitosta

Eriytetty tuloverojärjestelmä DIT = Dual Income Tax Ruotsi 1991, Norja 1992, Suomi 1993 Taustalla pääomamarkkinoiden kansainvälistyminen ja kehittyminen Pyrkimyksenä neutraali, yhtenäinen pääomatulojen verotus, samoin verotulojen lisääminen Viime vuosina useat maat ovat siirtyneet pääomatulojen suhteelliseen verotukseen

Pääomatulojen tasavero - melkein Ylimääräisiä tuloja, ei liity veronmaksukykyyn Optimiveroteorian mukaan tulee verottaa eri tavalla Perhevarallisuuden hajauttamisen ongelma Hallinnollisesti helppo Nimellisverotus, inflaation huomioon ottaminen Uusienkin instrumenttien yhtäläinen kohtelu Pääomatulojen verotus ja korkovähennys samalinjaisia

Korkotulot Kattavan suhteellisen verotuksen piirissä Lähdeverotus on bruttoverotusta Eräät korot verotetaan TVL:n mukaan Lähdeverotus vain luonnollisiin henkilöihin ja kuolinpesiin Kansainväliset korot ovat erityisasemassa Korkotuloon ei usein kohdistu kustannuksia, mutta ehkä muita pääomatulolajin kustannuksia

Korkotulot II Inflaation merkitys suuri Nimellistuotto 4 %, inflaatio 2 %, verokanta 56 % Korkomenojen vähennyskelpoisuus yrityksissä on laaja Muissa maissa on alikapitalisointisäännöksiä ja muita korkomenojen vähennyskelpoisuuden rajoituksia Veronalaisuuden ja vähennyskelpoisuuden vastaavuus ei useinkaan toteudu kansainvälisissä transaktioissa.

Vuokratulot Yleensä kiinteistöstä tai asunto-osakkeesta Rahoitusvastikkeen vähennysoikeus on rajallista Vuokratuloon ei kohdistu inflaatiorasitetta Vuokrauskohdetta myytäessä inflaatiovoitto tulee verotetuksi Kiinteistövero kohdistuu vuokrauskohteeseen Vuokratulon ottaminen saattaa olla osinkotulon vaihtoehto

Luovutustilanteet Kauppa ja vaihto Kaupan purkaminen Apportti Palautus osakeyhtiöstä Omien osakkeiden lunastaminen ja hankkiminen

Luovutusvoiton määrä Luovutushinnasta vähennetään hankintameno Perusparannusmenot Muita hankintamenon korjauksia Perintö- ja lahja Ositussaanto

Hankintameno-olettama Yli 10 vuotta 40 % - vero 18 % Alle 10 vuotta 20 % Pyrkii jollakin tavalla korjaamaan inflaatiota Ei tarvitse selittää (ikivanhaa) hankintamenoa Koskee vain luonnollisia henkilöitä ja kuolinpesiä

Vastikkeettomat saannot Perintö- ja lahjaverotuksessa käytetty arvo Peittävän kuolinhetki Ositussaannossa puretaan puolisoiden aviovarallisuussuhde, jolloin omistusaika ja hankintameno lasketaan ositussaantoa edeltäneestä saannosta

Oman asunnon luovutus Oma tai perheen vakituinen asunto Perheellä kaksi asuntoa Omistus- ja asumisaika 2 vuotta Tilapäinen poissaolo Kuolinpesä omistajana

Luovutustappiot Vähennyskelpoinen verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuonna saadusta luovutusvoitosta Edestakainen oikeustoimi voi olla veronkiertoa KHO 2004:8 Rajallinen vähennysoikeus voi johtaa kansantaloudellisiin tehokkuustappioihin ja ”väärään” verotukseen ynnä riskin välttämiseen Tulisi rinnastaa muihin pääomatulolajin tappioihin Eräät tappiot ovat vähennyskelvottomia

Yksityinen elinkeinonharjoittaja Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän elinkeinotulolähde Usein toiminimi Useimmiten kaupparekisterissä ja ennakkoperintärekisterissä Pienten yritysten yritysmuoto, ei siis yhtiö

Pääomatulo-osuus Pääomatuloa on omaisuuden tuotto 20 % verovuotta edeltävän verovuoden nettovarallisuudesta Voi valita myös 10 % tai 0 % (2010) Minimipääomatulo: käyttöomaisuuteen kuuluvien kiinteistöjen ja arvopapereiden luovutusvoitot Tilikauden pituus: jos tilikausi esim. 18 kk, pääomatulo-osuus voi olla 30 % Loppu on ansiotuloa

Esimerkki Elikeinotoiminnan tulos (jaettava yritystulo) verovuodelta 2009 on 40.000 euroa. Elinkeinotoiminnan nettovarallisuus verovuonna 2008 on 20.000 euroa Pääomatuloa on 20 % 20.000 eurosta= 4.000 euroa Ansiotuloa 40.000 euroa – 4.000 euroa = 36.000 euroa

Palkat Itse elinkeinonharjoittaja ei tietenkään voi maksaa itselleen palkkaa Palkkaa ei voi maksaa myöskään puolisolle – huom. puolison määritelmä TVL:ssä Ei verovuonna enintään 14 vuotta täyttäneelle lapselle

Nettovarallisuus Nettovarallisuus menee taseen ja VAL:n mukaan Käyttö- ja rahoitusomaisuuteen kuuluva kiinteistö- ja arvopaperi verotusarvoon, jos se on ollut poistamatonta hankintamenoa suurempi 30 % 12 kk:n palkoista Osittaiskäyttö: yksinomaan tai pääasiallisesti elinkeinotoiminnan piirissä Pankkitalletukset: ei Sijoitusrahasto-osuudet: riippuu KHO 2007/1670, apteekkari vrt. KVL 1997/198 Edestakainen toimenpide voi olla veronkiertoa

Varat ja niiden arvostaminen Rahoitus- vaihto- ja käyttöomaisuus: yleensä tasearvo Käyttöomaisuuteen kuuluva kiinteistö: vertailuarvo, jos se on poistamatonta hankintamenoa suurempi Käyttöomaisuuteen kuuluvat arvopaperit, jos yhteenlaskettu vertailuarvo poistamatonta hankintamenoa suurempi Julkisesti noteeratut ja sijoitusrahasto-osuudet 70 % päätöskurssista Pitkävaikutteiset menot, joilla on varallisuusarvoa

Velat Vain elinkeinotoimintaan kohdistuvat velat Ei verovapaisiin talletuksiin kohdistuvaa velkaa Ei siirtovelkoihin kirjattua laskennallista verovelkaa Velat arvostetaan nimellisarvoonsa

Yhtymät Yhtymät on jaettu kahteen ryhmään. Elinkeinoyhtymiä ovat ennen muuta avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö Verotusyhtymällä tarkoitetaan kahden tai useamman henkilön muodostamaa yhteenliittymää, jona tarkoituksena on kiinteistön viljely tai hallinta Seuraavassa käsitellään ensisijaisesti elinkeinoyhtymiä Yleensä ainoastaan elinkeinotuloa

Osakasverotus Elinkeinoyhtymä ei ole erillinen verovelvollinen, vaan ns. laskentasubjekti Verotus tapahtuu osakastaholla yhtiön verotettavan tulon perusteella Yksityisotot eivät ole verotettavaa tuloa eivätkä vähennyskelpoista menoa Yhtymän tase voi esim. yksityisottojen takia painua negatiiviseksi Osakkaiden tulo-osuudet määräytyvät yleensä yhtiösopimuksessa sovitulla tavalla

Pääoma- ja ansiotulo-osuudet Pääomatuloa on yleensä 20 % edellisen vuoden nettovarallisuudesta ( huom. ei valinnaisuutta) Loppu on ansiotuloa Nettovarallisuus lasketaan kuten yksityisellä elinkeinonharjoittajalla Lisätään 30 % 12 kk:n palkoista Kommanditäärin nettovarallisuus on hänen sijoittamansa panos – saa yleensä vain pääomatuloa

Osakkaiden tulo-osuudet Jaetaan yleensä yhtiösopimuksen määräysten mukaisesti Kommanditääri saa yleensä tietyn prosentin sijoitukselleen Ei täysin vapaata ohjailua – veronkiertosäännös VML 28 § Osakaskohtaisesti vähennetään osakassaamiset ja taseessa oleva osakkaan asunto, samoin yhtiö-osuuden hankintaan otettu korollinen velka

Tappiot Vaikka verotus tapahtuu osakastaholla, tappiot vahvistetaan yhtiölle (elinkeinoyhtymälle) Vähennetään yhtymän tulosta kymmenen seuraavan verovuoden aikana Huom. yksityisen elinkeinonharjoittajan tappio vähennetään elinkeinotulolähteessä tai valinnaisesti pääomatulosta

Kahdenkertainen verotus Ainakin terminologisesti on syytä puhua kahdenkertaisesta verotuksesta Toisaalta laissa (TVL 33 b §) ja vero-oikeudellisessa kirjallisuudessa puhutaan verovapaasta osingosta Osingon yhdenkertainen verotus on veropoliittisesti tarkoitushakuinen termi, jota laissa tai oikeuskirjallisuudessa ei käytetä.

Hyvän osinkoverojärjestelmän ominaisuuksia Neutraalisuus Horisontaalinen oikeudenmukaisuus eli tasapuolisuus Vertikaalinen oikeudenmukaisuus Yksinkertaisuus, selkeys ja ennustettavuus Kansainvälinen niveltyvyys Eurooppaoikeudellinen hyväksyttävyys

Osinkoverotus Yhteisöverokanta 20 % Pääomaverokanta 30 - 33 % Pörssiosingot kahdenkertainen vero 40,4 – 42,44 - % Listaamattomat - 8 % nettovaroista pääomatuloa 25 % 85 % -ylittävä osa 75 % ansiotutoa