Verotuksen perusteet I

Esitys aiheesta: "Verotuksen perusteet I"— Esityksen transkriptio:

1 Verotuksen perusteet I
Prof. Heikki Niskakangas

2 Verot Ovat vastikkeettomia pakkosuorituksia valtio, kunnat ja seurakunnat – vrt. maksut. Hyötyjä maksaa? Bruttoveroaste 48,5% (1994) 46.3% (2015). Pohjakosketus vuosina 2009 ja 2010 (42,3 %) Suurimmat verot: arvonlisävero (alv) kunnan tulovero valtion tulovero Muita veroja: liikenne, tupakka, viina, perinnöt, varallisuudensiirto, kiinteistöt, valmisteverot, arpajaisvero

3 Valtion saamat verot 2012 Ansiotulo 5,5 mrd. Alv 16,5 mrd.
Pääomatulo ,1 mrd. Yhteisövero mrd. (yht.) Energiaverot ,4 mrd. Korkotulon lähdev meur. Perintö- ja lahjavero meur. Vakuutusmaksuvero meur. Tupakkavero meur Alkoholijuomavero ,4 mrd. Autovero ,25 mrd. Varainsiirtovero meur.

4 Kuntien verot 2010 Kunnallinen tulovero 15,1 mrd.
Kiinteistövero mrd. Koiravero meur. Lisäksi: Osa yhteisöveron tuotosta Valtionavut Valtuustot päättävät veroprosentista marraskuussa Kuntien suurimmat menot ovat terveys- ja sairaanhoito sekö opetustoimi.

5 Verotus ja käyttäytymismuutokset
Veromuutoksilla on lähes aina käyttäytymisvaikutuksia Eläkkeelle jääminen, säästäminen. Neutraalisuus. Ostajan maksaman ja palvelun tuottajan saaman hinnan erotusta kutsutaan verokiilaksi – Palkka. Verokiila aiheuttaa hyvinvointitappioita – taloudellinen menetys Positiiviset ja negatiiviset käyttäytymisvaikutukset Veron tilittäjä vs. lopullisen rasituksen kärsijä Tulonjakovaikutukset pitkällä aikavälillä Oikeudenmukaisuus ja arvot

6 Hyvä verojärjestelmä Verot aiheuttavat yhteiskunnalle kustannuksia
Ensisijaisesti neutraali verotus Tulonjakotehtävä tuloverotuksella ja tulonsiirroilla Oikeudenmukaisuuskysymykset ja poliittiset paineet Yksinkertainen ja helppo panna toimeen Tietoiset pyrkimykset käyttäytymisvaikutuksiin

7 Verovelvolliset Kaikki luonnolliset henkilöt, myös lapset ja kuolinpesät Yhteisöt: osakeyhtiöt, osuuskunnat, säätiöt, yhdistykset (luettelo TVL:ssä) Yleinen verovelvollisuus: vakituinen asunto ja koti tai asuu 6 kk tai 3 vuoden sääntö. Ulkomailla asuvat ovat rajoitetusti verovelvollisia Yhteisö: rekisteröinti, johtopaikka Ay ja Ky eivät erillisiä verovelvollisia Kiinteä toimipaikka Suomessa Ulkomaisen väliyhteisön vero suoritetaan tänne

8 Yleishyödylliset yhteisöt
Maksaa veroa vain elinkeinotulostaan ja kiinteistötulostaan. Elinkeinotuloa on liike- ja ammattitulo – EVL 1 §. Verohallinnon ohjeistus käytännössä tärkeää Ratkaisu yleishyödyllisyydestä tehdään kokonaisarvioinnin perusteella Elinkeinotoimintaa vai ei? Ratkaistava myös alv:n osalta. Oikeuskäytännön merkitys Superyleishyödylliset yhteisöt

9 Perheverotus Erillisverotus vai yhteisverotus?
Puolisomääritelmä, merkitystä mm. vähennyksissä ja perintö- ja lahjaverotuksessa – avioliitossa, rekisteröidyssä parisuhteessa tai yhteinen lapsi Yrittäjäpuolisot – yritystulo jaetaan puolisoille. Alaikäinen lapsi – erillinen verovelvollinen, alaikäisyydellä merkitystä erityisesti perintöverotuksessa, myös 14 vuoden rajalla merkitystä. Perheverotuksen tulevaisuus – perhekäsitteen hämärtyessä vaikeaa korostaa perhekokonaisuutta verotuksessa.

10 Eriytetty järjestelmä
Kaksi tulolajia: ansiotulot ja pääomatulot Valtion ansiotuloverotus progressiivista Kuntaverotus lähtökohtaisesti ja erilaiset sos. maksut suhteellisia Työtulovähennyksellä ja ansiotulovähennyksellä kompensoidaan suhteellisuuden lisääntymistä – kohdistuvat pieni- ja keskituloisiin Pääomatulot – melkein tasaverotuksen piirissä, valtion veronsaajana - 30 % - 33 % € (2015)

11 Tulolähteet Verotus on nettoverotusta – pudas tulo
Henkilökohtainen tulolähde (TVL) Elinkeinotulolähde (EVL) Maatalouden tulolähde (MVL) Toisen tulolähteen tappiota ei voi vähentää toisen tulolähteen voitosta Myös yhteisöillä voi olla henkilökohtainen tulolähde Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän ehdotus – osakeyhtiöissä vain EVL-tulolähde