Johdatus viestintään, 2. luento: viestintä on prosessi Leif Åberg syksy 2003

Luentojen jaksotus 1 peruskäsitteet 17. 09. 2 viestintä on prosessi 24.09. 3 viestintä on merkityksen-antoa ja tulkintaa 01.10. 4 viestintä on yhteisyyttä 08.10. 5 keskinäisviestintä 15.10. 6 organisaatioviestintä 22.10. välitentti 29.10. 7 joukkoviestintä 05.11. 8 verkkoviestintä 12.11. viestinnän tulevaisuus 19.11. kooste 26.11. ei luentoa 03.12. lopputentti 10.12. rästitentti 08.01.2004

Edellisellä kerralla tapahtui: Peruskäsitteet: viestintä viestinnän kolme lähestymiskulmaa viestinnän fysiologinen perusta

Viestintä on prosessi

Lineaarinen viestinnän malli X X A B = X

Shannonin lineaarinen prosessimalli (1947) lähettäjä sanoma häiriöt enkoodaus kanava dekoodaus palaute sanoma vastaan- ottaja

Tämän päivän prosessimallit viestintä nähdään dynaamisena, monimutkaisena ja epälineaarisena prosessina mallit ovat saaneet vaikutteita muun muassa kaaosteorioista attraktorit, fraktaalit perhosefekti bifurkaatio eli jakson kahdentuminen

Uusissa viestinnän malleissa korostuvat siten vastaanottaja: passiivisesta kohteesta aktiiviseksi toimijaksi, subjektiksi merkityksenanto: osapuolet tulkitsevat, antavat merkityksiä sanomille viestintätapahtuman dynaaminen satunnaisluonne: itse viestinnän tapahtuma eri vaiheineen vaikuttaa lopputulokseen konteksti, puitteet: fyysiset, kulttuuriset ja tilannetekijät vaikuttavat viestintään

Epälineaarinen viestinnän malli idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma B A kanava häiriöt

A B Tärkeät vaiheet vuoro- vaikutus ideaa tulkitaan, ”lamppu” puetaan sanomaksi ”lamppu” B A ideaa tulkitaan, puetaan sanomaksi

A B Lähettäjä idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma kanava häiriöt

Lähettäjä oli aiemmin selkeästi fokuksessa nyttemmin kenties prosessin käynnistäjän roolissa, etenkin jos keskinäisviestinnän tilanne tai muu tilanne, jossa ollaan tasavertaisia.

A B Vastaanottaja idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma kanava häiriöt

Vastaanottaja joku, joka ottaa sanoman vastaan yksi määrätty henkilö, ryhmä, kohderyhmä tai suuri yleisö ongelmia: yleisön käsite public = julkiso eli keskustelevista kansalaisista koostuva viestimien käyttäjäkunta audience = (suuri) yleisö eli viestimiä omassa yksityisyydessään kuluttavien yksilöiden kokonaisuus

Sanoma, viesti, merkit ja ärsykkeet idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma B A kanava häiriöt

Sanoma Lähettäjän tietoisesti muotoilema merkkien yhdistelmä, joka kantaa lähettäjän tarkoittaman ajatuksen ja joka laukaisee vastaanottajassa joitain mielikuvia.

Viesti Mikä tahansa ärsykesarja, joka aiheuttaa vastaanottajassa tiedollisia (kognitiivisia) tapahtumia.

Merkkejä: äänet, joista koostuu puhuminen kirjaimet liikennemerkit tietokoneen symbolimerkit eleet, ilmeet ja muut nonverbaaliset merkit

Ärsyke Mahdollinen eli potentiaalinen ärsyke: mikä tahansa aistein havaittava tekijä, jolla voi olla vaikutusta havaitsijaan Toteutuva eli efektiivinen ärsyke: sellainen ärsyke, johon havaitsija todella reagoi

Mahdollinen -> toteutuva ärsyke: havaittavuus: ärsykekynnys ylittyy muutos: erotuskynnys ylittyy äkillisyys: hitaita muutoksia ei hevin huomata

A B Kanava ja viestin idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma häiriöt

Kanava ja viestin Kanava: vakiintunut viestintäyhteys Viestin: sanomien siirron tekninen apuväline

A B Häiriöt idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma kanava

Häiriöt: Este: sanoma ei mene lainkaan perille Kohina: sanomaan sekoittuu muita sanomia tai häiriöitä Kato: sanoma tulee vastaanottajalle, mutta osa siitä häviää aisti- tai muista sisäisistä häiriöistä johtuen Vääristymä: sanoma ymmärretään ja tulkitaan väärin. Huom: lista on tehty lähettäjän vinkkelistä!

Palaute ja vuorovaikutus idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma B A kanava häiriöt

Palaute järjestelmäteoriassa: tietoa tuleman luonteesta Tietoa siitä, että vastaanottaja on reagoinut sanomaan Kytkeytyi lähettäjään ja hänen viestinnän tavoitteisiinsa: ovatko lähettäjän tarkoitusperät onnistuneet.

Vuorovaikutus mikäli palautteen käsitettä ylipäätään käytetään, voisi sitä tarkastella käsityksenä omien viestien perillemenosta kaikki osapuolet saavat palautetta tästä näin palaute lähenee vuorovaikutuksen käsitettä: kumpikin osapuoli vaikuttaa ”vuorollaan” toiseen lopputulemaa ei siten voi ennakoida viestinnän alkaessa

A B Informaatio idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma kanava häiriöt

Sanomat ja viestit kantavat informaatiota Informaatioteorioita: semanttinen syntaktinen eli matemaattinen pragmaattinen

Semanttinen informaatioteoria Sanoma on informatiivinen silloin, kun se kuvaa kohdettaan mahdollisimman oikein tai 'totuudellisesti' Huomio merkin ja kuvattavan kohteen välisessä suhteessa

Syntaktinen eli matemaattinen informaatioteoria Sanoma siirtyy vastaanottajalle kanavaa mahdollisimman vähän kuormittaen Painopiste merkkien ja kanavan suhteessa

Pragmaattinen informaatioteoria Sanoma on informatiivinen silloin, kun se vähentää vastaanottajan epätietoisuutta sanoman kuvaaman kohteen osalta Painopiste sanoman ja vastaanottajan suhteessa

Eräitä kaaosteoreettisia käsitteitä ja malleja attraktori järjestelmälle ominainen liikerata yksinkertainen attraktori, esim heilurin liike outo attraktori, esim veden pyörteily virrassa tai säätilan muuttuminen fraktaali Mandelbrot eri mittakaavassa itseään toistava muoto esimerkiksi rantaviiva

perhosefekti Lorenz äärettömän pieni muutos alkuarvoissa voi prosessin myöhemmässä vaiheessa saada aikaan suuria muutoksia esim perhosen siipien leyhähdys -> tornadon reitti

bifurkaatio May Järjestelmän tilan tai sen käyttäytymisen äkillinen haarautuminen kahdeksi erilliseksi tai toisiinsa liittyväksi osakäyttäytymiseksi Peräkkäisistä bifurkaatioista muodostuu bifurkaatiopuu Bifurkaatiopiste on epäjatkuvuuden kohta

Bifurkaatio eli jakson kahdentuminen diversiteetti kohti järjestystä kohti kaaosta

Viestintä ja bifurkaatiot: Pekka Aula 1994, 1999 diversiteetti Dissipatiivinen viestintä Integroiva viestintä kohti järjestystä kohti kaaosta

Integroiva viestintä: Dissipatiivinen viestintä: ohjaa kohti järjestystä tarkkaa, kirjaimellista reaktiivista tarkoituksellista toimii hyvin kriisin jälkeen Dissipatiivinen viestintä: ohjaa kohti kaaosta metaforista proaktiivista spontaania toimii hyvin kriisissä ja uutta etsittäessä