Uni ja terveys Aktiivisesti ammattiin - terveystieto Asta Heino Koulutuskeskus Tavastia Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Nukkuminen Runsas pään käyttö, kuten opiskelu, parantaa aivojen suorituskykyä, mutta ei korvaa unen merkitystä aivotoimintojen päivittäisessä ylläpidossa. Unen merkitystä ja edullisia vaikutuksia tulisi mainostaa huomattavasti enemmän!

Univaje? Oppiminen ja muisti edellyttävät riittävää nukkumista  unen tehtävä on siirtää muistettavat asiat työmuistista pitkäkestoiseen muistiin. Nukkuminen on aivojen keino palautua. Monimutkaiset aivotoiminnot kärsivät univajeesta. Otsalohko (luovuus, toiminnan ohjaus) on herkkä univajeelle.

Univaje? Heikentää loogista päättelykykyä, lisää työvirheitä. Unta tarvitaan psyykkisen tasapainon ylläpitoon. Unen aikana alitajunta ratkaisee valveilla syntyneitä ongelmia. Vaikuttaa myös fyysiseen terveyteen: aineenvaihdunta, immunologinen puolustusjärjestelmä, autonominen hermosto. Lisää pitkällä tähtäimellä kroonisten sairauksien riskiä: sokeritauti, verenpainetauti, sepelvaltimotauti.

Ongelmia koulussa? Unenpuute ja väsymys näkyvät rauhattomuutena yliaktiivisuutena nukahtelutaipumuksena mielialan vaihteluina. Hyvä koulumenestys on yhteydessä säännölliseen nukkumisrytmiin, pidempään yöuneen ja parempaan unen laatuun. Työelämässä henkilö, joka ei nuku riittävästi, on usein ärtyisä ja tunteiltaan ailahtelevainen  univaje vähentää työmotivaatiota ja jaksamista sekä lisää työvirheitä.

Pohdi Onko oma yöunesi riittävä? Millainen vuorokausirytmi sinulla on? Oletko reipas ja energinen vai väsynyt ja nuutunut ja haluat vain levätä? Ehditkö herätä kouluun – koulun alkamisajankohta? Terveyskasvatus – tiedätkö unen merkityksellisyyden? Onko perheellä yhteistä aikaa – yhteinen päivärytmi? Onko sinulla määrätyt kotiintuloajat viikolla/viikonloppuna? Tiedätkö univajeen vaikutukset ulkonäköön, jaksamiseen terveyteen, oppimiseen…?

Uni ja oppiminen Unen aikana asioiden mieleen painaminen tehostuu. Tutkimuksissa on todettu, että jos saman asian opettelee kaksi ryhmää, joista toinen saa nukkua tarpeeksi ja toinen ei, niin seuraavana päivänä asian osaavat paremmin ne, jotka ovat saaneet riittävästi unta. Uusien tietojen ja taitojen oppimisen kannalta on oleellista, että koululainen nukkuu riittävästi. Unen merkitys korostuu nimenomaan uusien asioiden oppimisessa. Rutiinitehtävät hoituvat joten kuten väsyneenäkin. Uusi tieto, joka pitää pystyä omaksumaan, onnistuu vain riittävällä ja säännöllisellä unimäärällä. Tämä pätee kaikkeen oppimiseen, niin kirjatietoon kuin sosiaalisiin taitoihinkin.

Muistaminen vaatii unta Oppiminen on uusien hermoyhteyksien luomista. Unessa opittu aineisto vahvistuu ja painuu mieleen. Unen aikana aivot siirtävät asioita työmuistista käyttö- ja kestomuistiin. Unen merkitys oppimiselle on niin suuri, että sen kustannuksella ei kannata tehdä juuri mitään, ei edes opiskella. On tyypillistä, että kokeisiin läpi yön lukenut opiskelija ei itse kokeessa muista paljoakaan lukemastaan.

Uni ja terveys Aivojen lisäksi myös koko keho tarvitsee unta. Unella on hyvin tärkeä merkitys terveydelle ja yleiskunnolle. Unen aikana erittyy useita elimistön vastustuskykyyn osallistuvia aineita. Unen puute heikentää elimistön puolustuskykyä ja altistaa siten erilaisille sairauksille, esimerkiksi tartunta- ja tulehdustaudeille. Unen puute heijastuu moniin autonomisen hermoston säätelemiin perustoimintoihin. Univaje muuttaa hormonitasapainoa ja altistaa siten verenpaineen ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöille. Jos ihminen nukkuu liian vähän, hänellä on riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin tai aikuisiän diabetekseen. Hormonitasapainon muutosten vuoksi univaje saattaa myös lihottaa. Uni on tärkeää kasvuiässä oleville lapsille ja nuorille. Kasvuhormoni erittyy erityisesti syvän unen aikana. Jos lapsi ei saa riittävästi syvää unta, hänen kasvunsa voi hidastua.  

Unet ja tunne-elämä Unien näkeminen on tärkeää tunne-elämän tasapainoiselle kehitykselle. Tämä koskee sekä mukavia että ikäviä unia. Unien kautta puretaan erilaisia tunteita ja psyykkistä jännitystä. Unet edustavat usein myös toiveiden toteutumista. Painajaisissa käsitellään koettuja jännittäviä asioita. Myös vilkas mielikuvitus voi aiheuttaa painajaisia.

Yksilöllinen uni Ihmisen unentarve on yksilöllinen - se säilyy samantyyppisenä läpi elämän. Paljon unta tarvitsevista nuorista kasvaa paljon unta tarvitsevia aikuisia. Unen tarve kulkee geeneissä: se muistuttaa toisen vanhemman unen tarvetta. Myös univaikeudet voivat periytyä. Aamu- tai iltaunisuus säilyy sekin samanlaisena läpi elämän. Unitutkijoiden arvioiden mukaan suomalaisista noin 40 prosenttia on aamuvirkkuja. Aamu-unisten osuus on reilut 30 prosenttia.

Unen vaiheet Ihmisen uni jakautuu noin 90 minuutin pituisiin sykleihin. Unessa on kaksi päävaihetta: REM-uni eli vilkeuni Vilkeunen aikana aivosähkötoiminta nopeutuu lähes valveen kaltaiseksi. Hengitys on epätasaista ja nukkujalla esiintyy nopeita silmänliikkeitä. NREM-uni (non-REM) Erisyvyisiä univaiheita, joista tärkein on niin sanottu syvä uni. Määrällisesti syvä uni painottuu alkuyöhön ja vilkeuni loppuyöhön. Syvä uni on ihmiselämän kannalta kaikkein välttämättömin univaihe, sillä sen aikana aivojen energiavarastot uusiutuvat. Syvän unen määrä on noin viidennes koko unesta. Syvä uni lataa akkuja Syvän unen aikana elimistö käy kuin säästöliekillä. Aivotoiminta muuttuu hyvin hitaaksi. Hengitys ja sydämen toiminta ovat hyvin säännöllisiä ja hidastuneita.

Tiesitkö? Yhden yön valvominen vastaa promillen humalatilaa! Väsyneenä ihminen turvautuu rutiineihin ja ennalta tuttuihin ratkaisumalleihin!