Kasvattaja sopimusviidakossa Mitä tulisi tietää pahimpien ongelmien välttämiseksi? Kirsi Ola, OTK, LL.M. Jäsen SKL:n kurinpitolautakunnassa vv. 2003 – 2008 ja 20012 -> SKL:n jäsen v:sta 1981 (nuorisojäsen – -85, varsinainen jäsen -86-> ) Kasvattaja v:sta 1992 (Melukylän) Copyright Kirsi Ola

Luento Sukokan kasvattajapäivillä 28.2.15 Luennon rakenne: Sopimusoikeuden yleisiä periaatteita Sopimusasiat SKL:ssa ja kurinpitolautakunnassa Koiran kauppa Sijoitus Yhteisomistus Hyvä kenneltapa Kuluttajasopimus vs. B2B Copyright Kirsi Ola

1. SOPIMUSOIKEUDEN YLEISET PERIAATTEET Sopimusvapaus Tekeminen, osapuolet, muoto, sisältö, päättyminen Pacta sunt servanda; sopimusten sitovuus Lojaliteetti Myös toisen osapuolen edut otettava huomioon Kohtuus Heikomman suoja Esim. kuluttaja, työntekijä, vuokralainen Copyright Kirsi Ola

Yleiset periaatteet… Sopimusvapaus -> vapaus päättää sopimuksistaan Sopimusvapauden periaatetta voidaan rajoittaa esim. lainsäädännöllä (Kuluttajansuojalaki); myös yhdistys voi rajoittaa jäsentensä sopimusvapautta, jos se on tarpeen yhdistyksen (yleisesti hyväksyttävän) tavoitteen toteuttamiseksi, tosin vain siinä määrin kuin tarpeellista tavoitteiden turvaamiseksi. Lähtökohtaisesti yhdistysten jäsenyys on vapaaehtoista, joten olemalla jäsen on hyväksynyt sopimusvapauden rajoitukset. Yhdistyksen asettamat sopimusvapauden rajoitukset eivät sinänsä tee näiden rajoitusten vastaisia sopimuksia pätemättömiksi osapuolten välillä, mutta saattavat aiheuttaa toimenpiteitä yhdistyksen taholta. Copyright Kirsi Ola

Yleiset periaatteet… Sopimus syntyy, kun osapuolet pääsevät yksimielisyyteen sopimuksen sisällöstä. Sopimus sitoo molempia osapuolia; molemmille syntyy oikeuksia ja velvollisuuksia. Pääsääntöisesti tavoitteena on osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien tasapaino. Sopimusten sisältöä rajoittavat lojaliteettiperiaate (myös toisen osapuolen edut on otettava huomioon), kohtuullisuusperiaate (sopimusten tulisi olla kohtuullisia kaikille sopimusosapuolille) ja heikomman suoja (yhteiskunta suojelee heikompaa osapuolta lainsäädännön tasolla, esim. työsopimuslaki, kuluttajansuoja jne). Copyright Kirsi Ola

2. Sopimusasiat SKL:ssa ja kurinpitolautakunnassa Pääsääntöisesti sopimusriidat eivät kuulu SKL:lle eivätkä näin ollen kurinpitoonkaan. -> tulee ratkaista yleisessä tuomioistuimessa tai kuluttajariitalautakunnassa. HUOM! Sopimusasiat EIVÄT ole ns. poliisiasioita; sopimuksen noudattamatta jättäminen ei ole rikos, eikä poliisi tutki tällaista toimintaa. Vaihteleva kynnys sen suhteen, minkälaisia sopimusasioita tuodaan kurinpidolliseen menettelyyn Hallitus siirtää asiat kuriin; käytäntö on vaihdellut jonkun verran Kurinpitoltk on pyrkinyt siihen, että puhtaat sopimusriidat karsittaisiin jo ennen kurinpitoon tuomista; aina tämä ei toimi vaan käsittelyyn saattaa päätyä asioita, jotka vasta kurinpitoltk kokouksessaan toteaa sopimusriidaksi ja katsoo, ettei asia kuulu kurinpidolliseen menettelyyn. Copyright Kirsi Ola

Sopimusasiat SKL:ssa ja kurinpitolautakunnassa Sopimusasioita otetaan silloin kurin käsittelyyn, kun SKL:n jäsen on rikkonut jotain SKL:n sääntöä (esim. Koiranomistajan perusohjetta ja/tai kasvattajasitoumusta). Edellytyksenä myös, että joku tuo asian SKL:n tietoon. Osittain sattumanvaraista, eli joku kasvattaja saattaa pitkään toimia vastoin sääntöjä eikä ”jää kiinni”, ja joku toinen joutuu prosessiin jo ensimmäisten sopimustensa kanssa. Ystävääni siteeraten: ”Kukaan ei ole luvannut, että elämä olisi reilua”. Useimmissa tapauksissa kasvattajan sopimuksia käsitellään laajemman tapahtumaketjun yhtenä osana; esim. kauppasopimuksen puute selviää, kun kasvattaja ei rekisteröi pentujaan ja ostajat ryhtyvät kyselemään rekisteritodistusten perään. Copyright Kirsi Ola

SKL:n säännöt sopimuksista Koiranomistajan ja –haltijan perussääntö (kaikkien tulee noudattaa, myös ei-kasvattajien): ”11. Pentuja myytäessä, sijoitettaessa tai välitettäessä on noudatettava tätä sääntöä ja käytettävä Kennelliiton vahvistamia lomakkeita tai laadittava kirjallinen, samansisältöinen sopimus.” SKL:n kasvattajasitoumus: ”8. Myydessäni koiran teen siitä kirjallisen sopimuksen Kennelliiton vahvistamaa lomaketta käyttäen tai muuten kirjallisena saman sisältöisenä.” ”10. Luovuttaessani koiran sijoitukseen niin, että jalostusoikeus säilyy minulla, teen tästä kirjallisen sopimuksen Kennelliiton ”Sopimus koiran sijoituksesta” -lomaketta käyttäen tai muuten kirjallisena samansisältöisenä. ” Copyright Kirsi Ola

Ongelmia SKL:n sopimussääntöihin liittyen Perussäännössä puhutaan pennuista, kasvattajasitoumuksessa koirista. Tarkoittaako ”Myydessäni koiran…” myös osuuden myymistä koiraan vai vaan koko koiraa? Eli velvoittaako kohta kasvattajaa tekemään koiran osuuden myymisen/yhteisomistussopimuksen kirjallisena ja lomaketta käyttäen? -> Ei selvää vastausta, kurinpitolautakunnassa ollut asiasta eri mielipiteitä. Nimenomaista sääntöä ei ole muita sopimustyyppejä koskien, esim. astutussopimusta -> kuitenkin oletus, että jos SKL:lla sopimuslomake, sitä tulisi käyttää. Perussääntö ja kasvattajasitoumus eivät tunne ollenkaan yhteisomistusta. Copyright Kirsi Ola

Kasvattajien käyttämät sopimukset Yleisesti käytettävät sopimukset Sopimus koiran kaupasta (SKL lomake on) Sopimus nartun / uroksen sijoituksesta (SKL lomake on) Sopimus koiran astutuksesta (SKL lomake on) Jalostusoikeuden väliaikainen luovutussopimus (”nartun vuokraus”) (SKL lomake on) Yhteisomistussopimus (ei lomaketta) Tällä luennolla ei käsitellä astutussopimuksia tai jalostusoikeuden luovutussopimuksia, koska niiden osalta varsin vähän kuriin tulleita sopimusasioita (paitsi astutuksien osalta maksamattomia astutusmaksuja). Copyright Kirsi Ola

Mistä kasvattajien sopimusongelmat yleensä johtuvat? Suulliset sopimukset Sopimuskumppanin tietämättömyys sopimuksen sisällöstä ja merkityksestä, mukaan lukien kielelliset sekaannukset. Kasvattaja itse ei ymmärrä sopimuksen sisältöä vaan tulkitsee sitä omien odotustensa mukaisesti ja vaatii toiselta osapuolelta sopimukseen perustumattomia suorituksia. Sekoitetaan sopimustyyppejä; esim. tehdään yhdellä sopimuksella sekä kauppa että sijoitus. Sopimuksessa ei ratkaista tulevia ongelmia vaan keskitytään toiveisiin ja optimistisiin odotuksiin. Sopimusosapuolen tahallinen sopimuksenvastainen toiminta; sopimusrikkomukset Ahneus ja tahallinen harhaanjohtaminen sopimuksen tekovaiheessa (kumman tahansa osapuolen taholta!) Copyright Kirsi Ola

3. Koiran kauppa Kauppa tarkoittaa sitä, että omistusoikeus tavaraan siirtyy ostajalle sovitun mukaisesti, yleensä kun kauppasumma on maksettu myyjälle. Oikeudellisesti koira on ”tavara”, tätä tosin rajoittavat mm. eläinsuojelusäädökset ja tunnustettu omistajien kiintymys lemmikkiinsä + päinvastoin (esim. kuluttajariitaltk ottaa huomioon). Sopimusta EI tule kutsua kaupaksi silloin, kun kasvattaja pidättää itsellään erilaisia oikeuksia koiraan, eli ostaja ei saa normaalin käsityksen mukaista täyttä omistusoikeutta. Rekkarin hallinta ei ole juridisesti merkittävä asia; se luo Kennelliitossa omistajaolettaman, mutta sillä EI voida muuttaa tosiasiallista omistajuutta. Copyright Kirsi Ola

Koiran kauppa jatkuu…. Kurinpidossa ollaan suhtauduttu suht ankarasti ns. ”rusinat pullasta” sopimuksiin, joissa kasvattaja on esim. Ottanut koirasta täyden hinnan ja lisäksi jättänyt itselleen jalostusoikeuden/oikeuksia Ottanut koirasta täyden hinnan ja lisäksi velvoittanut omistajan maksamaan reilusti näyttelyitä/kokeita/ulkomaanreissuja/ terveystarkastuksia jne Ottanut koirasta täyden hinnan, vaikka on syntynyt yhteisomistussuhde ja kasvattajalle jää omistajan oikeuksia. Ottanut koirasta vakuusmaksun (sijoitussopimuksessa) ja velvoittanut koiran omistajan maksamaan (useita) jalostukseen liittyviä kuluja. Ottanut koirasta vakuusmaksun , jota ei palauteta vaikka jalostusoikeus/oikeudet käytetään. Sijoittanut koiran, mutta pidättää itsellään elinikäisen jalostus/harrastamisoikeudesta määräämisen. Copyright Kirsi Ola

Koiran kauppa jatkuu…. MUISTILISTA Kun myyt pennun tavalliselle ostajalle, käytä SKL:n sopimuslomaketta äläkä tee siihen isoja muutoksia. (kasvattajasitoumus velvoittaa) Älä yritä saada kaikkea; isäni sanoin ”Ei voi saada sekä Ullaa että pullaa” eli et voi sekä saada kauppahintaa että pitää määräämisoikeutta koiraan. Jos velvoitat ostajan käyttämään koiraa omalla kustannuksellaan terveystarkeissa, näyttelyissä jne, alenna hintaa vastaavasti ja merkitse kauppakirjaan ns. täysi hinta (ilman velvoitteita) ja alennettu kauppahinta (velvoitteiden takia). Hoida rekisteröinnit ajoissa ja toimita rekkarit ostajille mahdollisimman nopeasti. Copyright Kirsi Ola

4. Sijoitussopimus Sijoittaminen on täyden omistusoikeuden siirtymisen lykkäämistä myöhempään ajankohtaan, joka määritellään sijoitussopimuksessa. Osa koiran omistusoikeudesta (ns. lemmikkiosuus) siirtyy vastaanottajalle jo heti alusta saakka. Luovuttajalla ei siis ole oikeutta toimia sijoituskoiran kanssa oman mielensä mukaan, vaan luovuttajan ”jalostuskäyttö” saa rasittaa ”lemmikkikäyttöä” vain kohtuullisessa määrin. HUOM! Sijoitussopimuksella koiran ottajalla on oikeus saada täysi omistusoikeus itselleen (sovittuna ajankohtana). Ellei luovuttaja halua missään vaiheessa siirtää täyttä omistusoikeutta – siis myös jalostusoikeutta – vastaanottajalle, kyseessä ei voi olla sijoitus! Tällöin tulee käyttää yhteisomistus -kuviota tai mieluummin, miettiä asiaa ja tarkoitusperiään uudelleen rauhassa. Copyright Kirsi Ola

Sijoitussopimus jatkuu… Jos SKL:n sijoitussopimuslomakkeeseen haluaa tehdä merkittäviä poikkeuksia, ne tulee perustella sopimuksessa! MIKSI toimitaan toisin? Itse olen kirjannut esim. ”Narttu on tuontikoira ja siksi jalostuksellisesti ja taloudellisesti erityisen arvokas. Tästä syystä se sijoitetaan kahdesta pentueesta. Vastaanottaja on tietoinen siitä, että tämä poikkeaa normaalista sijoitussopimuksesta, ja saatuaan tämän tiedon on harkinnut asiaa kahden viikon ajan. Vastaanottaja haluaa tästä huolimatta ryhtyä tähän sijoitussopimukseen.” Syyn kirjaamisen LISÄKSI pitää tietysti asia selvittää huolella ja selkokielellä sijoituskoiran vastaanottajalle, ja antaa miettimisaikaa. Copyright Kirsi Ola

Sijoitussopimus jatkuu… Kohtuuttomuutta tulee välttää; jos haluaa itselleen enemmän oikeuksia kuin perussopimuksessa, niistä pitää ”maksaa” eli tasoittaa omalta osaltaan tilannetta jotenkin. Itse olen kirjannut esim. ” Uros on jalostuksellisesti erityisen arvokas sijoitukseen luovuttajalle, ja siksi sijoitetaan kuudesta pentueesta. Luovuttaja maksaa vastaanottajalle jokaisen syntyneen ja rekisteröidyn pentueen jälkeen 150 euroa. Koska vakuusmaksu on 450 euroa, saa vastaanottaja ylimääräisenä korvauksena mahdollisesta kuudesta jalostuskäytöstä 450 euroa.” Tai nartun sijoituksessa ”Narttu on kahden tuontikoiran jälkeläinen ja näin jalostuksellisesti erityisen arvokas luovuttajalle, ja tästä syystä se sijoitetaan kahdesta pentueesta. Luovuttaja palauttaa vakuusmaksusta 3/4 ensimmäisen pentueen syntymän jälkeen, ja toisen pentueen syntymän jälkeen loput 1/4 sekä maksaa vastaanottajalle toisesta pentueesta lisäksi 70 e/rekisteröity pentu.” Copyright Kirsi Ola

Sijoitussopimus jatkuu… Jos sijoituksen vastaanottaja rikkoo sijoitussopimusta, kyseessä on sopimusrikkomus -> sopimusriita Kasvattaja ei saa mennä hakemaan koiraa pois ilman vastaanottajan suostumusta, tällöin kyseessä on ns. ”oman käden oikeus”, joka on laiton tapa toimia. Aina voidaan sopimalla muuttaa sopimuksen sisältöä! Tästä tulee tehdä myös kirjallinen erillinen sopimus, tai kirjata muutetut kohdat alkuperäisiin sopimuksiin molempien allekirjoituksilla vahvistettuna. Riitatilanteissa vaihtoehtoina on Tuomioistuinprosessi tai kuluttajariitaltk (vain kuluttaja voi viedä asian) Sovinnon tekeminen; yleensä huonokin sovinto on parempi kuin riidan jatkuminen. Koirasta luopuminen; ei kasvatustyö yhteen koiraan kaadu. Jokaiselle tulee joskus takapakkia sijoitussopimusten kanssa; ota se oppimisprosessina ja jatka elämää enempää murehtimatta! Copyright Kirsi Ola

Sijoitussopimus jatkuu… MUISTILISTA Käytä SKL:n sijoitussopimuskaavaketta sellaisenaan, jos ei ole erityistä syytä toimia toisin. Jos on olemassa erityinen syy, kirjaa se sopimukseen ja kirjaa myös, miten vastaanottajaa on tästä informoitu ja miten korvaat mahdollisen muutoksen. Valitse huolella kenelle ja miten kauas sijoitat koiran. Muista pitää oma osuutesi sopimuksesta, esim. näyttelyistä tulee ilmoittaa sopimuksen mukaisesti. Pyri tasapuolisuuteen ja kohtuullisuuteen sijoitussuhteessa! Copyright Kirsi Ola

5. Yhteisomistussopimus Yhteisomistuksessa koira on kahden tai useamman henkilön omistuksessa. Yhteisomistus voi kestää koiran koko eliniän tai se voidaan sopia määräaikaiseksi. Yhteisomistus voi olla tasajaollista (esim. 50 % - 50 % ) mutta osuuksista voidaan myös sopia toisin ( esim. 70 % - 30 %). Yhteisomistukseen ei ole olemassa SKL lomaketta. Pääsääntö: yhteisomistuksessa kaikilla omistajilla tulee olla oikeuksia ja velvollisuuksia! Copyright Kirsi Ola

Yhteisomistussopimus Yhteisomistus on vaativa sopimussuhde, ja sellaiseen ryhtyminen edellyttää huolellista harkintaa. Ns. tavallinen koiranomistaja ei ole yleensä hyvä yhteisomistuskumppani. Koiramaailmassa on valtavasti riitoja liittyen yhteisomistukseen, joten Valitse sopimuskumppani(t) huolella! Istukaa alas illaksi, juokaa teetä ja tehkää lista asioista, jotka voivat mennä pieleen. Sen jälkeen sovitte, miten nämä pieleen menevät asiat ratkaistaan tavalla, jonka molemmat hyväksyvät. Sitten mennään kotiin ja nukutaan vähintään yksi yö. Ja vasta sitten ryhdytään laatimaan yhteisomistussopimusta! Copyright Kirsi Ola

Yhteisomistussopimus Yhteisomistussopimuksen tulisi ainakin sisältää Tarkka kuvaus osapuolien omistusosuuksista (osuus, aika) Jos muuta ei ole mainittu, oletuksena on omistus tasaosuuksin. Kuvaus siitä, mihin osuudet perustuvat (puoliksi maksettu ostokoira; toinen ostaa ja toinen hoitaa ylläpidon; toinen antaa koiran ilmaiseksi ja toinen vastaa määritellyistä kuluista tms) Tarkka kuvaus siitä, missä koira asuu, kuka vastaa ylläpitokuluista, eläinlääkärinkuluista, vakuutetaanko ja kuka vastaa vakuutusmaksuista jne, eli kaikki koiran normaalielämän järjestelyt tulee sopia yksityiskohtaisesti. Selvitys osapuolien oikeuksista yhteisomistussuhteessa: Jalostusoikeuden jako osapuolien kesken Uroksen osalta jalostusoikeuden antaminen muille; miten päätetään, veto-oikeus, kuka saa astutusmaksut jne Oikeudet harrastustoimintaan; kuka saa kilpailla, kuinka paljon, kuka vastaa kuluista, entä jos koiran jalostusarvo kasvaa huomattavasti yhden osapuolen toiminnan seurauksena, tuleeko toisten jotenkin korvata tätä jne. Copyright Kirsi Ola

Yhteisomistussopimus Selvitys osapuolien velvollisuuksista yhteisomistussuhteessa: Maksuvelvollisuus kenellä ja kuinka paljon (+ kuitteja vastaan/etukäteen/pyydettäessä vai säännöllisesti) Rokotukset, terveystarkastukset Hoitovelvollisuus (lomien, matkojen, sairauden tms ajaksi) Ongelmien ratkaisu etukäteen, eli mitä on sovittu tehtäväksi, jos esim. Koira osoittautuu sairaaksi/steriiliksi/kuolee/loukkaantuu/ei ole jalostuskelpoinen Joku osapuoli haluaa luopua omistusosuudestaan/koiran pitäjä ei pysty enää pitämään sitä Vain yksi osapuoli saa koirasta jälkeläisiä (muilla oikeus saada/ostaa lapsenlapsi?) Copyright Kirsi Ola

Yhteisomistussopimus MUISTILISTA: Sopimuksessa ei tule kaataa kaikkia velvollisuuksia toisen osapuolen niskaan = tasapuolisuus! Mitä ”tavallisempi” ihminen sopimuskumppanina, sitä tarkempi tulee olla siitä, että sopimus on kohtuullinen myös hänen kannaltaan. Yhteisomistussopimus tulee laatia huolella, ja siinä tulee ratkaista etukäteen kaikki yleisimmät mahdolliset ongelmat. Hyvin laadittu yhteisomistussopimus takaa ystävyyssuhteiden säilymisen. Copyright Kirsi Ola

6. Hyvä kenneltapa SKL:n säännöissä mainittu ”moraalinen toimintaohje”, jota ei ole tarkemmin määritelty. Jos toiminta ei ole suoraan jonkun säännön vastaista, mutta silti tuomittavaa / paheksuttavaa, voidaan se katsoa ”hyvän kenneltavan vastaiseksi”. Mielestäni vaarallinen kohta, koska hyvän kenneltavan sisältöä voidaan tulkita monella tapaa. Kurinpitoltk:ssa on esimerkiksi säännöllisesti keskusteluja siitä, voidaanko jotain toimintaa pitää hyvän kenneltavan vastaisena. Tulkinta riippuu osittain siis siitä, kuka on asiasta päättämässä sillä hetkellä. Copyright Kirsi Ola

7. Kuluttajasopimus vs. B2B SKL:n sopimuslomakkeet (erityisesti kauppa ja sijoitus) on tehty kuluttajansuoja –näkökohta mielessä Oletus: kasvattaja on elinkeinonharjoittaja, koiran ostaja/ottaja kuluttaja. ”Kuluttaja” = yksityishenkilö, joka ostaa hyödykkeen omaan henkilökohtaiseen käyttöönsä (ei elinkeinon harjoittamiseen). Entäpä kasvattaja – kasvattaja –sopimukset? -> ei tarvetta kuluttajansuojalle, ”kaksi elinkeinonharjoittajaa” Antaa enemmän vapautta sisällön suhteen, koska teoriassa kumpikaan ei kaipaa suojelua TI:t antavat lähes vapaat kädet B2B -sopimuksille MUTTA: kurissa oltu aika tiukkoja, ja SKL lomakkeiden käyttöä edellytetty myös näissä tilanteissa HUOM! Aktiivinenkin harrastaja, jos ei elinkeinonharjoittaja, on kuluttajan asemassa. Ratkaisevaa ei siis tieto-taito ja kokemus alalta, vaan ansaitseminen. Näiden kanssa tehtävä sopimuksia ihan kuin ns. tavallisten pennunostajien! Copyright Kirsi Ola