LAATU- JA YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄT Versio 1 LAATU- JA YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄT Versio 1.2 2008 Yrityksen laatukustannukset P.B. Crosby: ”Laatu on ilmaista”.

Laatuvirheiden kustannukset Kustannusten kohdentaminen voi vaihdella tapauksittain. ”JÄÄVUORI” -malli. 1) Näkyvät kustannukset: Yleensä nämä kulut kohdennetaan omille kulutileille tai yleiskuluihin. 2) Huonosti näkyvät kustannukset: Jätetään monesti kohdentamatta tai arvioimatta, joten kulut jakaantuvat satunnaisesti monille eri kulutileille. Esim. liikevaihdon (tulotili) vähenemi- sen syyt jäävät usein arvioimatta. Jos syynä on ollut laatuvirheiden vuoksi alentunut asiakastyytyväisyys ja seuraus on ollut asiakastilausten ja liikevaih-don vähentyminen, tulisi menetetyt nettotulot kohdentaa laatuvirhekustannuksiin. Usein kohdentamatta jääneiden (huonosti näkyvien) laatuvirheiden kustannukset ovat suuremmat kuin kohdennettujen (näkyvien).

Laatuongelmien ilmeneminen Kun valmistusprosessissa on laatuongelmia, ne näkyvät usein pitkinä läpime-noaikoina ja hitaasti etenevinä materiaalivirtoina. Laatuongelmia aiheuttavat myös laitteiden vikaantumiset ja materiaalien laaduttomuus (kts. kuva). A) Suuret varastot yleensä piilottavat laatuongelmat. Suuriin varastoihin on jouduttu turvautumaan tai on ajauduttu monien kohdentamattomien ja ratkaisemattomien laatuongelmien vuoksi (”nk. karikko-malli”). Varastot = raaka-ainevarastot, tuotannon välivarastot ja lopputuotevarastot. Laatuongelmien vuoksi tuotanto ajoittain pysähtyy usein ja monia työnvaiheita tehdään uudestaan. Varastoja kasvatetaan silloin, kun tuotanto toimii maksimikapasiteetilla ja usein tehdään myös ylitöitä. Jos varastoja pienennetään, tulevat monet laatuongelmat esiin.  Kaaos?

! ! Laatukustannuksia (1) Usein sähläystä tai haaskausta. Laadun varmistuksesta laadun valmistukseen. Suunniteltu kunnossapito

Laatukustannuksia (2) Laajennetun käsityksen mukaan laatukustannuksia ovat myös (edellisen sivun kuviossa mainittujen laatukustannusten lisäksi) - laatuhäiriöiden vuoksi menetetty osuus asiakastyytyväisyydes- tä ja näin ollen myös (useiden vuosien) osuus markkinoista ja kannattavuudesta ( yrityksen imagon heikkeneminen). - menetetyn asiakkaan takaisinhankintakustannukset. - asiakkaalle aiheutetut laatukustannukset, esim. takuut, vastuut ja korvaukset sekä asiakkaan menettämä tuotanto. - organisaation huono työmotivaatio ja korkea vaihtuvuus. Markkinataloudessa laatukustannuksia (kilpailijoita korkeampia) ei yleensä voida siirtää hintoihin, joten laatukustannukset aiheuttavat osaltaan liiketoiminnan huonon kannattavuuden. Menetetyn asiakkaan takaisin saaminen maksaa yli 4 kertaa enemmän kuin uuden asiakkaan saaminen ja yli 20 kertaa enemmän kuin asiakkaan pitäminen (kts. 3 Laatu- ja ymp. s. 11.)

Tuotteen suunnitteluvirheen kustannuskertymä Hyvin karkea arvio tai ”nyrkkisääntö”: Suunnitteluvirheestä aiheutuneet suhteelliset kustannukset, jos virhe löydetään • piirrettäessä = K (esim. K = 5 - 50€). • piirustuksen tarkastuksessa 10 x K. • komponenttien valmistuksen jälkeen 100 x K. • kokoonpanon jälkeen 1.000 x K. • valmiin tuotteen ollessa jo asiakkaan käytössä 10.000 x K. Suunnitteluvirheestä aiheutuvat suhteelliset kustannukset, jos • tuote joudutaan vetämään pois markkinoilta 100.000 x K. • virheestä seuraa oikeuskäsittely 1.000.000 x K.

Vanhentunut käsitys laatukustannusten ja tarkastuskustannusten muodostumisesta Nykyään pyritään laadun tarkastamisen sijasta laadun valmistamiseen. Kun laatu paranee, mm. tarkastustoiminnan tarve vähenee.  Käyrät ovat loivempia.

Uusi käsitys laatu- ja parannuskustannuksista Virhekustannukset (kts. kuvan laskeva käyrä): Laatua parannettaessa (käyrien 3σ - 6σ panos) virhekustannukset pienenevät, mm. korjaus-, hävikki- ja tarkastuskustannuksien vähenemisen vuoksi (vert. tuhlaus ja haaskaus). Optimi Parannusmenetelmää hyödynnetään kunnes sen vaikutus virhekustannuksiin ”hiipuu” eli ne ylittävät virhekustannukset, jonka jälkeen hyödynnetään seuraavaa parannusmenetelmää jne. 3σ materiaalivalinnat, 4σ terävalinnat, 5σ mittaavan kunnossapidon hyödyntäminen, 6σ jännitteenpoistohehkutus. Eri parannusmenetelmien (3σ - 6σ) kustannuksia voidaan verrata esim. sisäisiin ja ulkoisiin virhekustannuksiin. Laatu paranee ja laatukustannukset vähenevät mentäessä kohti 6σ:n tasoa. Eri parannusmenetelmiä hyödynnetään optimiin.

Laatujohtamisen kypsyys Kuvan vaiheessa 4 (valistus ja viisaus) on ympäristö, jossa raportoidut laatuvirheet ovat usein korkeimmillaan. Laatujärjestelmä on jo käytössä ja monet piilossa olleet laatuvirheet (nk. karikot) tulevat konkreettisesti näkyviin. Raportoidut lähestyvät todellisia. Vaihe on yrityksen johdolle haastava ja kriittinen. Jos johdon tulkinta vaiheessa 4 on se, että laatujärjestelmä aiheuttaa virheitä, niin usein laatujärjestelmä poistetaan käytöstä ja palataan entisiin toimintatapoihin. Jos taas johdon tulkinta on se, että raportoitavia (todellisia kustannuksia aiheuttavia) laatuvirheitä on löydetty. Näin ollen yrityksen toimintoja voidaan analysoida ja kehittää raporttien pohjalta sekä vähentää laatukustannuksia. Laatujärjestelmän käyttö koetaan hyödylliseksi ja sen käyttöä jatketaan. Kuvio muokattu, perustuen kirjaan P.B. Crosby, Quality is Free.

Tuotevastuulaki Koskee tuotteen yksityishenkilöille aiheuttamia vahinkoja (seuraus). Asettaa laaduttoman tuotteen valmistajalle ankaran vastuun vahingoista. - Mikään huolellisuus ei vapauta vastuusta (esim. testaus ja valvonta) eikä toisaalta kehittymätön tekniikka tai tietämyksen puute. Vahingonkärsineen tarvitsee ainoastaan osoittaa, että hänelle on sattunut tuotteen aiheuttama vahinko (so. syy-yhteys) sekä tuotteen puutteellinen turvallisuus. • Tuotevastuulaki ei estä vetoamasta muuhun korvausperusteeseen. Tuotevastuulaki ei koske alle 400€:n materiaalivahinkoja. Itse tuotteen osalta on aina vedottava sopimukseen tai kuluttajasuojaan tms. Yrityksen velvollisuutena on osoittaa, ettei se ole vastuussa vahingosta. Viite (luettu 15.10.2008): http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1990/19900694

Tuoteturvallisuuslaki • Tuoteturvallisuuslain tarkoitus: Kuluttajien kannalta käytössä vain turvallisia tavaroita ja palveluita (EU:n direktiivistä 2001/95/EY). Nykyisin: Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta 30.1.2004/75.  Koskee lain 1§:n mukaan vain kulutustavaroita ja -palveluja. • Tuoteturvallisuutta edellytetään tuotevastuun ja sopimusvas-tuun kautta myös elinkeinonharjoittamiseen käytettäviltä tuotteilta. - Muiden kuin kulutuskäyttöön tarkoitettujen tuotteiden osalta turvallisuusvaatimuksista voidaan sopimuksin sopia. - Tavallisesti voidaan edellyttää, että esim. elinkeinonharjoitta- jalle toimitettavan koneen on oltava tietyn standardin mukainen.

Tuoteturvallisuuslaki Elinkeinonharjoittajien käytössä olevien laitteiden turvallisuutta valvotaan myös työntekijöiden terveyden varmistamiseksi.  Välillisesti määräykset vaikuttavat siihen, että millaisia tuotteita markkinoille tulee. Kuluttajavirasto voi kieltää tarvittaessa laaduttoman tavaran tai palvelun tuottamisen ja kaupan. Viite (luettu 15.10.2008): http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040075?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=Tuoteturvallisuuslaki