Tukiasemaohjaimen ohjelmiston muutostoimitusten automatisoitu testaustyöympäristö Mikko Harila 2.12.2003 Työn valvoja:Professori Sven-Gustav Häggman Työn.

Esitys aiheesta: "Tukiasemaohjaimen ohjelmiston muutostoimitusten automatisoitu testaustyöympäristö Mikko Harila 2.12.2003 Työn valvoja:Professori Sven-Gustav Häggman Työn."— Esityksen transkriptio:

1 Tukiasemaohjaimen ohjelmiston muutostoimitusten automatisoitu testaustyöympäristö Mikko Harila 2.12.2003 Työn valvoja:Professori Sven-Gustav Häggman Työn ohjaaja:Insinööri Matti Pöllä

2 Sisältö Johdanto Yleistä GSM-matkapuhelinjärjestelmästä Ohjelmistojen testauksen teorioita Testaustyöympäristön valmistaminen Johtopäätökset

3 Johdanto Diplomityö tehtiin Nokia Networks:lle Tavoitteena valmistaa testaustyöympäristö tukiasemaohjaimen muutostoimitusten testien automatisointiin Muutostoimitus on asiakkaalle toimitettava muutettu tuote Automatisoinnin avulla pyritään säästöihin ja tuotteiden laadun parantumiseen Miksi vielä GSM eikä 3G-järjestelmä?

4 GSM-järjestelmä Maailman käytetyin matkapuhelinjärjestelmä GSM-järjestelmän osat: Keskusjärjestelmä (MSC) Tukiasemajärjestelmä (BSS) Käytönhallintajärjestelmä (OSS) Matkapuhelin (MS)

5 Tukiasemajärjestelmän osat: Tukiasemaohjain (BSC) Tukiasema (BTS) Transkooderi-siirtonopeussovitin (TRAU)

6 Solukkoverkko – Jokaisessa solussa oma tukiasema – Tukiasemalla käytössä tietyt taajuudet – Samat taajuudet toisen solun käytössä riittävän kaukana – Käyttäjän kulkiessa solusta toiseen tapahtuu kanavanvaihto

7 2G:stä kohti 3G:tä 2.5 –sukupolven järjestelmät Hyvä siirtonopeus mutta operaattoreille suhteellisen halpa USA:ssa tärkeitä, koska 3G- taajuuksia ei vapaina GSM:n jatkossakin pitkään 3G-järjestelmien rinnalla

8 Ohjelmistojen testauksen teoriaa Ohjelmistoissa aina virheitä Testauksen ei pitäisi olla ohjelman toiminnan todistelua Testien hyvä suunnittelu tärkeää Hyvän testin ominaisuuksia Virheiden löytämisen tehokkuus Testin monipuolisuus Testin taloudellisuus Testin kehityskelpoisuus jatkossa

9 Testauksen ongelmia –ohjelmaa mahdoton testata läpikotaisin –inhimilliset tekijät –testauksen riittävyyden määrittely –testin suorittajan valinta Virheiden löytämisen ja korjaamisen kustannukset

10 Testauksen V-malli Testitapausten valinta Mustalaatikkotestaus Lasilaatikkotestaus

11 Testauksen automatisointi –Edut: kustannussäästöt, laadun parannukset, yksitoikkoiset ja usein toistuvat testit poistuvat, kokonaan uudet testit mahdollisia, resurssien vapautuminen –Rajoitukset: hyvä testisuunnittelu edelleen tärkeää, testerillä ei mielikuvitusta –Riskit: epärealistiset odotukset, testerin elinkaari, käytettyjen työvälineiden laatu, organisaation jäykkyys

12 Nokia Networks:n testaus Noudattaa pääpiirteittäin yleistä V-mallia Testaukselle määritelty yleiset kehykset, joista valitaan projektiin sopivat osat Tukiasemaohjaimen muutostoimitusten testaus: Sijoittuu tuotteen elinkaaressa sekä tuotekehittelyprosessiin että ylläpitoprosessiin Määritellyt julkaisukriteerit V-mallin testit projektiin sovellettuina

13 Automatisoitu testaustyöympäristö Testaustyöympäristön tavoitteet –Luotettava, käyttäjäystävällinen, yleiskäyttöinen Suunnittelu – Manuaalisten testien toimintaan ja laitteistoon tutustuminen – Työvälineiden valinta (HIT, MAD, L3MCG) – Automatisoitavien testien valinta – Tulevaisuuteen varautuminen

14 Toiminta –Testaustyöympäristön ohjelmisto toteutettiin HIT:llä –MAD (ja myöhemmin L3MCG) käskyttävät puhelimia –Ohjelma käyttää erilaisia menetelmiä virheiden löytämiseksi –Testitulokset kattavaan log-tiedostoon

15 Johtopäätökset Tavoitteet täyttyivät pääosin Ongelmia vanhoista puhelinmalleista, joita jouduttiin MAD:in takia käyttämään. Nämä ongelmat poistuvat, kun L3MCG otetaan käyttöön Testaustyöympäristön tulevaisuuden näkymät hyvät Jatkossa ei testerin asiantuntijaa talossa Nokian puolelta saatiin todella hyvin tukea, mutta ongelmia aiheutui yrityksen suuresta koosta

16 KIITOS!!