MITEN MÄÄRITTELEMME VAMMAISUUTTA? 07/04/2017 MITEN MÄÄRITTELEMME VAMMAISUUTTA? Tämän luennon tavoitteena on tehdä opiskelijat tietoisiksi vammaisuuteen liittyvistä asioista ja siitä, kuinka kielenkäyttömme voi heijastaa omia ja muiden asenteita. Tämä luento on luonteeltaan vuorovaikutteinen. Opiskelijat keskustelevat kuvista ja sanoittavat vammaisuuden käsitteen ymmärrystään.

07/04/2017 Tämä dia on myös tehtäväarkki 1:llä, johon jokainen opiskelija kirjoittaa niitä ajatuksia ja tunteita, joita tämän symbolin näkeminen heissä herättää. Kyseiset tunteet ovat yleensä negatiivisia tai neutraaleja suhteessa erityisryhmiin kuuluviin ihmisiin, esim. invapysäköinti, inva-wc, paikallaan pysyvä, tarvitsee apua, varattu, alue jonne ei saa mennä.

07/04/2017 Tämä kuva on myös tehtäväarkki 1:n toisella sivulla. Jälleen opiskelijat kertovat näkemyksiään (sama ohjeistus kuin edellisellä dialla). Esimerkkejä mahdollisista kommenteista: hauska, nopea, menossa jonnekin, urheilullinen, aktiivinen, kykenevä, itsenäinen. Keskustelussa korostetaan sitä, kuinka se, miten kuvaamme vammaisuutta kuvin tai sanoin, voi vaikuttaa ihmisten käsityksiin erityisryhmiin kuuluvista henkilöistä.

07/04/2017 Määritelmiä (WHO,1980) Vamma (impairment) – mikä tahansa kehon normaalin rakenteen tai toiminnan häiriö   Toiminnanvajavuus (disability) – merkittävä toimintakyvyn puute tai aleneminen Haitta (handicap) – yhteiskunnan ja/tai ympäristön rajoituksien aiheuttama tila Tässä esitellään ja vertaillaan aikaisemmin käytettyjä määritelmiä vammaisuuteen liittyvistä käsitteistä. Tämä toimii johdantona keskusteluun sosiaalisista ja lääketieteellisistä malleista seuraavalla luennolla.

07/04/2017 LUOKITTELU RAJOITTAA • Se, miten puhumme, kuvailemme tai kirjoitamme vammaisista ihmisistä, kertoo asenteestamme heitä kohtaan. Käyttämämme kieli voi vaikuttaa muiden ihmisten näkemyksiin vammaisuudesta. Meidän tulisi aina käyttää erityisryhmiin kuuluvien itsensä sopivaksi katsomaa kieltä. Asianmukainen kieli voi vaihdella maan, eri vammojen ja yksilöiden välillä. Esim. Vammaiset ihmiset / erityistä tukea tarvitsevat henkilöt / erityisryhmiin kuuluvat henkilöt   Tämä dia tiivistää seuraavien diojen väitteiden herättämän keskustelun pääkohdat. Tähän diaan ja kyseisiin kohtiin voidaan palata myöhemmin luennon kuluessa ja korostaa niiden tärkeyttä. Suomeksi käytetään usein termiä vammainen henkilö tai “erityistä tukea tarvitseva henkilö” (vrt. englanninkielinen ilmaus “people with disabilities”). “Vammainen”-termin käyttöä subjektina ei suositella. Englannissa käytetään termiä “disabled people” (=“vammaiset henkilöt”), kun taas Irlannissa on sopivampaa sanoa “people with disabilities” (=“henkilöt, joilla on jokin vamma”). Euroopassa ja Amerikassa käytetään kehitysvammaisuudesta termiä “intellectual disability”. Amerikassa on ollut aiemmin käytössä myös termi “mental retardation”.

07/04/2017 ‘Matti-parka on kotoisin tosi köyhältä alueelta. Hän on selviytynyt todella hyvin siihen nähden!’ Seuraavat 10 diaa sisältävät väitteitä keskustelua varten. Kahden ensimmäisen väitteen tarkoituksena on osoittaa, kuinka kieli voi olla rajoittavaa ja heijastaa henkilökohtaisia tai yhteiskunnan stereotyyppisiä näkemyksiä yksilöistä tai ryhmistä. Loppujen 8 dian väitteet ovat myös tehtäväarkki 2:ssa. Tämän dian väite voi näyttää positiiviselta, mutta saattaa vaikuttaa negatiivisesti sen kuulevaan henkilöön tai yleisöön.

07/04/2017 ‘Anna ei koskaan ollut kovin välkky, mutta hän koettaa korvata älyn puutteen yrittämällä kovemmin. Voi raukkaa!’ Kuten edellisessäkin diassa, tämä väite voi vaikuttaa positiiviselta, mutta sen käytön mahdollisista negatiivisista vaikutuksista tulisi keskustella. Opiskelijat voisivat ehdottaa sopivampaa ilmaisutapaa.

07/04/2017 ‘Kaikkien vammaisten oppilaiden tulisi yrittää kaikkensa, jotta he pystyisivät osallistumaan liikunnanopetukseen.’ Loput väitteistä löytyvät tehtäväarkki 2:lta. Opiskelijoita pyydetään lukemaan kaikki 4 väitettä ja ehdottamaan sopivampia ilmaisutapoja lauseille. Dioilla jokainen väite on esitetty ensin mustalla värillä samalla tavoin kuin opiskelijoiden tehtäväarkilla. Vaihtoehtoinen esitystapa on merkitty sinisellä. Nämä vaihtoehdot ovat esimerkkejä parannuksista eivätkä välttämättä vastaa täysin opiskelijoiden ehdotuksia. Kaikista muutoksista pitäisi kuitenkin keskustella.

07/04/2017 ‘Jokaisella oppilaalla, myös erityistä tukea tarvitsevilla, tulisi olla oikeus osallistua liikunnanopetukseen.’ Lause on muutettu muistuttamaan oppilaita jokaisen oikeudesta osallistua liikunnanopetukseen. Myös termi ‘vammaiset oppilaat´ on korvattu termillä ‘erityistä tukea tarvitsevat oppilaat´. Opiskelijoita myös rohkaistaan tekemään muitakin muutoksia lauseeseen ja kertomaan perustelunsa muutoksille. Esimerkiksi jonkun opiskelijan mielestä vammaisten ei tulisi osallistua liikuntatunneille lainkaan.

07/04/2017 ‘Lapsia, jotka kärsivät Downin oireyhtymästä tai ovat CP-vamman vaivaamia, tulisi palkita liikunnanopetukseen osallistumisesta.’ Jälleen opiskelijat lukevat väitteen ja yrittävät muuttaa sitä sopivammaksi.

07/04/2017 ‘Myös oppilaiden, joilla on Downin oireyhtymä tai CP-vamma, tulisi osallistua liikunnanopetukseen.’ Poistetaan hehkutus liikuntatunneille osallistumiseen liittyen ja keskustellaan oletuksesta, että vammaiset “kärsivät” tai ovat vammansa “vaivaamia”.

07/04/2017 ‘Lauri on potilas, joka kärsii osittaisesta sokeudesta ja on myös sidottu pyörätuoliin. Ihmeellistä kyllä, hän treenaa 3-4 kertaa viikossa.’ Opiskelijat lukevat väitteen ja muotoilevat sen uudestaan kuten edellisenkin lauseen.

07/04/2017 ‘Laurin näkökyky on alentunut ja hän käyttää myös pyörätuolia. Hän haluaa olla hyvässä kunnossa ja treenaa 3-4 kertaa viikossa.’ Vastaavia näkökulmia kuin edellisessä väitteessä. Lauseessa korostetaan henkilön kykeneväisyyttä muuttamalla “osittain sokea” “alentuneeseen näkökykyyn”. Lisäksi pyörätuolien rajoittavuus voidaan kyseenalaistaa, sillä ne toimivat myös mahdollistajina.

‘Astmaatikot, diabeetikot ja kaikki ne oppilaat, jotka ovat näiden piilevien tautien uhreja, voivat hyvin osallistua liikunnanopetukseen, jos he saavat oikeanlaista hoitoa lääkäreiltään.’

07/04/2017 ‘Oppilaiden, joilla on astma, diabetes tai muu pitkäaikaissairaus, tulisi osallistua kaikkeen liikunnanopetukseen kykyjensä mukaan. Korostetaan samantyylisiä asioita kuin aiemminkin.

LUOKITTELU RAJOITTAA • Ihminen aina ensin, sitten vamma Älä liioittele 07/04/2017 LUOKITTELU RAJOITTAA • Ihminen aina ensin, sitten vamma Älä liioittele Vältä yleistyksiä Vältä tunteellista sanastoa: uhri, kärsiä, kamppailla Keskity kykyihin, älä vamman laatuun: lähes sokea – alentunut näkökyky   Johtopäätökset ja tiivistelmä edellisistä dioista ja opituista asioista.

LUOKITTELU RAJOITTAA • Jokainen ihminen on erilainen 07/04/2017 LUOKITTELU RAJOITTAA • Jokainen ihminen on erilainen Kaikilla samat tarpeet Oikeus yrittää ja epäonnistua Kuuntelemalla tiedät mitä toiset haluavat Tarve olla itsenäinen Jokaisessa on potentiaalia!   Jatkamme vielä samasta aiheesta. Korostetaan vammaisen henkilön ihmisyyttä ja keskustellaan aiheesta ylläolevien väitteiden valossa. Tämä luo perustan soveltavan liikunnan käsitteen ymmärtämiselle. Soveltava liikunta painottaa myös valtaistumista ja itsensä toteuttamista. Tehtäväarkki 3 on vapaaehtoinen ja ylimääräinen, ja täytetään mikäli aikaa riittää. Siinä kehitetään vammaisuuden luokittelua ja soveltavan liikunnan käsitettä vielä pidemmälle.

Lähteet Kenny, M., McNeela, E., Shevlin, M. (2005) Living and learning: the school experience of some young people with disabilities. Teoksessa Mind,M., Rix, J. (toim.) Curriculum and Pedagogy in Inclusive Education: Values into practice. Swain, J., French, S. And Cameron, C. (2003) Controversial issues in a disabling society. Buckingham ; Philadelphia, PA : Open University Press.