Maaseutuohjelman arviointisuunnitelma - mistä on kyse? Työseminaari Säätytalolla

Kansallista näkökulmaa Toimenpiteiden ja politiikan vaikuttavuuden parantaminen Perusteluja veronmaksajille, viestinnälliset tarpeet Nykyisen ohjelmakauden arviointi totesi, että: -Seurantajärjestelmää ei ole tehty kokonaisuudeksi vaan luettelo tietojärjestelmistä -Pitäisi kuvata käytettävät suomalaiset indikaattorit tietolähteineen. -Seurantajärjestelmän rakentamisesta pitäisi vastata tilastoviranomainen -> mahdollisuus päästä kaikkiin rekisteritietoihin. -Arviointikysymyksiin on haastava vastata, koska indikaattoritiedot ovat vajavaiset.

Osaaminen ja tiedonvälitys Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen tehostuvat Luonnon monimuotoisuus, vesistöjen tila ja maaperä Yritystoiminta monipuolistuu ja työllisyys, palvelut… Maataloustuotannon kilpailukyky Laadukas ruoka ja parantunut eläinten hyvinvointi Ohjelman tavoitteet Tilastolliset seurantaindikaattorit. Saadaan säännöllisesti tilastoviranomaisilta maataloustulo uusiutuvan energian määrä jalostusaste KHK-päästöt lintuindikaattori N- ja P- tase työpaikat Vaikuttavuuden arviointi. Toteutus selvityksinä ja tutkimuksina (rahoitus teknisestä avusta ja MMM:n tutkimusrahoituksena). VAIKUTTAVUUS Selvitykset ja tutkimukset Selvitys 1 Vaikutus KHK - päästöihin Tutkimus 2 IACS HYRRÄ VIPU Maataloushallinnon seurantarekisterit.

EU näkökulmaa Suomen pitää raportoida komissioon arviointien tuloksia kolmesti ohjelmakauden aikana: 2017, 2019 ja jälkiarviointi Vuoden 2017 raportissa ei vielä arvioida ohjelman vaikutuksia vaan alustavia tuotoksia, joiden perusteella voidaan keskustella onko toimenpiteet suunniteltu oikein. Vuoden 2019 raportoinnin yhteydessä arvioidaan ohjelman vaikuttavuutta isompiin tavoitteisiin (EU 2020, CAP, ympäristö, ilmasto ja innovaatiot). Komissiolta tulee arviointikysymykset.

Vaikuttavuusindikaattorit Yhteisellä maatalouspolitiikalla (CAP) on 16 vaikuttavuusindikaattoria. Manner-Suomen ohjelmalle voidaan määritellä muutamia lisää. Indikaattoreita, jotka ovat saatavissa säännöllisistä julkaistavista aineistoista (tilastot, säännölliset selvitykset). Pohdittava voiko tietojen tuottamisessa yhdistää eri tilastoaineistoja ja rekistereitä?

Arvioinnit, selvitykset ja tutkimukset Huolehtivat siitä, että pystymme kansallisella tasolla ja EU-tasolla osoittamaan ohjelman vaikuttavuuden (arvioinnit). Parantavat ohjelman tuloksellisuutta (tutkimukset). Perustuvat ohjelman tavoitteisiin ja hyödyntävät indikaattoriaineistoja.

Pohdittavaksi ryhmissä 1/3 Kokemukset nykyisestä ohjelmakaudesta Mikä on toiminut ohjelman vaikuttavuuden arvioinnissa tällä ohjelmakaudella (best practices)? Mikä ei ole toiminut ohjelman vaikuttavuuden arvioinnissa tällä ohjelmakaudella (worst practices)? Miten arviointia ja seurantaa tulisi kehittää tulevalle ohjelmakaudelle? Anna kehittämissuosituksia arvioinnin ja seurannan kehittämiseksi Arvioi esillä ollutta lähestymistapaa vaikuttavuusarvioinnin toteuttamiseksi: Mitä vahvuuksia siihen liittyy? Mitä heikkouksia siihen liittyy?

Pohdittavaksi ryhmissä 2/3 Tilastoista ja indikaattoreista Mitä täydentämistarpeita uusi maaseutuohjelma asettaa tilastoille ja tutkimukselle? Kuinka tarkasti tieto tarvitaan maaseutuluokittelulla (paikkatieto) ja kuinka tarkasti se on saatavilla? Mitä uudenlaista tilastotieto tarvittaisiin ja voisiko sen saada hyödyntämällä olemassa olevia tilastolähteitä tai yhdistelemällä eri tietolähteitä? Ovatko ehdotetut vaikuttavuusindikaattorit oikeita arvioimaan tavoitteen vaikuttavuutta?

Pohdittavaksi ryhmissä 3/3 Selvitys- ja arviointitarpeista Mitä erillisselvityksiä/ arviointeja tarvitaan, jotta voidaan vuosina 2017, 2019 ja 2024 raportoida tavoitteen vaikuttavuudesta? Mitä muita asioita pitää tutkimuksen avulla ratkaista, jotta ohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa? Laittakaa selvitys- ja tutkimustarpeenne tärkeysjärjestykseen.

Jokaisessa ryhmässä työ jatkuu Ohjelman tavoite Ehdotus vaikuttavuusindikaattoreiksi Ajatuksia selvitys- ja arviointitarpeiksi Komission alustavat arviointikysymykset Ympäristö (Marja-Liisa ja Pasi) Ruoan tuotannon kilpailukyky ja laatu (Eero ja Esa) Yritystoiminta ja palvelut (Marianne ja Jaana) Osaaminen ja innovaatiot (Sirpa Aini-Sisko ja Jouni)