’Miten on sujunut’ - Rakennerahastokausi 2007-2013 EU-rahoitus vuosina 2014-2020 -maistiaisia tulevasta 10.12.2012 Janna Merenniemi,

Esitys aiheesta: "’Miten on sujunut’ - Rakennerahastokausi 2007-2013 EU-rahoitus vuosina 2014-2020 -maistiaisia tulevasta 10.12.2012 Janna Merenniemi,"— Esityksen transkriptio:

1 ’Miten on sujunut’ - Rakennerahastokausi 2007-2013 EU-rahoitus vuosina 2014-2020 -maistiaisia tulevasta 10.12.2012 http://www.ita-suomi.fi Janna Merenniemi, Pohjois-Savon liitto

2

3

4 Ohjelmakauden tuloksia Itä-Suomessa EAKR-ohjelma: Parannettu pk-yritysten perusvalmiuksia, edistetty teknologian hyödyntämistä ja käyttöönottoa sekä vahvistettu yritysten keskinäistä verkottumista ja alueellisten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio- ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Tätä kautta on vaikutettu pk-yritysten kilpailukyvyn ja tuottavuuden paranemiseen sekä t&k&i-toiminnan lisääntymiseen. Luotu uusia tutkimus- ja kehittämisympäristöjä ja kehitetty olemassa olevia Investoitu rakenteisiin (mm. matkailukeskittymät, tiet, teollisuusalueet, rautatiet), millä on ollut vipuvaikutusta elinkeinoelämälle ESR-ohjelma Hankkeilla vaikutettu rakennemuutosalueiden työllisyyden ja talouden elpymiseen mm. rakenne- ja pitkäaikaistyöttömyyden purkamiseen kohdistuvilla toimenpiteillä sekä yritysten osaamisen kehittämisellä Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen Nuoriin kohdistetut toimenpiteet sekä työperäisen maahanmuuton lisääminen Panostettu työelämälähtöisten palvelujen ja koulutusjärjestelmien kehittämiseen sekä innovaatioympäristöjen ja –verkostojen luomiseen ja tukemiseen

5 EAKR- ja ESR-kehittämiskokonaisuuksia Pohjois-Savossa Pinnoitusalan kehittäminen (toteuttajat: Savonia amk, Itä-Suomen yliopisto) Biokeskus Kuopio (Itä-Suomen yliopisto) Halolan tutkimusnavetta (mm. Maaningan kunta, MTT, Savonia amk) Metallialan oppimisympäristöjen kehittäminen (Savonia amk, Ylä- Savon koulutuskuntayhtymä) PROMIS –keskus (Itä-Suomen yliopisto, VTT) Vesitutkimuksen ja siihen liittyvien sovellusten keskitetty koulutus- ja kehitysympäristö (Savonia amk, Itä-Suomen yliopisto)

6 Ohjelmakauden kokemuksia Ohjelmakausi käynnistyi myöhässä, toimintaympäristö ja taloustilanne muuttunut ohjelmakauden kuluessa -> aiheuttanut paljon muutostarpeita hankkeiden sisältöön (esim. projektisuunnitelman budjetti ei ole toteutunut suunnitellusti, määrälliset tavoitteet on asetettu liian korkeiksi) Laadullisen vaikuttavuuden mittaamisen haaste. Millä mittareilla inhimillisen pääoman ja osaamisen tason kasvua voidaan uskottavasti mitata? Asiat kehittyvät hitaasti ja vaikutukset näkyvät usein vasta pitkän ajan kuluttua. Jatkuvuus on monessa projektissa epävarmaa ja käsitys epäselvä siitä, mitä toimintoja se edellyttää. Jatkossa enemmän maakuntien välistä vuorovaikutusta, että hyvät käytännöt saadaan levitettyä tehokkaasti ja vältetään päällekkäiset kehittämistoimet. Tunnistettava realistisesti hankkeiden toteutuksen riskitekijät. Toisaalta tiedostettava se, että rakennerahastohankkeet ovat usein kokeiluluonteisia ja myös epäonnistumiset voivat olla merkittävä tulos tulevien toimenpiteiden kannalta. Ilman EAKR-ohjelman tukivaroja moni toiminto, rakenteiden kehittäminen ja investointi olisi jäänyt tekemättä tai toiminnan volyymi olisi ollut huomattavasti heikompi. Jatkuu…

7 Ohjelmakauden kokemuksia Osoitus vaikuttavuudesta on se, että hankkeissa syntynyt osaamispääoma ja toiminta jää osaksi toteutusorganisaatioita. Merkittävää on myös toiminnan laajeneminen tai leviäminen muualle. Kokonaisvaltainen EU-rahoitteisten hankkeiden tietojärjestelmä puuttuu. Rakennerahastojen tietojärjestelmä EURA2007 ei palvele kaikkia tietotarpeita, koska se on rakennettu komission tarpeiden mukaisesti. Tietynteemaisten hankkeiden hakeminen on vaikeata ja EU-varoin tuettuja hankkeita (rakennerahasto-ohjelmat, maaseuturahoitus, EU:n erillisohjelmat) ei ole samassa järjestelmässä.

8 Pohdittavaa Näkyykö EU:n tukema kehittämistoimintaa riittävästi suurelle yleisölle? Tarvitaanko teemahakuja? Pitäisikö kehittämishankkeita verkottaa enemmän? Miten hankkeiden tuloksia pitäisi mitata muutoin kuin uusien työpaikkojen ja yritysten määrinä?