SAFE AND ACTIVE SCHOOLDAY Turvallinen ja aktiivinen koulupäivä Tutkimus- ja arviointiosuus Suomalais-virolainen yhteistyö Opetuslautakunta, suomenkielinen jaosto Arja Virta ja Riitta Asanti

Taustaa Safe and Active Schoolday -tutkimus- kokonaisuuden tavoitteena on ollut tuottaa tietoa – Turun ja Tallinnan koulumaailmoista ja niiden toimintakulttuureista eroineen ja yhtäläisyyksineen: – Oppilaiden elämäntavan aktiivisuudesta, koulun koetusta turvallisuudesta ja ilmapiiristä – SAS-hankkeen vaikuttavuudesta ja parhaista käytänteistä

Tutkimusryhmät Turku Arja Virta Marjaana Virta Riitta Asanti Niina Junttila Leena Koivusalo Pasi Koski Kaikki Turun yliopistosta Tallinna Leida Talts - (Tallinn University) Maia Muldma (Tallinn University) Katrin Poom-Valickis (Tallinn University) Airi Kukk (Tallinn University) Mai Normak (Tallinn University) Mare Tuisk (Tallinn University) Eva-Maria Kangro (Psience OÜ) Anne-Mari Ernesaks (Psience OÜ) Kärolin Šults (Psience OÜ) Katrin Noormägi (Psience OÜ)

Osatutkimukset Koulumaailman arvoperusta ja toimintakulttuurit Turussa (dokumenttianalyysi) Turkulaiskoululaisten elämäntavan aktiivisuus ja kokemukset turvallisuudesta, koulun ilmapiiristä ja yhteisöllisyydestä (laaja kyselylomaketutkimus – n=820) Oppilaan ääni – laadullinen näkökulma koululaisen kokemuksiin koulupäivistä, välitunneista ja elinympäristöstä (laadullinen tutkimus; oppilaiden kirjoitelmia; n= 644) SAS-hankkeen vaikuttavuus ja parhaat käytännöt (yhdysopettajien kokemukset; lomaketutkimus, 45 vastaajaa)

Oppilaiden kokemuksia (kyselytutkimuksen tuloksia) Vastaajia 820 (5.-luokkalaisia 463, 7.- luokkalaisia 357 – yhteensä 33 perusopetuksen koulusta) Keskeisiä teemoja: – koululaisten päivittäinen aktiivisuus ja ajankäyttö, – sosiaalinen ja emotionaalinen hyvinvointi, – ihmissuhteet sekä – kokemukset koulu- ja luokkayhteisöistä ja osallisuudesta koulun yhteisiin asioihin.

Viides- ja seitsemäsluokkalaisten kokemukset ilmapiiristä ja yhteisöllisyydestä koulussaan

”Tunnen oloni turvalliseksi koulussa” Useimmat oppilaat tunsivat olonsa turvalliseksi. 5.- luokkalaisilla myönteisempi käsitys kuin 7.-luokkalaisilla. (p = 0,005). Kummassakin ikäryhmässä 8- 9 % tunsi turvattomuutta Mitä pelättiin: -Kiusaamista - sekä henkistä että fyysistä -Että tavaroita varastetaan -Jotain tiettyä henkilöä - Huonoja numeroita

Yhdysopettajien kokemuksia hankkeesta Kysytty kahteen otteeseen Pienimuotoinen lomaketutkimus

OPETTAJIEN ARVIOIMAT AIHEALUEET: 1) Oppilaiden kannustaminen aktiiviseen elämäntapaan 2) Positiivinen elämänasenne 3) Turvallisuus, kokemus turvallisesta koulusta 4) Osallisuus, yhteisöllisyys, hyvä koulu- ja luokkailmapiiri

1) Oppilaiden kannustaminen aktiiviseen elämäntapaan Miten koulussasi tuetaan tätä asiaa? Keiden vastuulla se on? Miten se on organisoitu? 2010 SAS-yhdysopettajat ja/tai –tiimit suunnittelevat, ideoivat sekä koordinoivat välituntitoimintaa ja välineistöä. Joissain kouluissa mukana lähes koko henkilökunta, joissain se on yksittäisten opettajien vastuulla. Opettajat järjestävät kerhotoimintaa sen mukaan, mistä ovat innostuneita Oppilaskunta ja oppilasparlamentti sekä näistä vastaava(t) opettaja(t) SAS-työryhmä suunnittelee toimintaan ja kantaa päävastuun, oppilasparlamentista vastaa yksi koulun luokanopettaja rehtorin kanssa, luokanopettajat. Leikkivälineitä koordinoi SAS-yhdysope. -> luokat ottavat vastuun välineiden säilymisestä. Oppilasparlamenttia ohjaa 2 SAS- yhdysopea ja rehtori -> kokoontuu 1/kk. Luokkajärjestäjät SAS-yhdysopettajat ja/tai –tiimit suunnittelevat, ideoivat sekä koordinoivat välituntitoimintaa ja välineistöä. Joissain kouluissa mukana lähes koko henkilökunta, joissain se on yksittäisten opettajien vastuulla. Opettajat ja ulkopuoliset vetäjät järjestävät kerhotoimintaa Oppilaskunta ja oppilasparlamentti sekä näistä vastaava(t) opettaja(t) Vanhempainyhdistys Koulumme opettajien vastuulla. Opettajia on vain 6, joten kaikkien täytyy olla mukana. Yhteistyö on helppoa, mutta väkeä välillä liian vähän. Opettajat ohjaavat kerhoihin. Välkkikset liikuttavat oppilaita. Eri yhdistysten jäsenet kertovat kerhotoiminnasta. Rehtori johtaa, kehittämistyöryhmä, koko opettajakunta

1) Oppilaiden kannustaminen aktiiviseen elämäntapaan Miten tämä asia näkyy ulospäin, esim. oppilaiden koteihin? 2010 Vanhempaintilaisuudet sekä lasten ja vanhempien yhteiset tilaisuudet Tiedottaminen koteihin (Wilma, tiedotteet, kerhotarjottimet ym.) Vanhempainyhdistykset, vanhempien aktiivisuus toiminnan ideoinnissa ja toteutuksessa Perhefoorumi –toiminta Lasten ja vanhempien yhteisiä tilaisuuksia - koulun kotisivuilla kuvia tilaisuuksista Kerhoista ja muusta toiminnasta informoidaan koteihin, mutta muuten ulospäin informointi heikkoa Tiedottaminen toiminnoista, vanh. mukana joissakin projekteissa (kuten pihamaalaukset) 2012 Tiedottaminen koteihin (Wilma, tiedotteet, kerhotarjottimet ym.) Yhteistyö vanhempien kanssa (esim. vanhempainyhdistykset) Tietoa verkossa, tiedottaminen lehdistölle Lasten kouluviihtyvyys Hyvä tiedotus Wilmalla / nettisivuilla / Facebookissa, tiedotus lehdistöön Vanh. Yhd. / kotisivut, juttuja paikallislehdissä Toivottavasti iloisina ja reippaina koululaisina.

2) POSITIIVINEN ELÄMÄNASENNE Miten tämä näkyy koulun arjessa oppilaan silmin? 2010 Opettajat kannustavat oppilaita tekemään ja osallistumaan Tapahtumat, teemapäivät, kerhot ”Me-henki” luokissa ja koulussa oppilaiden ja myös henkilökunnan kesken Keskustelukulttuuri, kannustava palaute Yhteiset tilaisuudet eri-ikäisten oppilaiden kanssa esim. Halloween tapahtuma. Kerhot, yhdessä tekeminen. Teemaviikkojen/ -päivien positiivinen kannustus. Iloiset opettajat Opettajien viihtyvyys työssään heijastuu myös oppilaisiin Opettajien iloiset ilmeet ja helppo lähestyttävyys Tapahtumat, teemapäivät, kerhot ”Me-henki” luokissa ja koulussa oppilaiden sekä myös henkilökunnan kesken Pieni ”paikkakunta”, jossa oppilaat tuntevat hyvin toisensa. Yhteistyötä yli luokkarajojen. Oman työn ja itsensä arvostaminen. Toisten kunnioittaminen. Hyvät tavat.

3) TURVALLISUUS, OPPILAIDEN KOKEMUS TURVALLISESTA KOULUSTA Miten tämä näkyy koulun arjessa oppilaan silmin? 2010 Selkeät, yhteiset säännöt Aikuisten läsnäolo ja riittävä valvonta, välituntivalvonta Kiusaamiseen ja ongelmatilanteisiin puuttuminen Yhteisöllisyys (esim. tukioppilas- ja kummitoiminta) Fyysinen turvallisuus(kasvatus) Välituntivalvojilla huomioliivit, välituntisäännöt laadittu oppilaskunnan kanssa ja esitetty koko koululle, tulevat kertomaan opettajalle asioista Opettajat vetävät yhtä köyttä = samat säännöt kaikilla, sääntöjen noudattamisesta pidetään kiinni 2012 Selkeät, yhteiset säännöt Aikuisten läsnäolo ja riittävä valvonta, välituntivalvonta Kiusaamiseen ja ongelmatilanteisiin puuttuminen Yhteisöllisyys (esim. tukioppilas- ja kummitoiminta) Fyysinen turvallisuus(kasvatus) Opettajien puuttuminen ongelmatilanteisiin. Kouluvaari koulussa. Kummitoiminta. Turvallisuuteen liittyvää kasvatusta. Turvataitotunnit, turvallisuusharjoitukset (poistumis. ja hätäpoistumisharj.), säännöt!

4) Osallisuus, yhteisöllisyys, hyvä koulu- ja luokkailmapiiri Miten tämä näkyy koulun arjessa oppilaan silmin? 2010 Oppilaskuntatoiminta Tukioppilastoiminta Spin-toiminta Oppilasparlamentti / -neuvosto Yhteiset tapahtumat, juhlat, retket, teemapäivät, aamunavaukset ym. Avoin keskusteluilmapiiri, kuunteleminen, mahdollisuus vaikuttaa Oppilaat saivat toivoa esim. mitä kerhoja haluaisivat, yhteiset aamunavaukset, juhlat, siivoustalkoot, pajapäivät, alku- ja esiopetuksen yhteistyönä yhteiset tuokiot/ ”oppilasvaihto” Koulussamme toimii aktiivisesti oppilaskunta kaikkien oppilaiden parhaaksi. Erilaisia hankkeita, joihin oppilailla on mahdollisuus osallistua. Läksykerhot Oppilaskuntatoiminta Tukioppilastoiminta Kummitoiminta Oppilasparlamentti / -neuvosto Yhteiset tapahtumat, juhlat, retket, teemapäivät, aamunavaukset ym. Avoin keskusteluilmapiiri, kuunteleminen, mahdollisuus vaikuttaa Vaihtelee luokittain Ideaimuri – oppilailla luokissaan mahdollisuus kirjata mielipiteitä. Oppilaskuntatoiminta. Koulussa on kiva olla. Teemaviikko, jonka sisältöön oppilaat tekevät ehdotuksia.

Suosituksia SAS-tutkimuksen tulosten perusteella SOSIO-EMOTIONAALINEN NÄKÖKULMA Sosio-emotionaalisesti turvallisessa oppimisympäristössä: – Luokka- ja kouluyhteisössä suhtaudutaan hyväksyvästi kaikkiin jäseniin vahvuuksineen ja heikkouksineen. Sen sisällä on turvallista sekä onnistua että epäonnistua. – On tilaa kaikkien ideoille. Ajatuksia ja mielipiteitä uskalletaan esittää, niitä voi kehitellä eteenpäin ja niistä voi syntyä jotakin. Myös epäkohtia uskalletaan nostaa esiin. – On mahdollisuuksia aktiivisuuteen ja yhdessä tekemiseen sekä rauhoittumiseen ja itsenäiseen tekemiseen. – Tiedetään, kenen puoleen voi kääntyä pienissä ja suurissa vaikeuksissa. Vertaistukimuotoja kehitetään aikuisten tarjoaman tuen rinnalle.

POHDITTAVAKSI Millainen on luokkayhteisön rakenne - millaisia ryhmiä sen sisällä on, millaisia rooleja eri oppilailla on ja miten nämä asiat vaikuttavat heidän koulutyöhönsä ja toimintaansa. Keillä on eniten valtaa suhteessa toisiin ja miten he käyttävät sitä. Jääkö joku jatkuvasti yksin, ilman ystäviä, hyväksyntää ja myönteistä huomiota. Millaista ohjausta kukin tarvitsisi sopeutuakseen paremmin yhteisöön ja edistääkseen sen ilmapiiriä (esim. vetäytyvien lasten rohkaiseminen, dominoivien lasten ohjaaminen kuuntelemiseen ja huomioimiseen jne.) Mitä annettavaa kullakin voisi olla ryhmälle. Missä asioissa lapset kokevat onnistumisia, mistä he ovat kiinnostuneita. Onko joukossa lapsia, jotka eivät ole löytäneet tällaisia asioita ja miten heitä voi tukea.

Johtopäätökset: Miten koulut voivat edistää oppilaiden päivittäistä aktiivisuutta ja turvallisuutta?  Lisäämällä oppituntien jälkeistä kerho- ja harrastustoimintaa ja kohdentamalla sitä erityisesti niille oppilaille, jotka harrastavat vähiten aktiivisesti  Tarjoamalla kaikille lapsille mahdollisuuksia kokea onnistumisia ja nähdä itsensä myönteisesti  Puuttumalla välittömästi kiusaamiseen ja kouluväkivaltaan  Tarjoamalla lapsille luontevia mahdollisuuksia keskustella kahden kesken koulun aikuisten kanssa  Tukemalla koulu- ja luokkayhteisöiden sisäistä yhteenkuuluvuuden tunnetta ja lisätä oppilaiden välistä yhteistyötä. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota niihin lapsiin, joilla ei näytä olevan läheisiä ystäviä luokalla  Antamalla lasten suunnitella ja järjestää yhdessä tapahtumia, juhlia tai teemapäiviä Hankkeen rinnalla kulkeva tutkimus tukee hankekoordinaattorin toimintaa kertomalla opettajille ”missä mennään” tilanteesta