Ainedidaktiikan infotilaisuus Filosofia ja ET Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos

Tiedotus OKL on hyvin iso laitos. Jos mukaan lasketaan harjoittelukoulut, ohitetaan useita tiedekuntia ja yliopistoja. Tiedotuskanavat: 1. Henkilökohtainen; amanuenssi(t)/didaktikot/ohjaajat 2. Alma (& Flamma) 3. Weboodi 4. Opiskelijoiden s-postilista (aineen s-postit kaikille) 5. Opetus- ja oppimateriaalit: Apumatti (→Blogs & Matskut), Moodle 6. Ulkoisilla sivuilla ET-keskus

Ainedidaktiikka osana ETn ja filosofian opettajan pedagogisia opintoja

Mitä ainedidaktiikka on? Kasvatustieteellinen ja -filosofinen kysymys  mitä on didaktiikka?  eri asioiden oppimisen ja opettamisen erilaisuus (ET, viulunsoitto, pöytätennis, ruotsin kieli, vuorovaikutustaidot, filosofia)  mikä on aine? (onko ET:llä, filosofialla ja esim. yhteiskuntaopilla sama vai eri didaktiikka)  kysymys opetettavan asian tieto- ja taitorakenteesta Ainedidaktiikka opettajan pedagogisissa opinnoissa  (parhaimmillaan) silta aineen, kasvatustieteen ja harjoittelun välissä.

Aineenopettajalta edellytettävä osaaminen Oman aineen hallinta:  ymmärrys ET:n ja/tai filosofian luonteesta yleissivistävän koulun oppiaineena  eri alueiden hallinta, esim: etiikan ja yhteiskuntafilosofian 'painotus' filosofiassa; antropologian/uskontotieteen/filosofian rooli ET:ssä  toimiminen oman alan asiantuntijana (onko asiantuntijuuden malli sama esim. ET:ssä, filosofiassa ja islamissa?)

Aineenopettajalta edellytettävä osaaminen (jatkoa) Pedagoginen tieto ja taito  opettaja kasvattajana  didaktiset taidot Taito itsensä jatkuvaan kehittämiseen  opettaminen ei ole (vain) teorian hallintaa  opettaja ei ole koskaan valmis

Kandidaattivaiheen ydinaines Yhteiset kurssit Opettajan perustaitojen omaksuminen muodostaa kandidaattivaiheen (periodit I ja II) opintojen ytimen. Perustaitoja ovat opettajuuden vuorovaikutukselliset edellytykset, AD I:ssä keskinäinen vuorovaikutus, esiintyminen Opettaja ja oma oppiaine (opettajan filosofointi/katsomuksellinen etsintä) kasvatuksen ja opetuksen psykologiset ja erityis- pedagogiset perusteet sekä ainedidaktiikan perusteissa kysymys filosofiaan kasvattamisesta (lasten ja nuorten suhde 'filosofisiin' kysymyksiin ytimessä sekä ET:ssä että filosofiassa)

Maisterivaihe Maisterivaiheessa (periodit III ja IV sekä Opettaja työnsä tutkijana metodiopinnot ja tutkimussuunnitelmaseminaari jo syksyllä) syvennetään pedagogista ymmärtämystä. Ainedidaktiikan kurssilla Opetuksen arviointi ja kehittäminen perehdytään pedagogisen toiminnan yhteiskunnallisiin reunaehtoihin (yhteiskunnallinen konteksti; OPS-prosessi) laaja-alaiseen opettamis-opiskelu-oppimisprosessin arviointiin (ADIII: kokeet, yo-kirjoitukset, arviointi) Ainedidaktiikan kurssilla Opettaja työnsä tutkijana laaditaan ainedidaktinen tutkielma

Kandidaatti- ja maisterivaihe Kandidaattivaihe Opettajan perustaitojen omaksuminen ≈ kyky pitää hyviä et/filosofian tunteja (myös pidempiä jaksoja) ≈ kyky toimia sijaisena tai lyhytaikaisesti opettajana Maisterivaihe Aloituspaketti muihin et/filosofian opettajilta vaadittaviin taitoihin ≈ kyky toimia vakituisena opettajana

Ainedidaktiikan suoritusten arviointi Arvioinnin osana arvostelu ja jatkuva suullinen palaute. Esseet, tentit ja seminaariestelmät arvostellaan asteikolla 0 – 5. Arviointikriteereinä ovat osoitettu lukeneisuus, teoreettinen oivaltavuus, näkökulmien monipuolisuus, luento- ja ryhmäosuudessa käsitellyn aineiston hyödyntäminen ja argumentoinnin johdonmukaisuus. On tärkeää keskustella aiemman tutkimustiedon ja kirjallisuuden kanssa, ei ainoastaan omien näkemysten kanssa. (Huom: näitä arviointikriteerejä käsitellään tarkemmin kevään ainedidaktiikan opetuksessa.) Ryhmätyön arvioinnista ks. erillinen taulukko, jota käsitellään ainedidaktiikan kurssilla sekä syksyllä että keväällä. Kokonaisarvosana kootaan opintopistein painotetusta keskiarvosta.

Syksyn AD-kurssit

Ainedidaktiikan perusteet (68251) Tavoitteet Opiskelija ymmärtää didaktiikan perusteet. ainedidaktiikan opetettavan oppiaineensa opetusta, opiskelua ja oppimista sekä niihin liittyvää suunnittelua, toteutusta ja arviointia tutkivana ja kehittävänä tieteenalana. oppiaineen tietoteoreettisen perustan opetuksen kannalta. reflektion merkityksen opettajaksi kehittymisen kannalta sekä teorian ja käytännön integroimisessa.

Ainedidaktiikan perusteet (68251) Tavoitteet (jatkoa) Opiskelija osaa suunnitella opetusta ja opiskelun ohjausta ottamalla huomioon opetussuunnitelman. oppiaineen opetukseen, opiskeluun ja oppimiseen liittyvän tutkimuksen sekä. oppiaineen tietoteoreettiset kysymykset. Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on valmiuksia tarkastella koulua toimintaympäristönä sekä ymmärtää opetuksen ja kasvatuksen arvoperustaa käyttää monipuolisia työtapoja ja tieto- ja viestintätekniikkaa hallita vuorovaikutustilanteita. tarkastella opettajuutensa kehittymistä.

Ainedidaktiikan perusteet, rakenne Opintojakso sisältää seuraavat osat: 1. Yleisdidaktiikka 1 op (68137) 2. Kouluun tutustuminen 1 op (681364) 3. Ainedidaktiikka 6 op 3A) Ainedidaktiikan luennot 2 op (68149) 3B) Ainedidaktiikan ryhmäopetus 4 op (68153) 4. Reflektio 1 op (68325)

Yleisdidaktiikka Kirjallisuus soveltuvin osin: Kansanen, P Opetuksen käsitemaailma. Pruuki, L Ilo opettaa. Luennot ja kirjallisuus suoritetaan tentissä (2.913?), joka arvioidaan asteikolla 0-5. Tarkempi info yleisdidaktiikan luennoilla.

Kouluun tutustuminen Suoritetaan kouluissa 4.– Tarkemmat tiedot ja kirjallisuus Kouluun tutustuminen. Ainedidaktiikan perusteet, I periodi. Opiskelumateriaali. Aineisto on saatavana sähköisessä muodossa Almasta lähipäivinä (> OKL > AO-koulutus > ilmoitustaulu > kouluuntutustuminen; Opintojakso arvioidaan Kouluun tutustumisen raporttien perusteella. Raportit hyväksytään asteikolla hyväksytty – hylätty.

Ainedidaktiikan perusteet, Ainedidaktiikka 4A) Ainedidaktiikan luennot 2 op (68149) Ainedidaktiikan luento- ja ryhmäopetuksessa käytetään yhteistä kirjallisuutta, joka ilmoitetaan ainedidaktiikan ryhmäopetuksen yhteydessä. Opintojakso arvioidaan tentin ja/tai muun kirjallisen suorituksen perusteella asteikolla B) Ainedidaktiikan ryhmäopetus 4 op (68153) Ryhmäopetus ja siihen liittyvät yksilö- tai ryhmätyöt arvioidaan asteikolla 0-5.

Ainedidaktiikka (perusteet), jatkoa ET:n ja filosofian didaktiikassa olennainen ero ei ole luentojen ja ryhmäopetuksen välissä vaan ET:n JA(TAI) filosofian didaktiikkaa ainoana aineena opiskelevien välillä ET TAI filosofiaa toisena aineena (ja aikuislinjalla) opiskelijoille suunnatun ja vain sekä! Jos siis ET:n tai filosofian opetusharjoittelijalla ei ole muuta sivuainetta, suosittelen toisen näistä ottamista didaktiseksi sivuaineeksi. Tämä on opiskelijan vapaasti valittavissa. Didaktiikan ja harjoittelun osallistumisedellytykset ovat erilaiset (so. harjoittelu edellyttää 25 op harj. aineessa). Ohjelmasta sovitaan yksityiskohtaisemmin 1. ryhmäkerralla klo 12.15–13.45.

Ainedidaktiikan perusteet, kirjallisuus ja arviointi. Erityisesti lasten filosofoinnin alalla on ilmestynyt paljon uutta suomenkielistä kirjallisuutta. → Kirjoista sovitaan tarkemmin kurssin alussa Kouluun tutustuminen (1 op) ja reflektio (1 op) arvostellaan asteikolla hyväksytty – hylätty. Edellinen vaikuttaa ryhmätyöskentelyn arvosanaan. Yleisdidaktiikasta tulee erillinen arvosana. Ryhmätyöskentelyssä arvioidaan läsnäoloa, aktiivisuutta oheisen ohjeen pohjalta. Arviointia käsitellään tarkemmin kunkin tehtävän yhteydessä sekä erityisesti kevään ainedidaktiikassa.

Reflektio Toimii siltana harjoittelun ja ainedidaktiikan välillä. (Virallisesti:) Opiskelija  oppii kiinnittämään huomiota opetuksen – omansa ja muiden – kannalta olennaisiin tekijöihin.  asettaa itselleen tavoitteita ja analysoi saavutuksiaan kriittisesti.  oppii reflektion avulla kytkemään yhteen ainedidaktista tietoa ja harjoittelusta saatavia käytännön kokemuksia.  saa reflektiosta tukea oman opetusnäkemyksen muotoutumiseen.

Reflektio Jaksossa on tarkoitus kokeilla Bronwyn Daviesin (ym.) muistelutyö-tekniikkaa. Reflektio alkaa yhteisillä ryhmätapaamisella, joissa menetelmää esitellään tarkemmin. to Siltavuorenp. 10 sali 118 ke Siltavuorenp. 10 sali 118 Oheiskirjallisuus mm: Cantell, H Ratkaiseva vuorovaikutus – pedagogisia kohtaamisia lasten ja nuorten kanssa ja Cantell, H Vaikeat vanhemmat, kurjat kollegat. Ratkaiseva vuorovaikutus aikuisten kesken. Jyväskylä: PS-kustannus. Opintojakso arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty.

Opettaja työnsä tutkijana -seminaari Opintojakson osiot 1. Kasvatustieteellisen tutkimuksen perusteet 3 op (61146) 2. Tutkimussuunnitelmaseminaari 3 op (68206) 3. Tutkielmaseminaari 4 op (68207)

Opettaja työnsä tutkijana -seminaari Syksyllä (=yhtä aikaa 1.periodin opetuksen ja 2. periodin harjoittelun kanssa) toteutettaan osat 1 ja tutkimus ja metodit 3 op (kaikille AO-opiskelijoille yhteinen) kasvatustieteen tutkimusmenetelmiä ainedidaktista seminaaria varten 2. tutkimussuunnitelmaseminaari 3 op (et+fi(+us)) Huom: empiirisen tutkielman valmistuminen on rakenteeltaan erilaista kuin filosofisen tutkielman, esim. jos keväällä aikoo esittää tutkielman pitää aineisto kerätä viimeistään talvella

Syksyn osiot 1. Kasvatustieteellisen tutkimuksen perusteet 3 op (61146) Kirjallisuus: Metsämuuronen, J Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Methelp. Luvut I ja III. Arviointi: Opintojakso arvioidaan asteikolla 0–5. Vaihtoehtona Kasvatustieteellisen tutkimuksen perusteet - opintojaksolle opiskelija voi suorittaa 3 op vapaavalintaisia opintoja Opettajankoulutuslaitoksen yhteisestä menetelmätarjottimesta.

Syksyn osiot (jatkoa) 2. Tutkimussuunnitelmaseminaari 3 op (68206) Pääasiassa 2. periodilla tehdään tutkimussuunnitelma, aihetta kannattaa alkaa miettiä heti. Opintojakso arvioidaan opiskelijaan laatiman ja esittelemän pedagogisen tuotteen, tai tutkielman suunnitelman sekä osallistumisen perusteella. Opintojakso arvioidaan asteikolla hyväksytty – hylätty.